Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Uskottomuuden kokeneet: halusitteko tietää yksityiskohdat? Kiitos avusta!!!

Vierailija
23.10.2014 |

Mieheni petti minua työpaikan laivareissulla 8 kk sitten ja olen TÄYSIN rikki enkä tiedä selviänkö tästä koskaan. Pettämisen sinänsä voisin ehkä antaa anteeksi (itsekin petin kerran vuosia sitten) mutta en mitenkään saa mielestäni yksityiskohtia joita raivoissani ja paniikissa vaadin kuulla. Tunnen itseni niin arvottomaksi ja naisena loukatuksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Minua loukkaa aivan saatanasti se että mieheni on tehnyt toisen kanssa sellaisia asioita mitä en itse halua ja ole siis pystytnyt hänelle tarjoamaan. Tiedän että olin täysin idiootti kun itse halusin kaiken kuulla mutta se ei nyt tässä auta. Kellään mitään apua tähän kiirastuleen???????

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
23.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En todellakaan halunnut tietää yksityiskohtia, miksi olisin halunnut kiduttaa itseäni lisää? Minulle riitti tieto että mies oli pettänyt.

Meillä ei yllättäen se asia sitten niin valtavan iso kriisi ollutkaan, vaikka itse olin pelännyt miten reagoisin jos mies petttäisi. Olinkin yllättävän tyyni, lähinnä totesin että sukupuolitautitesteihin ja ennen ei ole asiaa mun sänkyyn. Tein myös selväski, että se "poikien kanssa baareilu" saa luvan loppua jos kerran kännissä tulee mentyä vieraisiin peteihin illan päätteeksi. Mies katui erittäin syvästi tekoaan ja lopetti kokonaan kodin ulkopuolella juopottelun samantien ja päätös on pitänyt jo 6 vuotta. En ole missään vaiheessa kauhean isoa kriisiä asiasta kokenut, mies eenemmän itse kyllä pelästyi tekoaan joka tuli tehtyä. Hassua että petetyn täytyi lohdutella pettäjää että hei, ei tuo nyt NOIN vakavaa ole :D

Vierailija
2/8 |
23.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä haluain kuulla kaiken, asennoista lähtien. Kertoi kiltisti kaiken. Kiitin rehellisestä kertomuksesta ja jätin hänet

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
23.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olin samanlainen hölmö ja vaikka avioliitossa ollaankin vielä, ei tietyt asiat ole kyllä ennallaan. Itse teon olen vaimolleni antanut anteeksi koska tiedän että hän aidosti katuu, mutta peniksestäni ja ulkonäöstäni yleensäkin hyvin epävarmana en pääse vain millään irti siitä, että tällä toisella miehellä (jonka tunsin ja aiemmin) oli/on huomattavasti isompi kuin itsellä. Voi olla jonkun mielestä säälittävää tai lapsellista ruikutusta, mutta en minä tiedä miten tästä pääsis yli.

Vierailija
4/8 |
23.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En halunnut, vaan otin eron.

Vierailija
5/8 |
23.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse vaadin saada kuulla kaiken ja saatuani selville, että olivat harrastaneet anaaliseksiä, jota itse vihaan ja jota mieheni vuosikausia oli tästä huolimatta vongannut tiesin etten mitenkään voisi antaa anteeksi. Enkä ole antanut. Lasten takia elämme kulissiliitossa eikä minua enää tippaakaan kiinnosta missä mies milloinkin luuhaa.

Vierailija
6/8 |
23.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Halusin kuulla ja arvostan kovasti että myös sain kuulla, vaikka alussa ällöttikin ja vihan tunne oli suunnaton. Nyt, 2 vuotta tapahtuneesta koen kuitenkin, että olemme aidosti päässeet yli tapahtuneesta ja olen vilpittömästi antanut anteeksi. Tuntuu, että pystyn taas vapaasti hengittämään ja rakastamaan puolisoani ja helpotus on sanoinkuvaamaton. Uskon myös aidosti, että suhteemme on tämän kokemuksen jälkeen paljon vahvempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
23.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä. Itse en halunnut kuulla yksityiskohtia vuoden jatkuneesta sivusuhteesta. Ei kiinnosta. Ero tuli, olis tullu muutenkin. Ainoa mit tulee mieleen on se, että me emme omista toisiamme. Pettäminen on pettämistä ja loukkaus loukkaamista. MInusta pahinta on valehtelu, vaikka mitään fyysistä pettämistä ei olisikaan. Se kertoo ihmisestä ja hänen kyvystään arvostaa sua, ihan toisella tavalla kuin joku hetken tempautuminen viettien matkaan. Että ainut auttava ajatus on se, että ei yksi pano sun arvoasi mihinkään vie. Maailmassa sattuu kaikenlaista ja on oma valinta miten niihin suhtautuu, pysyykö antamaan anteeksi vain haluaako jäädä kiinni vihaan. Anteeksi antaminen on vaikeaa ja vie voimia. On typerää verrata itseään toiseen, varsinkin johonkin satunnaiseen laivapanoon. Oikeeasti. Ja toinen juttu on se, että mä luulen, et jos koskaan elämässä ei uskalla tarttua hetkeen, loppupelissä on katkera. Elämä on ainutkertainen, ei ole tarkoitus olla moitteeton ja virheetön. En yllytä pettämiseen, todellakaan, mutta siis kaikenlaista tapahtuu. Surullisinta on vatvoa yhtä panoa loppuikänsä ja niin pilata oma elämänsä. koska jokainen päivä kun sä olet tuossa kiinni, on sun elämästäsi pois. Muut jatkavat eteenpäin.

Vierailija
8/8 |
23.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.10.2014 klo 11:36"]

Surullisinta on vatvoa yhtä panoa loppuikänsä ja niin pilata oma elämänsä.

[/quote]

Järjentasolla tiedän tämän, mutta en osaa olla vatvomatta, koska tunnen itseni niin riittämättömäksi suhteessa tähän toiseen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän seitsemän