Miten tässä tapauksessa olisi moraalisesti oikein toimia?
Myin erään vanhemmiltani aikoinaan saamani esineen rahapulassa vuosia sitten. Asuin vielä vanhempieni luona heidän ostaessaan kyseisen esineen minulle. Myöhemmin soitin tavaran ostaneelle henkilölle ja kysyin, miten on sujunut ja onko hän ollut siihen tyytyväinen. Kyseessä siis kalliinpuoleinen käyttöesine. Hän sanoi käyttötarkoitukseensa nähden tämän esineen olevan hieman vääränlainen. Mainitsin tästä toiselle vanhemmalleni ja hän kävi ostamassa tämän esineen takaisin. Esine on nyt vanhemmillani. He ostivat esineen tämän ostaneelta henkilöltä, itse olen säästänyt siitä saamani rahat (kutakuinkin sama summa). Menetin mielenrauhani pitkäksi aikaa tapauksen johdosta. Olenko toiminut oikein?
Kommentit (18)
Tosiaan alun perin tarkoitus oli minun ottaa tuo esine itselleni ja maksaa siitä summa takaisin. Tulin kuitenkin katumapäälle. Vanhemmilleni oli tärkeää saada tuo esine takaisin ja sen myyminen "liian halvalla" oli heille vastenmielinen ajatus. Annoin heille luvan kyllä myydä esineen halutessaan, mutten itse halunnut sekaantua sellaiseen enempää. Sain heiltä "synninpäästön" asiasta kyllä, mutta jotenkin tuo jäi vaivaamaan hyvin pitkäksi aikaa. AP
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 04:03"]
Jos ja kun omatuntosi vaivaa sinua, anna rahat vanhemmillesi. Niin saat rauhan.
[/quote]
Niin kai täytyisi sitten tehdä... AP
Jotenkin on vain todella vaikeaa, kun omatuntoni on toisinaan etenkin tällaisissa tapauksissa yliherkänkin puoleinen. Tai en tiedä, onko. Omistussuhteiden sekavuus ja tunnelataukset asioissa ovat joskus todella hankalia. AP
Toinen vaihtoehto on, että kysyt vahemmiltasi, haluavatko he ottaa rahat vastaan tai mitä he haluavat sinun niillä tekevän. Kenties voit lahjoittaa ne hyväntekeväisyyteen.
Milloin olet viimeksi käynyt ehtoollisella? Suosittelen. Se on hyvä lääke ihmiselle.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 04:14"]
Toinen vaihtoehto on, että kysyt vahemmiltasi, haluavatko he ottaa rahat vastaan tai mitä he haluavat sinun niillä tekevän. Kenties voit lahjoittaa ne hyväntekeväisyyteen.
Milloin olet viimeksi käynyt ehtoollisella? Suosittelen. Se on hyvä lääke ihmiselle.
[/quote]
Olen keskustellut heidän kanssaan asiasta. En muista, oliko se silloin, kun olin "ostamassa" tavaran takaisin heiltä ja maksamassa heille, niin vanhempani kehui minun suhdettani rahaan, kun olin maksamassa heille. Saattoi toki olla, että olisin maksanut muutenkin. Sitten aloinkin miettiä asiaa, mietin ja mietin...kun en ollut ottamassa esinettä enää itselleni. Olen keskustellut heidän kanssaan tuosta useaankin otteeseen. Joskus sanoivat, että käytännössä on sama, olisivatko antaneet rahat avustuksina vai tuolla tavoin. Olen näet ollut taloudellisesti alle tulorajojenkin pitkiä aikoja. Pelkään vain, että minua rangaistaisiin tuonpuoleisessa tämän vuoksi, vaikka asia olisi sovittu tai että muuten vain teen väärin. Raha-asiat ovat vaikeita. Myönnän myös, että juuri vuosien köyhyydestä johtuen on vaikeaa maksaa noin suurta summaa, jonka on saanut säästöön. AP
En ole yhtään varma, ymmärsinkö viestejäsi oikein. Olitteko siis sopineet esineen vanhemmilta saadessasi, että maksat heille jonkin summan siitä myöhemmin? Siinä tapauksessa se sinun olisi hyvä maksaa huolimatta siitä, mitä esineelle on myöhemmin tapahtunut. He kuitenkin maksoivat esineestä saatuaan sen takaisin, joten sen, että esine on taas heillä, ei pitäisi vaikuttaa asiaan.
Mutta jos ymmärsin jotain väärin, niin perun sanani.
Sanoit, ett myit vanhemmiltasi saamasi esineen.Eikö esine silloin ollut siis sinun, kun sen myit? Miksi siitä pitäisi maksaa? Vai oliko se lainassa, kun myit ?
Anna tavarasta saamasi summa vanhemmillesi ja saat mielenrauhan.
Meistä jokainen tekee joskus virhearvointeja. Kenelläkään ulkopuolisellla ei ole oikeutta syyllistää sinua. Asia on puhtaasti sinun ja vanhempien välinen, jos haluatte keskustela siitä, tai ei. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 04:21"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 04:14"]
Toinen vaihtoehto on, että kysyt vahemmiltasi, haluavatko he ottaa rahat vastaan tai mitä he haluavat sinun niillä tekevän. Kenties voit lahjoittaa ne hyväntekeväisyyteen.
Milloin olet viimeksi käynyt ehtoollisella? Suosittelen. Se on hyvä lääke ihmiselle.
[/quote]
Olen keskustellut heidän kanssaan asiasta. En muista, oliko se silloin, kun olin "ostamassa" tavaran takaisin heiltä ja maksamassa heille, niin vanhempani kehui minun suhdettani rahaan, kun olin maksamassa heille. Saattoi toki olla, että olisin maksanut muutenkin. Sitten aloinkin miettiä asiaa, mietin ja mietin...kun en ollut ottamassa esinettä enää itselleni. Olen keskustellut heidän kanssaan tuosta useaankin otteeseen. Joskus sanoivat, että käytännössä on sama, olisivatko antaneet rahat avustuksina vai tuolla tavoin. Olen näet ollut taloudellisesti alle tulorajojenkin pitkiä aikoja. Pelkään vain, että minua rangaistaisiin tuonpuoleisessa tämän vuoksi, vaikka asia olisi sovittu tai että muuten vain teen väärin. Raha-asiat ovat vaikeita. Myönnän myös, että juuri vuosien köyhyydestä johtuen on vaikeaa maksaa noin suurta summaa, jonka on saanut säästöön. AP
[/quote]
Kuulostaa siltä, että vanhempasi ovat asian kanssa sujut. Suosittelen ehtoolliselle menemistä. Saat asiassa rauhaan. Sinä saat uskoa syntisi anteeksi. Kerro vanhemmillesi, miten tärkeitä he ovat sinulle ja että rakastat heitä.
Tilanteessa on useampi erilainen vaihtoehto toimia. Mitä tahansa teetkin, Jumala voi kääntää kaiken kunniakseen. Vaikka tekisit elämässä joskus väärin, Jumalalla on valta kääntää sekin kunniakseen. Sinä saat anteeksi. Armahda myös itseäsi.
Luulen, että tarjoan summaa vanhemmilleni. Katson mitä vastaavat. Kiitos vastauksistanne. AP
On vain kiusallista ottaa asiaa enää puheeksi. Ehkä vain rukoilen pitkästä aikaa, ja teen miten oikeaksi tunnen sen jälkeen. Miksiköhän juuri raha-asiat jäävät usein vaivaamaan? AP
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 05:08"]
Luulen, että tarjoan summaa vanhemmilleni. Katson mitä vastaavat. Kiitos vastauksistanne. AP
[/quote]
"Kaikki kääntyy hyväksi, kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi"
- äiti Juliana Norwichlainen
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 05:10"]
On vain kiusallista ottaa asiaa enää puheeksi. Ehkä vain rukoilen pitkästä aikaa, ja teen miten oikeaksi tunnen sen jälkeen. Miksiköhän juuri raha-asiat jäävät usein vaivaamaan? AP
[/quote]
Sinä olet herkkä ja tunnollinen ihminen. Se on lahja. Se on monessa asiassa myönteinen piirre.
Yksi jeesustelija hullu vastailee omiin viesteihinsä?
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 05:23"]
Yksi jeesustelija hullu vastailee omiin viesteihinsä?
[/quote]
En vastannut omiin viesteihini. Hullu en ole, ellei masennusta lasketa. AP
MYit rahapulassa ja säästit rahat?
Vanhempasi antoivat anteeksi. Teillä on hyvä suhde. Puhu vielä, jos se häiritsee. Älä kanna turhaa taakkaa. Ja voihan tarjota rahoja vielä. Juttele, että on paha mieli vielä, kun mit heidän antamansa esineen. Että se oli se tilanne. On erilaisia tilanteita elämässä ymmärrettävää.
Jos ja kun omatuntosi vaivaa sinua, anna rahat vanhemmillesi. Niin saat rauhan.