Lue keskustelun säännöt.
Olen tylsä nuori aikuinen
15.11.2014 |
Olen 20-vuotias nuori nainen. Ongelmani on se, että tunnen oloni yksinäiseksi. Muutin syksyllä Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen opiskelujen perässä.
Minulla on koulussani 3 kaveria, joiden kanssa juttelen henkilökohtaisista asioista tai kaikesta maan ja taivaan välillä (esim. politiikka, maailma, elokuvat). Muiden seurassa koen oloni täysin ulkopuoliseksi, joten jutustelu on hyvin pintapuolista. He kertovat kaikille ryyppyreissuistaan ja he muutenkin puhuvat aina omasta elämästään.
Lisäksi suurin osa luokkamme tyypeistä viettää aikaa keskenään myös vapaa-ajalla, minua ei koskaan kutsuta mihinkään, vaikka yksi kavereistani pyörii heidän kanssaan. Olen kyllä tehnyt aloitteita ("Hei, mulla ois synttärit tulossa, tehtäiskö jotain?" tai "Mitä teette viikonloppuna?") mutta ilmeisesti seurani ei kiinnosta.
Olen vapaa-ajalla aina yksin, koulun ulkopuolisia kavereita saatan nähdä muutaman kerran kuukaudessa. Harrastuksiakaan minulla ei tällä hetkellä ole, koska urheilupiirit maksavat, eikä minulla ole varaa. Töitä tekisin keikkaluontoisesti, muttei ole keikkojakaan :/ Pomosta ei ole kuulunut mitään vähään aikaan.
Läheiset kaverit jäivät pohjoiseen, heidän kanssaan kyllä puhun lähes joka päivä fb:ssä tai tekstareilla, mutta se ei ole todellakaan sama asia kuin livenä näkeminen. Viihdyn kyllä ihan hyvin yksinäni, pakkohan se on, mutta en halua vanhempana miettiä, kun en tehnyt asioita enkä elänyt nuoruutta. Alkoholia juon muutaman kerran vuodessa joidenkin kavereiden kanssa, mutta olen väsynyt katselemaan kännisiä ihmisiä ja säälittäviä iskuyrityksiä.
Miesten kanssa juttelen nettideittisivustoilla silloin tällöin, kun on sellainen fiilis. Treffeilläkin olen käynyt, mutta yhteen en voinut luottaa ja toisella ei ole aikaa, vaikka väittääkin minusta tykkäävänsä. Kolmas vaikuttaa hyvin mustasukkaiselta tyypiltä, josta en olekaan enää niin kiinnostunut.
Onko täällä muita, jotka ovat omasta tai muiden mielestä tylsiä? Tai vanhempia, jotka ovat minun iässäni olleet samanlaisia? Mitä ajattelette nuoruudestanne nyt? Myös he, jotka elivät villiä nuoruutta?
Kommentit (3)
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 23:18"]
Tulipa elävästi mieleeni oma nuoruuteni ja opiskeluaikani. Jäin kurssikaverien piirien ulkpuolelle ja etsin ystävät muualta, lähinnä solukavereista ja heidän ystävistään. Toisinaan olin aika katkera, kun minua ei huolittu minnekään kurssikavereiden menoihin mukaan. Sitten taas terästäydyin: kurssikavereita ei voi valita, mutta ystävät voi. Ei minulla ole nytkään kovin monta läheistä ystävää. Olen luonteeltani yksin viihtyvä ja harrastuksenikin ovat sellaisia, että niissä ei kavereita tarvita. Tämä kasvattaa luonnetta ja aika itsenäinenkin olen, kun olen joutunut turvautumaan yleensä omaan seuraani.
Enkä minä usko, että olet tylsä. Kurssikavereitasi kiinnostaa ihan erilaiset asiat kuin sinua. Toivottavasti saat jostakin rahaa, jotta pääset harrastustesi ja samanhenkisten ihmisten pariin etkä tuntisi itseäsi niin yksinäiseksi.
[/quote]
Kiitos! :) Pidän itseäni kyllä hyvin itsenäisenä, kun joudun tekemään itse lähes kaiken. Sukulaisilta olen saanut jotain apua (mm. muutossa) mutta muuten joudun selvittämään asiat itse ja marssimaan rautakauppaan hankkimaan tarvikkeita, mikä joidenkin mielestä voi kuulostaa oudolta :D Sinkkunaisena sitä joutuu tekemään miestenkin hommat, mutta toisaalta sitä arvostetaan.
Vanhempani kyllä varmasti kustantaisivat harrastukseni, mutten halua heiltä rahaa, muutenkin tuntuu että olen heille ikuisesti velkaa siitä kaikesta, mitä he ovat minulle antaneet. Voisin myös hakea opintolainaa, mutta en halua jäädä valtiolle velkaa.
Rakkautta ja fyysistä kosketusta kaipaan tällä hetkellä eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulipa elävästi mieleeni oma nuoruuteni ja opiskeluaikani. Jäin kurssikaverien piirien ulkpuolelle ja etsin ystävät muualta, lähinnä solukavereista ja heidän ystävistään. Toisinaan olin aika katkera, kun minua ei huolittu minnekään kurssikavereiden menoihin mukaan. Sitten taas terästäydyin: kurssikavereita ei voi valita, mutta ystävät voi. Ei minulla ole nytkään kovin monta läheistä ystävää. Olen luonteeltani yksin viihtyvä ja harrastuksenikin ovat sellaisia, että niissä ei kavereita tarvita. Tämä kasvattaa luonnetta ja aika itsenäinenkin olen, kun olen joutunut turvautumaan yleensä omaan seuraani.
Enkä minä usko, että olet tylsä. Kurssikavereitasi kiinnostaa ihan erilaiset asiat kuin sinua. Toivottavasti saat jostakin rahaa, jotta pääset harrastustesi ja samanhenkisten ihmisten pariin etkä tuntisi itseäsi niin yksinäiseksi.