Lue keskustelun säännöt.
Pettymys lapsen sukupuolesta
25.09.2014 |
Te, jotka olette kokeneet lievänkin pettymyksen tunteen lapsen sukupuolesta, kauanko tunne on kestänyt?
Olen onnellinen lapsesta ja onnellinen raskaudesta ja erittäin kiitollinen kun ultrassa todettiin kaiken olevan hyvin, mutta silti kirpaisi hetken lapsen sukupuoli. Tiedän että menee varmasti ohi, enkä edes kehtaisi tätä ääneen muualla sanoa kuin täällä.
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 14:31"]
No tyttö tietenkin.
[/quote]
Häh, mitäs tämä nyt tarkoittaa? Onko tytöt automaattisesti ei-toivottuja? Ei kai Suomi nyt sentäs mikään Kiina ole.
Toisaalta ymmärrän mitä tarkoitat, toisaalta taas olen aivan järkyttynyt että joku voi ajatella noin! Itsellä kaksi tervettä lasta ja kun toinen ilmoitti tulostaa, niin pieni ääneen sanomaton toive kävi mielessä, että josko vauva olisi eri sukupuolta kuin isompi. Mutta nyt mulla on kaksi pientä poikaa enkä voisi olla onnellisempi. Koen hirveää syyllisyyttä siitä ajatuksesta, enkä ole sitä ääneen uskaltanutkaan sanoa.
Ystäväperhe on tehnyt lasta nyt kolme vuotta, tuloksetta. Koeputkihedelmöityksiä takana 2, nyt yrittävät kolmatta. Eikö olekin ihan hirveää, että toiset ei saa lasta millään ja toiselle taas ei kelpaa se, mikä olisi tulossa?!
En missään nimessä sanonutkaan ettei lapsi kelpais, ei tietenkään!! Sanoin vain sen rehellisesti sen tunteen, joka ensimmäiseksi mieleeni pulpahti tiedon saatuani. -ap
No kyllä mä voin myöntää että toista lasta odottaessa toivoin tyttöä (esikoinen poika) ja kun ultrassa kuulin että on toinen poika tulossa niin kyllä mä olin vähän aikaa pettynyt. Puhutaan siis minuuteista...sitten alkoi tuntua siltä että niin se kuuluu mennäkin.
Voin myöntää myös sen että jos toinen olisi ollut tyttö niin meidän perhe olisi hyvin todennäköisesti jäänyt kaksilapsiseksi, mutta nyt meillä on se tyttökin. Ja kyllä jännitti ultrassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain neljännessä raskaudessa tietää odottavani poikaa. Poikia minulla oli jo kolme kotona. Ultrasta lähtiessäni olin mykistynyt, olin jo niin kuvitellut toisin. Kotimatkalla ostin vaaleansinisen nallen odottamaan uutta vauvaa. Nyt jälkeenpäin olen vain onnellinen kaikista pojistani.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 14:44"]
En missään nimessä sanonutkaan ettei lapsi kelpais, ei tietenkään!! Sanoin vain sen rehellisesti sen tunteen, joka ensimmäiseksi mieleeni pulpahti tiedon saatuani. -ap
[/quote]
Eihän sitä TUNTEELLEEN mitään voi. Turha syyllistää ap:tä.
Joo, tiedän tunteen. Itselläkin kirpaisi, mutta tunne menee kyllä ohi. Luota siihen äläkä huoli asiasta, äläkä koe huonoa omaatuntoa suotta.
Vauva syntyy sellaisena pötkylänä ettei siinä sukupuolella ole mitään väliä. Sukupuoliset ominaisuudet kehittyvät pikkuhiljaa, mutta samalla tulee esiin lapsen ihan oma persoona johon äitinä rakastut eikä sitten ole enää mitään väliä sukupuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai tuo enää ole tabu nykyaikana. Totta kai jokaiselle odottajalle on tärkeintä terve lapsi. Mutta luulisin, että jokaisen mielessä kuitenkin elää myös haave lapsen sukupuolesta. Jos sikiö sitten osoittautuukin olevan sitä toista sukupuolta, tietysti hetken kirpaisee.
Mutta huom! Vain sen hetken. Mieli yleensä taipuu siihen, kumpi on tulossa, ja ihminen alkaakin toivoa juuri sitä odottamaansa. Ja viimeistään se pieni pettymys haihtuu synnytyksessä, kun lapsen saa syliin. Silloin ei enää edes muista niitä alkuperäisiä toiveitaan.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 14:34"][quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 14:31"]
No tyttö tietenkin.
[/quote]
Häh, mitäs tämä nyt tarkoittaa? Onko tytöt automaattisesti ei-toivottuja? Ei kai Suomi nyt sentäs mikään Kiina ole.
[/quote]
No luuletko että monellakaan juuri pojan tulo kirpaisisi? Kyllähän se on aina ensisijaisesti poika jota odotetaan. Tottakai molemmat on hyvä ja jokainen oikea vanhempi rakastaa lapsiaan. Mutta kuitenkin mielessä poika on muka parempi vaikka ovat kaikista pöljimpiä ihmisiä sitten aikuistuttuaan.
no kumpi tulee?