Lue keskustelun säännöt.
Yritä, yritä, yritä, suomalainen äiti!
21.07.2014 |
Elä terveellisesti raskausaika! Imetä, jos et onnistu, hae apua asiaan! Hanki vertaista seuraa, sosiaalista lapsesi! Mene perhekerhoon, mene, mene mene! Hanki sisarus lapsellesi, kahden vuoden päästä mielellään! Väsyä et saa, jos väsyt, hanki apua! Hanki, hanki, hanki! Sitä on tarjolla, kun vaan yrität, et saa väsähtää, se vaarantaa lastesi mielenterveyttä! Jumppaa lantionpohjalihaksia kassajonossa! hanki sisarusrattaat sadesuojalla jolla pääset loskassa puistoon! Yritä, yritä, älä valita yksinäisyyttä, olet itse osasi valinnut! mene töihin, ole kotona, mene töihin mutta älä saatana väsy.
Kommentit (19)
Suomalainen äiti ei saa väsyä, mutta kaikki muut suomalaiset kyllä :D
Kylläpä kyllä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lakkasin yrittämästä liikaa ja heti elämä parani noin sata prosenttia, ja lapset voivat hyvin!
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:01"]
Miten se temppu tehdään nelonen
[/quote] priorisoi, mieti mikä on oikeasti tärkeää...ohistelija
Tuo suorittamisen pakko on vain sinun pääsi sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, no täytyy YRITTÄÄ päästä suorittamisen pakosta eroon.
Seiso väkevästi sänkys vieressä... aamuisin.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:06"]
Tuo suorittamisen pakko on vain sinun pääsi sisällä.
[/quote] Lue palstaa ja totea, että se on aika monen muunkin päässä, eikä suinkaan sisällä vaan sitä tyrkytetään ulos totuutena hyvin ahkerasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:03"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:01"]
Miten se temppu tehdään nelonen
[/quote] priorisoi, mieti mikä on oikeasti tärkeää...ohistelija
[/quote]
Mä sanoisin, että älä edes yritä priorisoida, vaan Meet ihan fiiliksen mukaan. Ainut mitä pitää ehkä vähän aikaa yrittää, on syyllisyyden torjuminen, mut Se menee ohi.
Mutta tässä maassa tosiaan äiti on äidille susi ja todellakin äidin pitäisi jaksaa KAIKKI.
Kaikki muut oli ok paitsi se "hanki toinen lapsi parin vuoden sisään".
T: 5 vuotta hedelmöityshoidoissa ollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:11"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:03"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:01"]
Miten se temppu tehdään nelonen
[/quote] priorisoi, mieti mikä on oikeasti tärkeää...ohistelija
[/quote]
Mä sanoisin, että älä edes yritä priorisoida, vaan Meet ihan fiiliksen mukaan. Ainut mitä pitää ehkä vähän aikaa yrittää, on syyllisyyden torjuminen, mut Se menee ohi.
Mutta tässä maassa tosiaan äiti on äidille susi ja todellakin äidin pitäisi jaksaa KAIKKI.
[/quote] Ai kun lapsialla on nälkä, lähdetään ulos kun äidillä on sellainen fiilis. Silloin kysyisin kuitenkin itseltä onko ulkoilu niin tärkeää?
Tai kun lapsi on pirteä. niin mennään nukkumaan kun äiti haluaa fiilistelee nettiin?
Kyllä se priorisointi on vaan se avainsana.
Synnytä alateitse, vaikka pelottaisi. Asennekysymys. Muista täysimetys, eikä mitään soseita vielä 5 kuiselle. Asennekysymys. Kuomat jalkaan sekä lapselle että äidille ja puistoon, satoi tai paistoi. Asennekysymys. Laihduta pian raskauskilosi, mutta unohda lenkkeily tai salilla käynti, lapsi on nyt ykkönen. Vaunulenkkeily sallitaan, mutta juoksurattaat on jo liikaa. Myöhemminkään lasta ei sitten salille mukaan, eikä isän hoiviin siksi aikaa. Asennekysymys. Lapsen kotihoidat aina 3-vuotiaaksi. Asennekysymys. Tuomitse kaikki, jotka tästä elämässään poikkeavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa hauskasti kirjoitettu avaus. :) Siitä päivästä lähtien, kun plussa pärähtää tikkuun, astuu ovesta yhteiskunta mittaamaan ja punnitsemaan ja kontrolloimaan ja testaamaan ja ilmaisemaan kollektiivisen huolensa ihan kaikesta. Sitä kun synnytyksen jälkeen luuli, että nyt kun lapsi on syntynyt niin tän jälkeen saisi olla rauhassa eikä joka helvetin jäppinen ole tekemässä sisätutkimusta ja pällistelemässä sitä paikkaa minkä haluais pitää yksityisenä, mutta mitä vielä! Siitähän se vasta lähtee! Tasaisin väliajoin teet raporttia neuvolalle että mitä ruokaa meillä syödään ja paljonko katsotaan telkkaria ja kerrohan nyt tätille tässä että mites se seksipuoli miehen kanssa, että ethän vaan taantunut tässä vaan äidiksi vaan oot vielä kuuma peto sängyssä, koska sehän on miehenkin halut yhtäkkiä kokonaan naisen vastuulla. Ja lapsi ei ikinä sijoitu käyrälle, on aina jonkun yli ja jonkun ali ja taas on huolen ilmaisun aika.
Päiväkoti onkin sitten asia ihan erikseen. Siellä istutaan vanhempainillassa niillä naurettavan pienillä jakkaroilla tunnustamassa vieraille ihmisille intiimejä salaisuuksia vanhemmuudestaan, kuten saako meillä lapset pelata pleikkaa ja syödäänkö riittävästi kasviksia. Se on noloa ja kiusallista ja antaa ymmärtää että lapsista tulikin jotenkin nyt päiväkodin omaisuutta, päiväkodin lapsia ja luojan kiitos näin koska tumpelot vanhemmat ei tietenkään osaisi lapsiaan itse kasvattaa.
Odotan kauhulla koulun alkua. :-/
Kyllä minä yritin esikoisen kanssa toteuttaa noita oletuksia hiki hatussa ja melkein pilasin koko vauvavuoden. Eka puolivuotta olin itkuinen ja koko ajan vatsassa iso möykky, miten en riitä. Itkien silitin lapsen liinoja ja vaatteita ja annoin pesukoneen laulaa, kuln kestovaipat falskasivat ihan joka kerta. Väsymyksestä olin nukahtaa pystyyn mutta kun oli niin paljon tehtävää. Yöt kuuntelin lapsen hengitystä ja laskeskelin, oliko syönyt riittävästi, jotta imetys ei vain vaarannu.
Tilanne muuttui, kun lapsi oli 5 kk. Sairastuin kovaan kuumeeseen ja en pystynyt edes pitämään lastani. Mies toi imetykseen niin, että piti itse lasta minun sylissäni ja itse en edes tiennyt, mikä vuorokaudenaika oli kyseessä. Mies osti tietämättäni korviketta ja tuttipulloja ja kertakäyttövaippoja ja kun viikon sumun jälkeen palasin henkiin, sain kuulla, että joka toisen imetyskerran mies oli korvannut korvikkeella ja antanut minun levätä ja syy johtui myös siitä, että lapsi jäi parin päivän jälkeen nälkäiseksi imetyskerroista, koska kovan kuumeen takia maidontulo oli niukempaa. Mies ei ollut joutunut kertaakaan pesemään pissalakanoita tai vaippoja, kun oli käyttänyt kertiksiä. Mies oli hyväntuulinen ja iloinen ja minäkin viikon levon jälkeen olin pitkästä aikaa oma itseni.
Tästä opin, että elämässä on muutakin kuin täydellistä suorittamista. Lapselle laitettiin tästä eteenpäin yöksi kertisvaippa ja usein päivälläkin, jos emme olleet kotona. Pyykki väheni huomattavasti. Loipetin silittämisen. Korviketta en antanut, kun maidontulo jatkui kivasti toipumisen jälkeen, mutta pumppasin maitoa myös pakkaseen ja pari kertaa viikossa mies antoi sitä pakastettua maitoa tuttipullosta lapselle yöllä, jotta sain nukkua läpi yön. En kertonut täydellinen äiti - mantraa hokeville äititutuilleni näistä asioista. En jaksanut tapella ja kuulla vähättelyiä. Meillä mentiin nyt näin ja koko perhe voi paremmin.
Toisen lapsen kohdalla otettiinkin sitten rennosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:17"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:11"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:03"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:01"]
Miten se temppu tehdään nelonen
[/quote] priorisoi, mieti mikä on oikeasti tärkeää...ohistelija
[/quote]
Mä sanoisin, että älä edes yritä priorisoida, vaan Meet ihan fiiliksen mukaan. Ainut mitä pitää ehkä vähän aikaa yrittää, on syyllisyyden torjuminen, mut Se menee ohi.
Mutta tässä maassa tosiaan äiti on äidille susi ja todellakin äidin pitäisi jaksaa KAIKKI.
[/quote] Ai kun lapsialla on nälkä, lähdetään ulos kun äidillä on sellainen fiilis. Silloin kysyisin kuitenkin itseltä onko ulkoilu niin tärkeää?
Tai kun lapsi on pirteä. niin mennään nukkumaan kun äiti haluaa fiilistelee nettiin?
Kyllä se priorisointi on vaan se avainsana.
[/quote]
Hahhaa, oletpas vähän urpo :D Yritätkö aina ymmärtää tahallasi kaiken väärin? :D
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:31"]Tästä opin, että elämässä on muutakin kuin täydellistä suorittamista. Lapselle laitettiin tästä eteenpäin yöksi En kertonut täydellinen äiti - mantraa hokeville äititutuilleni näistä asioista. En jaksanut tapella ja kuulla vähättelyiä. Meillä mentiin nyt näin ja koko perhe voi paremmin.
Toisen lapsen kohdalla otettiinkin sitten rennosti.
[/quote]
Tässä onkin otettu esille hyvä pointti. Kun sukulaiset ovat kaukana ja lähimmillä ystävilläkään ei välttämättä ole lapsia, niin lapsen tulon myötä se äitiys rakennetaan median ja uusien, samassa elämäntilanteessa olevien kavereiden kanssa. Siinä helposti häviää suhteellisuudentaju, ja sitä äitiyttä rakennetaan muihin vertaillen, projektinomaisesti. Pitää olla kestovaipat ja kantoliina, ei saa antaa korviketta, suositukset otetaan sääntöinä, ei suosituksiana ja mitään heikkouksia, ongelmia ja epäonnistumisia ei kannata hirveästi korostaa jos se äitikavereissa on joku, jolle kaikki näyttää onnistuvan ja joka mielellään tuomitsee muita. Kun lähdetään siitä, että äitiys ja kaikki siihen kuuluva hifistely on ihan vaan tahdon asia, niin jossain epäonnistunut äiti nähdään vaan laiskana ja tyhmänä, mikähän osuu siin elämäntilanteessa helposti tosi arkaan kohtaan. Että ei tuokaan sitten ymmärtänyt elää Oikein, ei edes lapsensa vuoksi.
unohdit yhden asian, ap. muista olla olla onnellinen raskauaikana, älä valita vaivoja, koska RASKAUS ON NAISEN PARASTA AIKAA!! nauti raskaudesta, vaikka perkele mikä olisi!
14: Siellä koulun vanhempainilloissa on vähän isommat jakkarat.
Miksi loskassa pitää mennä puistoon?