Gallup: Asuntolainan ottajat,onko molemmilla vakityö?

olemme ensimmäisen asuntolainan hakeneet liki 15 vuotta sitten tilanteessa jossa minä olin jäämässä äitiyslomalle, mies työtön. Molemmilla myös luottohäiriöitä. Asunto oli halpa, ja meillä oli itsellä käsirahaosuus.

Toista suntoa hankittaessa lainan tarve oli ihan isompi, enää en muista tarkkaa summaa, mutta asunnon hinta oli n. 70 000 euroiksi muutettuna, ensimmäinen asunto meni käsirahasta. Minä äitiyslomalla taas, ja mies oppisopimuskoulutuksessa.

Tällähetkellä asuntolainaa ja remonttilainaa on kaikkiaan 80 000, noin. Lyhennetään 550e/kk, ja molemmat on vihdoin vakitöissä. Mutta aikaakin on kulunut tuo 15 vuotta. Talo on edelleen remontissa, joten lainakulujen kanssa kyllä pärjätään, muut kulut vaan välillä rassaa.

Haluaisin kuulla miten teillä muilla, jotka olette ottaneet/ aiotte ottaa asuntolainaa, onko molemmat vanhemmat vakityössä/ varma kokopäivätyö? Paljonko yht. tulot, paljonko lainaa, paljonko lyhennettä/kk lainaa? Onko tiukkaa taloudellisesti?



Mietin tässä meidän perheen tilannetta, tein toisen aloituksen tuohon, jossa kyselin uskaltaisimmekohan ottaa 100 000 euron lainan meidän tuloilla. Voipi lukea sieltä, jos haluaa.

Otettiin yhteensä 190.000 lainaa kuukautta ennen mun määräaikaisen työn loppumista (pankki oli kyllä tästä tietoinen). Laskettiin sen varaan että puolison tulot vakituisesta työstä riittää lainan lyhennyksiin ja mun ansiosidonnaisilla työttömyyskorvauksilla voidaan sitten elää. Olen koko ajan ollut sovitellulla eli tehnyt lisäksi keikkatyötä, joskus muutaman kuukauden pätkissä, joskus vain päivän parin hommia. Nyt sitten odotetaan esikoista ja ainakin korotetun ä-päivärahan ajan tulot suorastaan nousee.



Totta kai välillä on ollut aika tiukkaa. Remontti ei ole edennyt niin nopeasti kuin toivottiin, koska ylimkääräistä rahaa ei juuri ole ollut, kaikki on mennyt elämiseen. Mutta vaihtoehtona oli asua vuokralla kerrostalossa pk-seudun lähiössä, nyt sillä että asumiskustannuksert nousi n. 300e/kk saadaan elää just niin kuin on aina haaveiltu ja lisäksi tästä maksaa omaan taskuun, ei vuokranantajalle, eli jos jossain vaiheessa pitää päästä pois syystä tai toisesta, saa sentään jotain takaisinkin niistä rahoista mitä asumiseen on mennyt. Lisäksi asuntovelan korot on verovähennyskelpoisia, joten loppujen lopuksi ei tähän mene edes juuri enenmpää rahaa kuin meni vuokralla.



Meillä tyyli muutenkin on aika matalan kulutuksen elämä, ei ostella juuri uusia vaatteita vaan enemmän kolutaan kirppareita ja vaihdellaan kavereiden kesken. Teen mielelläni itse ruokia ja leipää alusta asti ja ensi kesänä jos kunto sallii myöten tulee myös oma kasvimaa. Kaikella tällä pystyy kyllä säästämään ja tulemaan melko vähälläkin toimeen - ei sit vaan muutamaan vuoteen reissata ulkomailla samalla tavalla kuin ennen vaan nautitaan ennemmin unelmatalostamme.

Eli siis minulla on vakityo, miehella ei (toissa kylla, mutta itse asiassa talla hetkella tyon jatkuminen epavarmaa). Meilla ollut sellainen logiikka etta kuukausimaksujen pitaa maksimissaan olla 50% minun nettotuloistani. Elamaan on jaatava " reilusti" rahaa tuli mita tuli, koska esim. miehen tyopaikan menettaminen olisi sinallaan jo tarpeeksi stressaavaa, ilman etta talokin menisi samalla. En halua kertoa tassa tuloistamme sen yksityiskohtaisemmin kuin etta olemme luullakseni " suurituloisia" eli puskuri on edelleen kohtalainen vaikka joutuisinkin maksamaan 50% tuloistani pankille. Itse valtan taloudellisten riskien ottamista, valtin ennen opiskelijana ja valtan edelleen, en kesta niiden aiheuttamaa stressia, ja mielummin elan hiukan " kapeammin" kuin venytan varat aarimmilleen.

Lainaa emme kokonaisuudessaan vielä tiedä (rakennetaan), mutta olemme varautuneet jopa 200t¿. Tällä lainalla lyhentäisimme lainaa n 1200¿/ kk 25v maksuajalla.

Edellisessä asunnossa (rivari) maksettiin lyhennystä ja vastiketta yht. 900¿ ja hyvin pärjättiin vaikka rahaa jäi käteen silloin n. 300¿ vähemmän.

Mutta nyt jouduttiin ostamaan toinen autokin, joten se tietty tuo lisäkuluja (ei onneksi autolainaa kummastakaan). Luulen ettei ole varaa mihkään härpäkkeisiin, mutta pärjätään kuitenkin.

Palkkaansahan suomalainen ei tohdi kertoa, mutta se on hyvä nyrkkisääntö, että lyhennys ei saisi olla enempää kuin 1/3 nettotuloista.

Minä kotona lapsen kanssa nyt kodinhoidontuella, siis yksi lapsi. Olen siitä lähtien, kun alettiin rakentaa, ollut vain pätkätöissä. Välillä työttömänä ansiosidonnaisella. Miehen bruttotulot noin 4000 e/kk. Lainaa oli 160 000 e, muistaakseni 25 v sopimuksella. Lyhennys n.1000 e/kk. Ihan hyvin pärjätään. Kerran vuoteen jää rahaa pidempään matkaankin, useasti vuoteen pienempiä. Perhettä haluttais kovasti lisääkin, kun vain tulisi.....uskon että sittenkin selvittäisiin hyvin.

ja kummallakaan ei ollut vakityötä, minä olen ollut kolmen lapsen kanssa kotona ja mies pääsääntöinen opiskelija. Olemme maksaneet tältä ajalta vain korkoja 450e/kk. Hyvin on pärjätty kun on sen mukaan eletty mitä on käytettävissä ollut. Nyt mies valmistuu ja pian saa vakipaikan jolloin ruetaan lyhentämään n.750e/kk. Keittiöremontti olisi tarpeen, joten jos saadaan lisälainaa, lyhennetään sitten 1000e/kk. Mieheni bruttotulot tulee olemaan n.2000e/kk. Uskotaan, että voidaan tuo 1000e lyhentää. Näin...