Lue keskustelun säännöt.
Miten te piristätte itseänne kun olette surullisia?
04.06.2014 |
Tunnen itseni todella epäonnistuneeksi tänään. Minulla on eräs pitkäaikaissairaus joka on alkanut jälleen oireilla suht aktiivisesti. Tämä sairaus aiheuttaa minulle häpeää (tiedän, tyhmää hävetä jotakin mille en itse voi mitään..) Olen hyvin ankara itselleni ja näen jokaisessa asiassa jotain mikä meni pieleen ja mitä tein väärin. Koen ettei kukaan pidä minusta.
Normaalisti lievittäisin tällaista ahdistusta herkuttelemalla -olenhan tunnesyöjä. Ahmimisen jälkeen koen vain uudelleen epäonnistumisen tunnetta sillä olen jo valmiiksi lihava juurikin tämän tunnesyömisen vuoksi. Olen siis päättänyt vakaasti jättää syömisen pois ja olen siinä ihan hyvin onnistunutkin. Toinen keinoni ahdistuksen lievittämiseksi on koirani hoitaminen: harjaaminen, silittely, helliminen, lenkkeily. Kolmas taas kunnon keskustelu ja halailu avomieheni kanssa. Valitettavasti olen nyt opiskelujen vuoksi hetken erillä paikkakunnalla kuin avomieheni ja koirani joten nämäkin keinot ovat poissa laskuista.
Minulla ei ole lapsia (kerron tämän koska moni varmasti vastaa että lapset piristävät). Mitä voisin tehdä/ajatella tänä iltana ja huomenna jos oloni jatkuu? Kiitos jo etukäteen teille ihanille vastauksistanne.
Kommentit (14)
Minä en piristä itseäni millään kun olen surullinen, vaan annan surun vaan olla ja kieriskelen siinä, kunnes se aikanaan menee ohi.
Mutta jos haluat uusia keinoja löytää, mieti mistä voisit tykätä tai oppia tykkäämään niin paljon että hetkeksi pääsisit pakoon arkitodellisuutta. Tällaisia asioita voi olla esim:
- musiikki
- kaiken huomion vaativat tietokonepelit
- mukaansatempaavien kirjojen lukeminen
- joku rentouttava harrastus, se voi olla jotain pientäkin mitä voi tehdä kotona esim. origamien taittelua, neulomista tms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitan lenkkarit jalkaan ja lähden luontoon kävelemään. Katselen luontoa, nuuhkin ilmaa ja kuuntelen lintuja. Tehoaa joka kerralla.
Mä yritän kaikin keinoin olla miettimättä sitä surullista asiaa/surun kohdetta. Katson hyvän leffan tai jotain sarjaa, surffailen netissä kivoilla sivuilla, luen jonkun mukaansa tempaavan kirjan. Sitten tietysti myös urheilen paljon, hyvä olo tulee ja unohtaa monet murheet. Myös puolison/hyvien ystävien/perheenjäsenten kanssa juttelu vaikkapa puhelimitse helpottaa.
Tsemppiä sinulle!
Itse aina aluksi päätän että nyt lopetan tilani surkuttelun ja sitten jotenkin hemmottelen itseäni. En ole tunnesyöjä enkä ylipainoinen mutta kun olo on surkea niin haen kaupasta vaikka hyviä konvehteja ja nautiskelen niistä viinin ja hauskan tv-ohjelman tai kirjan kanssa.
Joskus erityisesti syksyllä tai talvella lasken itselleni kylvyn. Ammeessa köllöttelen kirjan tai hömppälehden kanssa. Myös lämmin suihku rentouttaa minua. Tulee jotenkin henkisestikin "puhdas" ja uudistunut olo. Päivän mielipaha valuu viemäriin ja suihkun jälkeen voi levittää vaikka hyvältä tuoksuvaa kosteusvoidetta. Pienetkin asiat piristävät.
Lenkkeily ja ulos meneminen auttaa myös. Jos et ole urheilullinen ihminen niin pelkkä kesäillassa köpöttely piristää. Katsele kauniita kukkia, tuoksuttele tuoksuja ja istahda vaikka rantaan katselemaan vettä. Yksin kotona ollessa ajatukset rupeavat joskus piinaamaan. Tuntuu ettei niitä pääse pakoon. Silloin minua ainakin auttaa se että pukee vaatteet päälle ja lähtee pois. Jättää ne ajatukset sinne kotiin ja selvittelee päätään ulkosalla. Samalla näkee vähän maailmaa ja elämää.
Keksi jotain tekemistä. Sooloilua-elokuvassa eräs elokuvan henkilö antoi sellaisen neuvon, että kun on paha mieli niin pitää leipoa pannukakku. Kotiin tulee hyvä tuoksu, saa muuta ajateltavaa ja syötävää. Voithan tehdä vaikka kalakeittoa tai salaattia, siivota tmv. Johonkin hommaan ryhtyminen kuitenkin piristää. Tulee hyvä mieli kun saa jotakin aikaiseksi ja samalla mieli täyttyy muista ajatuksista.
Mieti mitkä asiat sinun arjessa saavat hymyn huulillesi. Tuletko iloiseksi hymyillessäsi vastaatulijalle, katsoessasi huumorivideoita internetistä vai heitellessäsi koreja lähipuistossa? Kasaa näitä mielihyvää tuovia asioita vaikka paperille ja toivottoman olon iskiessä päätät ryhtyä tekemään jotain listan asiaa sinnikkäästi.
Tsemppiä ja lämpimiä ajatuksia sinulle. :)
mä menen nukkumaan tai lepäämään vaikka koko päiväksi ja kuuntelen hyvää musiikkia tai katson televisiota tai teen muuta mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeksi olen ollut todella surullinen, järkyttynyt, masentunut ym. kun minulla todettiin pitkäaikaissauraus, johon parannusta ei ole. Tähän ei kuole, mutta sairaus aiheuttaa ajoittain todella tukalia oireita ja luultavasti vuosien kuluessa osa oireista jää pysyviksi.
Yhden viikonlopun makasin sängyssä, katsoin tv:tä, kuin kirjoja, tavallaan yritin saada ajatukset pois diagnoosista mutta samalla tein koko ajan ajatustyötä tilanteen hyväksymiseksi. Paras terapia tuon viikonlopun aikana taisi olla kunnon nyyhkyleffa syöpään kuolevasta naisesta, se sai kyynelkanavat kunnolla auki...
Terapia, liikkuminen, musiikki, luonto, käsityöt. Siinä jotain omaa.
Harvoin jään van sohvalle itkemään. Työstän mielummin ongelmia aktiivisesti tai sitten jotain täysin muuta tekemistä mutta kokonainen viikonloppu sohvalla?
Ihan kamalinta mitä ihminen itselleen tehdä on antaa lupa vaan sille mitä on: sinä siinä istut ja kehut että olet tunnesyöjä. Aha.
Ja sitten tämä sinun tilasi kestää "varmaan kunnes kuolet" Okei, no miksi sitten elääkään mitenkään jos on jo tuo asenne?
Paras terapia ei ole asian hoitaminen vaan maata apaattisena koko viikonloppu. No justiinsa.
Mene hoitoon, jos sinulla on lääkitys niin kerrot sen lääkärille ja ryhdistäydyt. Menet eri lääkärin luokse joka on sinulle sanonut ettet varmaan koskaan muuksi muutu. Tarvitset sellaisen joka saa sinut nauttimaan jokaisesta tavallisesta päivästä: koiraan ja mieheen ei kannata ripustautua vaan tarvitsee löytää se SINÄ itse!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tunnesyömisestä on terveyshaittoja mutta joskus nyt vaan on hyvä vaan olla ja möllöttää. jopa kieriä surussa. siitä se aina helpottaa. ei aina tarvitse olla niin aktiivinen. ihmisillä on eri tapoja käsitellä surua. t. 8
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 00:09"]
tunnesyömisestä on terveyshaittoja mutta joskus nyt vaan on hyvä vaan olla ja möllöttää. jopa kieriä surussa. siitä se aina helpottaa. ei aina tarvitse olla niin aktiivinen. ihmisillä on eri tapoja käsitellä surua. t. 8
[/quote]
Olen samaa mieltä. Minulle aina on parasta ollut kohdata kaikki ne tunteet, tuskallisetkin, pakenematta mihinkään tekemiseen. Olla vaan, itkeä ja huutaa ja antaa kaikkien tunteiden tulla. Katsella vaan kun ne tunteet ja ajatukset tulee je menee. Kyllä ne ukkospilvet poudaksi ajallaan muuttuu ilman mitään tekemistäkin, mieli prosessoi itse tuskansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuen James Herriotin eläinlääkärikirjoja.
Katson elokuvia.
Katselen vanhoja suosikkimusavideoita youtubesta.
Chattailen kaverin kanssa netissä.
Hoidan puutarhaa.
Menen ulos luontoon ottamaan valokuvia.
Joogaan... no joo, ehkä :D
Kiitos erityisesti kutoselle ja seiskalle, alkoi ihan hymyilyttää teidän vastauksenne :) Taidan tosiaan huomenna käydä kävelyllä, siivota koko kämpän ja käydä lopuksi lämpimässä suihkussa. Jospa nuo puuhat pitäisi ajatukset poissa kaikesta ikävästä. Teen ruoaksi vaikka salaattia ja herkuttelen vesimelonilla. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautiskelen ja piehtaroin surussa. Tunteet ovat elämän suola.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 00:21"] [quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 00:09"]
tunnesyömisestä on terveyshaittoja mutta joskus nyt vaan on hyvä vaan olla ja möllöttää. jopa kieriä surussa. siitä se aina helpottaa. ei aina tarvitse olla niin aktiivinen. ihmisillä on eri tapoja käsitellä surua. t. 8
[/quote] Olen samaa mieltä. Minulle aina on parasta ollut kohdata kaikki ne tunteet, tuskallisetkin, pakenematta mihinkään tekemiseen. Olla vaan, itkeä ja huutaa ja antaa kaikkien tunteiden tulla. Katsella vaan kun ne tunteet ja ajatukset tulee je menee. Kyllä ne ukkospilvet poudaksi ajallaan muuttuu ilman mitään tekemistäkin, mieli prosessoi itse tuskansa.[/quote]
Joko sun lukivamma tai mun vamma kirjoittaa ettei ole sama asia TEHDÄ ja ajatella. Vaan mene terapiaan ja tee asioita, jos VAAN kyhjäät koko viikonlopun poraamassa jotain nyyhkyä niin miten sekään vie sinua eteenpäin siinä omassa ongelmassasi? Muutakuin onnistui joo itkemään -muttet sitä omaa ongelmaasi.
10, joka myöntää että tottakai lepo on tärkeää myös. Muttei sillä ole mitään tekoa ongelman hoitamisessa. Ja jos taas teet huomenna IIIIIIHAN kaikkea niin auttaako sekään? Rauhoitu ja keskity itseesi.
En ole surullinen milloinkaan. Vittuuntunut, ahdistunut, ärsyyntynyt kylläkin, mutten koskaan surullinen.