äiti haukkuu painosta
oon lukioikänen 170cm/64kg (lihavimmillani noin vuosi sitte olin n 68kg) tyttö ja mun äiti on läpi mun elämän haukkunut/huomautellut mun painosta ja lihavuudesta. tyyliin "syöppä vielä pari keksiä niin et enää mahdu ovesta ulos". mulla on ollu paljon itsetunto ongelmia tän takia, en usko että kukaan vois ihastua/rakastua muhun kun oon lihava.
onko teidän äidit huomautellu teille painosta/huomautteletteko te omille lapsillenne?
Kommentit (11)
Mun äiti huomauttelee hyvin suoraan, jos olen päässyt vähän turpoamaan. Ikävää ja loukkaa, mutta samalla ihan hyödyllistä. Hyvä kun joku puuttuu.
no joo musta oisin hyvä jos laihtuisin joku vajaa 10kg. vaikka 7 tai 8. sit olisi hyvä
Äiti mut on tehnyt ja hävettäis lihoa.
olen sinua lyhyempi ja painavampi, äitini on aina ollut samanlainen. siihen tottuu... Nyt olen 25, seitsemättä vuotta parisuhteessa. Jos satun äitini kanssa samaan aikaan ruokakauppaan, hän kyylää ostoksiani ja arvostelee niitä.
minulla ei ole niin tervettä suhdetta ruokaan kuin voisi olla. lapsena/teininä oli karkkipäivä kerran viikossa ja sain valita yhden asian kaupasta mutta jos se oli iso karkki tai sipsipussi, äiti paheksui, joten söin lopulta herkkuja salaa...
Itsellä oli/on samanlainen tilanne ja ikää 30. Olen tullut tulokseen että äiti haluaa elää elämää lastensa kautta ja on katkera kun ei ole enään kaunis ja laiha. Jaksaa aina muistella kun hän oli nuorena niin kaunis ja muistuttaa minua että minä olen lihava.. jo pienestä pitäen. Koeta jaksaa..kyllä se siitä ja joku rakastaa sua juuri tuollaisena kuin olet!
kiitos paljon kaikille ja on helpottavaa kuulla että muillakin on ollut samallaista. mun äiti juoksee maratoneja ja syö terveellisesti ja paheksuu kun minä en juokse niin paljoa
Mä aloin nuorena lihoamaan, ja äiti jaksoi siitä aina huomautella, tyyliin "tossa iässä mä painoin 20 kiloo vähemmän"".jnejne. painoin siis joku 70kg ja hän silloin nuorena 48. Mä totesin aina vain takaisin että sentään en oo juoppo, ja pääsin taas niskan päälle. Ei vaikuttanut itsetuntooni, äidin sanomiset olivat aina yhtä tyhjän kanssa, juoppo kun oli. Kyllä hän sitten itse viimeisinä elinvuosinaan lihosi paljon eikä enää kommentoinut mun painosta mitään.
Olen keski-ikäinen. Äitini huomauttelee minulle painostani vieläkin, samoin muista ulkonäkövirheistäni.
Seuraava vastaukseni on tukkinut hänen suunsa jo useamman kerran:
"Olen pahoillani. Kaikki meistä eivät voi olla Miss Universumeita, niin kuin sinä olet."
[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 14:36"]
Mun äiti huomauttelee hyvin suoraan, jos olen päässyt vähän turpoamaan. Ikävää ja loukkaa, mutta samalla ihan hyödyllistä. Hyvä kun joku puuttuu.
[/quote]
"Ihan hyödyllistä". Pahimmillaan vaikuttaa todella paljon itsetuntoon, on omiaan laukaisemaan syömishäiriön jne...
Ompa ilkeää kommentointia äidiltäsi! Hänellä voi olla jotain omia patoutumia painon kanssa ja purkaa niitä nyt sinuun. Älä ota niistä itseesi! Oot aivan varmasti just hyvä sellaisena kuin olet. <3