Miksi on vaan niin paha olo miehen ja hänen entisensä väleistä :(

On todella kamala olo. Ja periaatteessa todellakin ihan syyttä, varsinkin kun olen oikein kannustanut miestä ja itseäni pitämään hyvät välit entisiin kumppaneihin. On ollut joskus niinkin päin, ettei mies ole halunnut minun pitävän mitään yhteyttä entiseeni/entisiini. Enkä ole provosoinutkaan kun ei se minulle niin tärkeää edes ole. Enemmänkin periaatekysymys, että entiset kumppanit voisi pitää tuttavina vähintään, asiallisissa väleissä, kun ollaan yhteistä elämää niin pitkä tovi vietetty.

Mutta nyt onkin toisinpäin. En meinaa kestää tätä kun mies käy jutteluseurana entiselleen, koska hänellä on tosi TOSI vaikea elämänkriisi ja ymmärrän, että mieheni ymmärtää monilta osin parhaiten. Heillä kun on tietenkin historiansa ja tuntevat ihmiset, jotka kuuluvat asiaan.

Mutta silti. Olen tosi mustasukkainen. Miksi pitää aina olla joku vaivaamassa? Voisinpa vain olla rento ja tuka miestä tukemisessa. Kumminkin siitäkin huolimatta harmittaa, että niin monet yöt, kuten tämän, vietän itsekseni. Koska koitan priorisoida mieheni eksän vaikean elämäntilanteen ykköseksi.

On niin vaikeaa tämmöinen tilanne.