Luulevatko "suoraan sanovat" olevansa fiksuja?
Ärsyttää tuon tyyliset ihmiset. Ovat niiiiiin suorapuheisia ja kuvittelevat sen olevan hienokin luonteenpiirre, ehkä jopa hauska. Tarkoitan sellaisia ihmisiä, jotka möläytyksillään voivat loukata muita, eivätkä välitä. Esim. työpaikalla eräs mies alkoi kommentoimaan erään naisen ulkonäköä. Kertoi, että ihan selvästi näkyi miten oli ylipainoa tullut, ja vielä yksityiskohtaisesti mainitsi lantion, että kun oli t-paita päällä niin siinä selväsi näkyi ylimääräistä. Työkaveri meni vaikeaksi. Saattaa myös möläytellä muille naisille jotain tyyliin: "Huomaa kyllä ettet ole meikannu, oot sen verran zombi tänään." Luulee siis olevansa jotenkin älyttömän hauska tyyppi?
En vaan käsitä miten joitakin asioita ei voi pitää omana tietonaan ja miksi kaikki pitää päästä kertomaan ääneen.
Kommentit (19)
Luulevat. Toinen alalaji näille on tämä "ei millään pahalla, mutta (lisää jotain pahaa tähän)". Ja sitten brassaillaan sillä suorapuheisuudella, ihan tosiaan kuin se olis samanlainen hyve kuin vaikkapa rehellisyys. Käytöstavat puuttuvat.
On alkanut käymään hermoille tämä työpaikan PELLE. On niin sosiaalista, niin sosiaalista, turpa ei pysy kiinni koskaan ja sitten ilmeisesti pitää sitä vielä jonain hemmetin upeana piirteenä itsessään? Ai että kun tekis mieli itsekin sanoa kohta ne suorat sanat.
Ap
Pidän siitä että kysyttäessä vastataan rehellisesti ja "suoraan", kuitenkin myös tällöin on mahdollista valita sanansa tahdikkaasti. Sen sijaan epämiellyttävien totuuksien ja negatiivisten mielipiteiden laukominen tilanteissa joissa kommentointia ei ole pyydetty on silkkaa moukkamaisuutta... Mutta kuten ap mainitsit, valitettavan usein nämä juntit luulevat omaavansa hienonkin piirteen "suoraselkäisyydessään". Hohhoijakkaa!
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 20:19"]
On alkanut käymään hermoille tämä työpaikan PELLE. On niin sosiaalista, niin sosiaalista, turpa ei pysy kiinni koskaan ja sitten ilmeisesti pitää sitä vielä jonain hemmetin upeana piirteenä itsessään? Ai että kun tekis mieli itsekin sanoa kohta ne suorat sanat.
Ap
[/quote]
Yleensä nuo suorapuheiset pellet eivät kestä itseensä kohdistuvaa suorapuheisuutta muilta.
Juu, eri asia jos kysytään mielipidettä johonkin asiaan. Vaan kun nämä tollot alkavat kertomaan niitä mielipiteitä ihan kysymättä.
Ap
Arvostan suorapuheisuutta todella paljon. Tilannetajuttomuutta ja moukkamaisuutta en niinkään.
Nämä "suoraansanojat" ei tosiaan sano mitään asiallista kritiikkiä asiallisesti suoraan vaan laukovat ilkeyksiä tahdittomasti päin naamaa. Sitten ylpeilevät sillä kun "mä vaan oon tällänen suorapuheinen, etttä mä sanon asiat suoraan niinku ne on". Useat vielä pitävät itsensä temperamenttisina (raukkaparat eivät edes ymmärrä, että kaikilla ihmisillä on temperamentti). Ja tosiaan eivät kestä sitä jos heitä kritisoi asiallisesti edes puolella sanalla.
Täytyy osata olla hienotunteinen. Ei kaikkea voi paukuttaa suoraan. Osaako suoraanpuhuja ottaa vastaan mitä toinen suoraanpuhuja sanoo.
Minusta suomessa on aivan liian vähän suorapuheisuutta.
Aina pitää valehdella ja mitään ei saa kenellekään sanoa suoraan.
En tarkoita että ketään saisi tahallisesti loukata, ei, mutta en esimerkiksi ymmärrä, miksi suomessa lääkäri määrää lihavalle kaikenlaisia hoitoja ja lääkkeita ja leikkauksia, kun kaikista vaivoista mitä todennäköisimmin pääsisi laihduttamalla. Arvostan ja kunnioitan lihavaa ihmistä yhtä paljon kuin laihaa, siitä ei ole kyse. Tajuanb että kyseessä voi olla opittu tapa syödä jota on vaikea muuttaa. Itselläni on monissa asioissa heikko itsekuri. En halveksi lihavia millään tapaa, mutta en ymmärrä sitä että kukaan ei koskaan sano esim. ihmiselle, joka on alkanut lihoa tosi pahasti, että hän lihoo. Monikaan lihava ei oikeasti tiedosta asiaa tai näkee peilissä jotain muuta. Tai miksi edes lääkärikunta ei kerro totuutta, vaivoistasi ja sairauksistasi pääsisit mitä todennäkköisimmin laihduttamalla. Miksi? Onko oma palkka lääkärillle tärkeämpää, määrätää nvain lääkkeitä, miljoonia maksavia laihdutusleikkauksia, ym lonkkaleikkauksia jne.
Tai miksi esimerkiksi suomessa ystävä ei voi sanoa toiselle koskaan, että käytöksesi ei ole kivaa tai voisit itsekin katsoa peiliin tässä asiassa, vaikka rakastankin sinua hurjasti. Vaan lähes aina peesataan.
Minusta suomessa on pulaa suorapuheisuudesta ja rehellisyydestä, loppupeleissä se olisi hyödyksi.
Miksi ihmiset eivät halua oppia tai muuttua? Tai nähdä itsessä vikaa? Miksi palautetta ei osata ottaa?
Tässä puhuttiin nyt niistä, jotka möläyttelevät suorapuhelujaan ihmisille, ja vielä ulkonäöstä. Erityisesti, kun tämä työkaverini jolle puhuttiin ei edes ole lihava koskaan ollutkaan, vaan täysin normaali. Voiko tuo olla jotain naisvihaa?
Ap
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 20:34"]
Tässä puhuttiin nyt niistä, jotka möläyttelevät suorapuhelujaan ihmisille, ja vielä ulkonäöstä. Erityisesti, kun tämä työkaverini jolle puhuttiin ei edes ole lihava koskaan ollutkaan, vaan täysin normaali. Voiko tuo olla jotain naisvihaa?
Ap
[/quote]Todella tyhmää.
Minut on opetettu tavoille, joten puhun ihmisistä selän takana. En tajua miksi negatiivisten asioiden laukominen päin naamaa olisi jotenkin ihailtavaa - en minä ainakaan halua suoraan tölväistä jotain loukkaavaa toiselle ihmiselle, kun tiedän, että se satuttaisi.
Jep, jep. Viisautta on myös se, että osaa pitää jotkin asiat omana tietonaan ja toimii hyvien käytöstapojen mukaan.
Suomessa on hieno tapa sättiä jonkun käytöstä kaikille muille paitsi asianosasille itselleen.
Minulle suorapuheisuus tarkoittaa sitä, että pystyn kahden kesken sanomaan vaikka Pertille että "minun mielestä tämän raportin jäsentelyä kannattaisi muuttaa niin että nämä kaksi kappaletta vaihtavat paikkaansa, mitä mieltä itse olet?". Inhoan sitä, että Pertin selän takana sitten puhutaan että hänen tekemänsä raportti on aivan paska ja nolottaa kun yksikkömme tuottaa tuollaista.
Moukkamaisuus ja tilannetajuttomuus on aivan eri asia. Sanoisin tuolle miehelle asiallisesti että moni luokkaantuu hänen puheistaan ja tulkitsee ne pahansuoviksi. Tuollaiseen ihmiseen tämmönen palaute ei välttämättä pure mutta muutaman huomauttamisen jälkeen voisin viedä asian vaikka esimiestasolle. Kertoisin ettei hän ota palautetta vastaan ja että hänen käytöksensä laksee selvästi tuottavuuttamme.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 20:34"]
. Voiko tuo olla jotain naisvihaa?
Ap
[/quote]
Mietipä vähän taaksepäin tai seuraile tyypin sanomisia. Sanooko ikinä miehistä yhtä ilkeällä sävyllä. Sillä kyllä mullakin aloiuksesta heti tuli mieleen, ettei kyse ole pelkästään suorapuheisuudesta, vaan vieläpä naisiin kohdistuvasta kiusaamisesta. Tuskin rohkeutta riittä arvostella miesten ulkonäköä.
Voit ilmoittaa esimiehelle tai työterveyshuoltoon kiusaamisesta. Etenkin, jos päädyt siihen tulokseen, että kiusaaminen kohdistuu naisiin, niin se on helpompi muidenkin tulkita kiusaamiseksi. Voit myös ennen ilmoitusta kirjata sanatarkasti muistiin mitä on sanonut ja milloin. Kun kirjattuna on sanatarkat lainaukset, niin kukaan ei voi väittää, että sinä vääristelet asioita.
Mitä sitten tehdä jos tuo kiusaaja onkin esimies tai yrityksen omistaja, joka onkin ihan piruuttaan ilkeä?
No minkäslaista "muissa maissa sitten on? Käsittääkseni suomalainen tapa kommunikoida on enimmäkseen melko suora, ei tarvita paljon "small talkia" asioiden ytimeen päästäkseen.
Itse pidän ap:n esimerkkiä huonona käytöksenä. Itse opetan lapsille (omat ja oppilaani koulussa), että toisen ulkonäöstä tai tekemisistä (esim. piirrustus tai muu tuotos) ei sanota mitään ikävää (Onpa sinulla ruma paita! Teit huonon piirroksen! Ruoka oli pahaa!). Rehellisyys ja suoraan sanominen on mielestäni sitä, että jos toinen loukkaa, siitä voidaan sanoa tai jos toinen kysyy mielipidettä, voi senkin sanoa suoraan, kuitenkaan toista loukkaamatta.
Tällaisilta ihmisiltä puuttuu täysin sosiaalinen älykkyys tai sitten vain ovat ihan kusipäitä ja tahallaan ilkeitä.