Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mies ei välttämättä halua lapsia, mutta itse haluaisin.. Mitä teen?

Vierailija
16.02.2014 |

Ollaan seurusteltu vasta tosi vähän aikaa, muutama kuukausi. Päädyttiin viikko sitten juttelemaan ihan yleisellä tasolla tulevaisuudensuunnittelmista, lapsista ja muusta. Mies on koko ajan tiennyt, että haluan tulevaisuudessa lapsia. Tein siis tämän jo heti alussa selväksi. Nyt mies sitten totesi, että ei ole itse varma. Kuulemma voisi harkita tekevänsä pari lasta, jos on oikea ihminen vierellä, koulutus ja työ. Totesi kuitenkin jotenkin hyvin epäröiden tämän, ja voisi elää täysillä ilman lapsiakin.

Minulle taas on itsestään selvää, että haluan lapsia tulevaisuudessa. Eihän välttämättä aina saa, mutta jos on kumppani niin katuisin jos en edes yritä lasta.

Aloin nyt sitten tuon keskustelun perusteella pelätä, että mies ei tosiaan koskaan niitä lapsia sitten välttämättä haluakkaan ja minä totean joskus 35-vuotiaana, että ehkä tässä hommassa ei olekkaan järkeä. Mielestäni tällaiset asiat pitää tehdä selväksi juuri suhteen alussa, koska ei siitä tule mitään jos toinen ei halua lapsia ja toinen ehdottomasti haluaa. Mitäs tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Mies on jotenkin kahden vaiheilla ihan täysin, nuorempana oli kuulemma 100% varma, että lapsia ei tule. Nyt on hieman myötämielisempi.

Tykkään miehestä todella, mutta luulin miehen myös varmasti haluavan lapsia tulevaisuudessa. En minä niitä lapsia ainakaan pariin vuoteen halua itsekkään, mutta pelottaa vähän.. Kauhuskenaariossa olisin tosiaan 10 vuoden päästä suhteessa ja mies kun ei ole lapsista mitään luvannut niin sitten tulisi ero ja onkin jo liian myöhäistä. Näitä lapsiasioita kun ei viitsisi koko ajan jankata, että no joko olet varma asiasta tai muuta..

 

Miten etenisitte? Jotain miehen asenteesta varmaan kertoo sekin, että pelkää vähän neuroottisesti mun tulevan vahingossa raskaaksi.. Kuulemma haluaisi, että teen abortin jos näin kävisi. Itse tiedän, että en varmaankaan pystyisi enää "tässä iässä" tekemään. Mutta jotain tuo kai kertoo tosta miehen suhtautumisesta lapsiin... 

Kommentit (19)

Vierailija
1/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap hyvä, sähän itse vastaat kysymykseesi. Jos kerran mielestäsi 'tällaiset asiat pitää tehdä selväksi juuri suhteen alussa, koska ei siitä tule mitään jos toinen ei halua lapsia ja toinen ehdottomasti haluaa', ja sä olet nyt tietoinen siitä, että alkuvaiheessa olevan suhteen toinen osapuoli ei halua lapsia, niin tämähän on selvä. Ei ehkä helppoa, pidät hänestä varmasti ja ikävä tulee, mutta selvä silti.

Sanot, että sinulle on itsestään selvää, että haluat lapsia tulevaisuudessa. Et voi riskeerata näin tärkeää haavettasi ja toivoa, että ehkä miesystäväsi asenne muuttuu.

Jos et ole valmis toimimaan ja reagoimaan saamaasi tietoon, miksi edes otit asian esille?

T. eräs, joka ei ole itse halunnut lapsia alkaessaan seurustella, muutti mieltään upean, lapsimyönteisen miehen löydettyään ja jäi silti lapsettomaksi, koska olikin hedelmätön. Ja joka on nyt täydellisen onnellinen upean miehensä kanssa kahden ihmisen perheessään.

Vierailija
2/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olette liian erilaisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ongelmaksi tulee se, että mies ei ole varma. Selitti jotain, että jos on oikea nainen vierellä ja vakaa tilanne niin hän uskoo, että sitten herää jotkut isyyshalut. Olisi varmaan pitänyt sanoa miehelle, että sanot nyt vaan täysin suoraan jos perhehommat ei kiinnosta koskaan. Keskustelu oli tosi epämääräinen, ja jäi vaivaamaan minua. Olen pitänyt aika selvänä, että kai nyt 20+ ihmiset tietää varmaksi haluaako niitä lapsia joskus vai ei..

-Ap

Vierailija
4/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulle lapset meni ehdottomasti miehen edelle. Etenkin suhteen ollessa vielä noin tuore, jatkaisin sopivamman, lapsia haluavan, kumppanin etsintää.

Meillä oli 7 v jälkeen saman kaltainen tilanne ja puhuttiin asioista syvällisesti ja vakavasti. Minulle oli selvää, etten voisi suhteessa jatkaa, vaikka miestä rakastankin, mikäli hänen tulevaisuuden suunnitelmin lapset eivät kuulu. Mies sen ymmärsi ja mietti asioita uudelleen. Nyt meillä on maailman ihanin 3 v poika, jota me molemmat rakastamme yli kaiken. Myös isä tykkää puuhailla poikansa kanssa, vaikka aikanaan eri lapsista ollutkaan innostunut.

Vierailija
5/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos mies on epävarma, niin hän ei todennäköisesti oikeastikaan tiedä haluaako lapsia. Moni mies saattaa kokea ahdistavaksi jos orastavassa suhteessa pitäisi jo parin kk jälkeen, ennenkuin edes on kunnolla kartalla siitä että onko tässä ihminen vakavaan parisuhteeseen, tietää että ollaanko menossa naimisiin ja hankitaanko lapsia.

Enemmän onnettomia kohtaloita tiedän niillä joilla on selvät suunnitelmat että naimisiin ja lapsia, jolloin noiden unelmien toteuttamista kiirehditään toteuttamaan ja muutaman vuoden päästä huomataankin että ollaan naimisissa ja lisäännytty ihan väärän ihmisen kanssa. Kunnollinen tutustumisvaihe saattaisi pelastaa monelta murheelta.

Sen sijaan että etsit pääasiassa siittäjää, etsi mieluummin kumppania jonka kanssa jakaa elämän ilot ja murheet. Tätä ei voi saada parissa kuukaudessa selville, joten suhteen syvenemiselle ja kehittymiselle on annettava aikaa. Kun on sitten se oikea ihminen vierellä, niin tulee vasta lapsiasiat ajankohtaiseksi.

Vierailija
6/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 14:29"]

Ongelmaksi tulee se, että mies ei ole varma. Selitti jotain, että jos on oikea nainen vierellä ja vakaa tilanne niin hän uskoo, että sitten herää jotkut isyyshalut. Olisi varmaan pitänyt sanoa miehelle, että sanot nyt vaan täysin suoraan jos perhehommat ei kiinnosta koskaan. Keskustelu oli tosi epämääräinen, ja jäi vaivaamaan minua. Olen pitänyt aika selvänä, että kai nyt 20+ ihmiset tietää varmaksi haluaako niitä lapsia joskus vai ei..

-Ap

[/quote]

Wtf, mieshän suhtautuu erittäin kypsästi asiaan. Kun niitä lapsia varten pitäisi oikeasti olla vankka suhde (joka ei synny parissa kuukaudessa) kunnon koulutus ja työ (niillä lapsilla on nälkä imetysiän jälkeenkin).

Verrattuna siihen, että niitä porsitaan ympäriinsä oikeastaan edes toista tuntematta, erotaan kun toinen ei ollutkaan kiva ja mennään uuteen suhteeseen ja taas uusi kierros. Lapsi seuraa hämmentyneenä perässä.

Ei ihan oikeasti kukaan voi varmasti sanoa parin kuukauden deittailun jälkeen, että haluan lapsia juuri sinun kanssa (mitä mies lienee tarkoittanut, ei vaan kehdannut sanoa suoraan), kun ei toista oikeastaan edes tunne.

Olkaa nyt ainakin se pari vuotta yhdessä ja miettikää sitten uusiksi. Jos miestä edelleen epäilyttää, niin sitten voisi olla jo huolissaan. Nyt se epävarmuus on vain täysin tervettä, kuka oikeasti haluaisi sitoa itsensä melkein vieraaseen ihmiseen 18-vuodeksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

5, siis teit kuitenkin tuolle miehelle lapsen?

Mä sanoin miehelle, että yleisesti ottaen parisuhteella ei ole tulevaisuutta, jos toinen haluaa ja toinen ei. Mies oli samaa mieltä, eikä mitenkään hätkähtänyt tätä kommenttia. Ehkä sillä on joku tavallinen miesmäinen "ehkä sitten joskus". Sanoin tähän vielä sitten, että no naisella biologia rupee tulemaan vastaan ja mies itsekkin totesi ns. hyvän iän lapsijuttuihin olevan siinä kolmenkympin tienoilla..

Aloin vaan itse epäröimään tosi paljon, kun mies ei osannut sanoa satavarmaksi asiaa. Kuulemma tällä hetkellä on ehdoton ei, kuten minullekkin on. Tämä siis siksi kun suhde on näin tuore, elämäntilanne huono ja muuta. En mä tiedä, voinko mä vaatia mieheltä sitä, että jos tää juttu nyt muuten toimii ja ollaan yhdessä vuosienkin päästä, niin se mulle lapsen tekee. Itse totesin, että kyllä mulle yksikin riittäisi. Mies taas sanoi, että toivoisi useampaa. Miten voi toivoa usempaa lasta, jos ei kerta ole satavarma haluaako niitä edes?

 

En yksinkertaisesti ota miehestä mitään tolkkua. Sanoo, että ei ole satavarma ja voisi elää ilman lapsiakin (no kai itse kukin meistä voisi, jos on pakko jostain syystä) onnellisena. Toisessa lauseessa sitten selittää, että no kyllä sen oikean kanssa vakaassa tilanteessa olisi kiva saada muutama muksu.

 

T:ap

Vierailija
8/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

6, no en minä ainakaan seurustele kenenkään kanssa vuosikausia tietämättä yhtään mitä se tyyppi ajattelee lapsista.

 

7, no en tietenkään oleta, että haluaisi juuri minun kanssani :D. Ollaan tosiaan oltu yhdessä niin vähän aikaa. Pääasia olisi siinä, että haluaisi jonkun kanssa. Ja ei, en itsekkään halua lapsia vielä pariin vuoteen ainakaan, mielellään odottelisin vähän pidempääkin.. Ihan jo elämäntilanteenkin kannalta, kuten sanoit, lapsiin menee rahaa ja tilanteen on hyvä olla vakaa. Eli en todellakaan etsi ketään nyt vaan tässä siittämään mulle äkkiä jotain lasta.

 

-ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 14:41"]

5, siis teit kuitenkin tuolle miehelle lapsen?

Mä sanoin miehelle, että yleisesti ottaen parisuhteella ei ole tulevaisuutta, jos toinen haluaa ja toinen ei. Mies oli samaa mieltä, eikä mitenkään hätkähtänyt tätä kommenttia. Ehkä sillä on joku tavallinen miesmäinen "ehkä sitten joskus". Sanoin tähän vielä sitten, että no naisella biologia rupee tulemaan vastaan ja mies itsekkin totesi ns. hyvän iän lapsijuttuihin olevan siinä kolmenkympin tienoilla..

Aloin vaan itse epäröimään tosi paljon, kun mies ei osannut sanoa satavarmaksi asiaa. Kuulemma tällä hetkellä on ehdoton ei, kuten minullekkin on. Tämä siis siksi kun suhde on näin tuore, elämäntilanne huono ja muuta. En mä tiedä, voinko mä vaatia mieheltä sitä, että jos tää juttu nyt muuten toimii ja ollaan yhdessä vuosienkin päästä, niin se mulle lapsen tekee. Itse totesin, että kyllä mulle yksikin riittäisi. Mies taas sanoi, että toivoisi useampaa. Miten voi toivoa usempaa lasta, jos ei kerta ole satavarma haluaako niitä edes?

 

En yksinkertaisesti ota miehestä mitään tolkkua. Sanoo, että ei ole satavarma ja voisi elää ilman lapsiakin (no kai itse kukin meistä voisi, jos on pakko jostain syystä) onnellisena. Toisessa lauseessa sitten selittää, että no kyllä sen oikean kanssa vakaassa tilanteessa olisi kiva saada muutama muksu.

 

T:ap

[/quote]

Siis mikä sun ongelmasi on? Mies sanoo haluavansa kyllä perheen, mutta ei juuri nyt (mikä on ihan tervettä parin kk seurustelun jälkeen).

Mistä sä nyt siis vielä intät?

Vierailija
10/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka vanha olet? Jos alle 30-v niin mikset seurustele niinkauan kuin hyvältä tuntuu. Yhteenmuuttamisen tms. kohdalla sitten joudut tekemään päätöksen onko tämä suhde vai lapset jonkun muun kanssa sinulle tärkeämpää

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa muuten varautua sitten siihen, että mies alkaa ottaa etäisyyttä.

Mikäli itseltäni alettaisiin määrätietoisesti jankuttamaan ja kuulustelemaan lapsentekosuunnitelmia jo parin kuukauden seurustelun jälkeen, niin ottaisin kyllä jalat alleni. Tiedustella voi aina, ettei tule sitten yllätyksenä. Mutta jos alkaa samanlainen jankutus ja "ootko nyt varma? ootko nyt varma?" - kyttäys, niin alkaisi kyllä tuntua että partneri on siinä enemmänkin vaan lapsen toivossa, pakko vaan olla joku vastakkaisen sukupuolen edustaja jotta saa vauvan aluille.

Eli nyt vaan sitten toivomaan, ettet ole pelästyttänyt jo miestä pois.

Tuossa vaiheessa pitäisi nauttia alkuhuumasta ja tehdä yhdessä kaikkea mukavaa, jossa sitten tutustutaan koko ajan enemmän.

Vierailija
12/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä parisuhde on sellainen, että puolisot ovat luonteeltaan erilaisia mutta heillä on samat arvot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minullakin oli yksi todella rakas, ihana poikaystävä joka totesi noin 6kk suhteeseen että ei ole varma haluaako lapsia. Olin todella pettynyt, tämä mies oli juuri sellainen jonka kanssa olisin halunnut viettää elämäni. Mutta kun ikää minulla alkoi olla reilu 30v. ja olin varma että halusin kolme lasta, niin kovin kauan en viitsinyt odottaa vastausta. Pidimme hauskaa ja nautimme elämästä yhdessä juuri niin kauan kunnes minua alkoi ahdistaa lapsettomuus (33v.) ja kun mies ei vieläkään ollut varma, erosimme. 

 

Löysin pian sen jälkeen toisen ihanan miehen ja olin onnekas, sain hänen kanssaan ne kolme lasta. Exäkin meni naimisiin ja sai paljon myöhemmin 40v.+  ainokaisen. Mutta hyvin ei olisi käynyt minulle jos olisin jäänyt odottamaan vastausta. Olisin jäänyt ilman koska olisin ollut liian vanha. Enkä missään tapauksessa olisi saanut kolmea. Kokemuksestani voin sanoa että nämä epäröivät miehet usein saavat kuitenkin sen lapsen, mutta todella myöhään elämässä ja yleensä vain sen yhden. Jos tämä sopii sinulle, niin odota rauhassa.

 

Keuitenkin kehoitan sinua etsimään sellaisen kumppanin joka haluaa varmasti toteuttaa unelmat kanssasi. Miehiä on maailma täynnä.

 

Vierailija
14/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö se ole tullut aika selväksi, tälläkin palstalla, että aika iso osa alle 30v miehistä on epävarmoja lasten suhteen. Joskus halutaan lapsi, mutta ei tiedetä milloin, ehkä parin vuoden päästä ehkä vähän enemmän... Naisille tulee aina se vauvavimma, kun hölötetään koko ajan: "tehään jo se lapsi, ollaan oltu yhes jo 2kk!" Miehet ei välttämättä tykkää siitä, että pitäisi heti päättää koko tulevaisuus, jättää kaikki vapaa-illat ja yhteiset reissut ja olla vaan kotona muumimamman ja vauvan kanssa.

Tietenkin jotkut miehet haluaa lapsen heti, jo nuorina ja jotkut heltyy ajatukselle nopeammin kun toiset, mutta jotkut on todella jääräpäisiä kun on isot asiat kyseessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 15:07"]

Minullakin oli yksi todella rakas, ihana poikaystävä joka totesi noin 6kk suhteeseen että ei ole varma haluaako lapsia. Olin todella pettynyt, tämä mies oli juuri sellainen jonka kanssa olisin halunnut viettää elämäni. Mutta kun ikää minulla alkoi olla reilu 30v. ja olin varma että halusin kolme lasta, niin kovin kauan en viitsinyt odottaa vastausta. Pidimme hauskaa ja nautimme elämästä yhdessä juuri niin kauan kunnes minua alkoi ahdistaa lapsettomuus (33v.) ja kun mies ei vieläkään ollut varma, erosimme. 

 

Löysin pian sen jälkeen toisen ihanan miehen ja olin onnekas, sain hänen kanssaan ne kolme lasta. Exäkin meni naimisiin ja sai paljon myöhemmin 40v.+  ainokaisen. Mutta hyvin ei olisi käynyt minulle jos olisin jäänyt odottamaan vastausta. Olisin jäänyt ilman koska olisin ollut liian vanha. Enkä missään tapauksessa olisi saanut kolmea. Kokemuksestani voin sanoa että nämä epäröivät miehet usein saavat kuitenkin sen lapsen, mutta todella myöhään elämässä ja yleensä vain sen yhden. Jos tämä sopii sinulle, niin odota rauhassa.

 

Keuitenkin kehoitan sinua etsimään sellaisen kumppanin joka haluaa varmasti toteuttaa unelmat kanssasi. Miehiä on maailma täynnä.

 

[/quote]

Tällastako maailma oikeasti nykyään on? Jos mies ei kahden kuukauden seurustelun jälkee ole varma, haluaako ap:n kanssa lapsia, niin pihalle vaan ja uusi mies hakuun?

 

Vierailija
16/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 15:07"]

Minullakin oli yksi todella rakas, ihana poikaystävä joka totesi noin 6kk suhteeseen että ei ole varma haluaako lapsia. Olin todella pettynyt, tämä mies oli juuri sellainen jonka kanssa olisin halunnut viettää elämäni. Mutta kun ikää minulla alkoi olla reilu 30v. ja olin varma että halusin kolme lasta, niin kovin kauan en viitsinyt odottaa vastausta. Pidimme hauskaa ja nautimme elämästä yhdessä juuri niin kauan kunnes minua alkoi ahdistaa lapsettomuus (33v.) ja kun mies ei vieläkään ollut varma, erosimme. 

 

Löysin pian sen jälkeen toisen ihanan miehen ja olin onnekas, sain hänen kanssaan ne kolme lasta. Exäkin meni naimisiin ja sai paljon myöhemmin 40v.+  ainokaisen. Mutta hyvin ei olisi käynyt minulle jos olisin jäänyt odottamaan vastausta. Olisin jäänyt ilman koska olisin ollut liian vanha. Enkä missään tapauksessa olisi saanut kolmea. Kokemuksestani voin sanoa että nämä epäröivät miehet usein saavat kuitenkin sen lapsen, mutta todella myöhään elämässä ja yleensä vain sen yhden. Jos tämä sopii sinulle, niin odota rauhassa.

 

Keuitenkin kehoitan sinua etsimään sellaisen kumppanin joka haluaa varmasti toteuttaa unelmat kanssasi. Miehiä on maailma täynnä.

 

[/quote]

Tällastako maailma oikeasti nykyään on? Jos mies ei kahden kuukauden seurustelun jälkee ole varma, haluaako ap:n kanssa lapsia, niin pihalle vaan ja uusi mies hakuun?

 

[/quote]

 

No olin kyllä miehen kanssa kaksi vuotta ennen kun heitin pihalle. :) Kyllä siinä vaiheessa jo pitäisi tietää. Minulla oli mahdollisuus odottaa ja menettää mahdollisuus saada suurehko perhe, kuitenkin päätin kunnioittaa omia toiveitani. Elämässä ei saa pelätä liikaa, vaan taistella omien unelmiensa puolesta, vaikka siinä jostain väärästä kumppanista pitäisi erota.

 

14

 

t. 

 

Vierailija
17/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa vähän mun mieheltä, mihinkään ei osaa sanoa mielipidettä, jos ei ole saanut rauhassa miettiä väh. 6 kk. Ja sitten siitä ei kyllä paljon enää keskustella, vaan se pitää mitä päättää.

Meillä on 2 lasta, yhdessä 10 v.

Vierailija
18/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 15:07"]

Minullakin oli yksi todella rakas, ihana poikaystävä joka totesi noin 6kk suhteeseen että ei ole varma haluaako lapsia. Olin todella pettynyt, tämä mies oli juuri sellainen jonka kanssa olisin halunnut viettää elämäni. Mutta kun ikää minulla alkoi olla reilu 30v. ja olin varma että halusin kolme lasta, niin kovin kauan en viitsinyt odottaa vastausta. Pidimme hauskaa ja nautimme elämästä yhdessä juuri niin kauan kunnes minua alkoi ahdistaa lapsettomuus (33v.) ja kun mies ei vieläkään ollut varma, erosimme. 

 

Löysin pian sen jälkeen toisen ihanan miehen ja olin onnekas, sain hänen kanssaan ne kolme lasta. Exäkin meni naimisiin ja sai paljon myöhemmin 40v.+  ainokaisen. Mutta hyvin ei olisi käynyt minulle jos olisin jäänyt odottamaan vastausta. Olisin jäänyt ilman koska olisin ollut liian vanha. Enkä missään tapauksessa olisi saanut kolmea. Kokemuksestani voin sanoa että nämä epäröivät miehet usein saavat kuitenkin sen lapsen, mutta todella myöhään elämässä ja yleensä vain sen yhden. Jos tämä sopii sinulle, niin odota rauhassa.

 

Keuitenkin kehoitan sinua etsimään sellaisen kumppanin joka haluaa varmasti toteuttaa unelmat kanssasi. Miehiä on maailma täynnä.

 

[/quote]

Tällastako maailma oikeasti nykyään on? Jos mies ei kahden kuukauden seurustelun jälkee ole varma, haluaako ap:n kanssa lapsia, niin pihalle vaan ja uusi mies hakuun?

 

[/quote]

 

No olin kyllä miehen kanssa kaksi vuotta ennen kun heitin pihalle. :) Kyllä siinä vaiheessa jo pitäisi tietää. Minulla oli mahdollisuus odottaa ja menettää mahdollisuus saada suurehko perhe, kuitenkin päätin kunnioittaa omia toiveitani. Elämässä ei saa pelätä liikaa, vaan taistella omien unelmiensa puolesta, vaikka siinä jostain väärästä kumppanista pitäisi erota.

 

14

 

t. 

 

[/quote]

Kyse ei ole sinusta, vaan siitä että kehotat aloittajaa eroamaan, koska mies ei ole varma haluaako parin kuukauden deittailunkumppania lastensa äidiksi.

"Kaikki-mulle-heti-nyt!"

 

"Keuitenkin kehoitan sinua etsimään sellaisen kumppanin joka haluaa varmasti toteuttaa unelmat kanssasi. Miehiä on maailma täynnä."

Vierailija
19/19 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ai mitäkö teet? No hankkiudut "vahingossa" raskaaksi tietenkin. Sitten ku nolet pilannut kolmen ihmisen elämän, niin voit marttyroida miten mies ei välitä lapsestaan ja kuinka vaikeaa yh:illä on.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kolme neljä