Muita,joilla ongelmia alkoholin kanssa?
Tässäpä lyhyesti tarinani. Olen onnellisesti naimisissa,kahden alle kouluikäisen lapsen äiti. Elämässäni on asiat hyvin,ei taloudellisia huolia,ymmärtävä mies,hyvin pärjäävät lapset jne,joten mitään syytä juomiselle ei pitäisi olla.Ennen lapsia,opiskeluaikoina jne. olin kova juhlimaan ja monesti tuli vedettyä ns. överit.Lapset sitten rauhoittivat minua ja alkoholin käyttö oli pitkään tosi kohtuullista.
Nyt on tilanne toinen. Olemme tutustuneet mukaviin ihmisiin uudella paikkakunnalla ja illanviettomme ovat olleet erittäin kosteita. Olin aluksi tosi innostunut,kun "rentoa porukkaa" jne. Ja ovatkin tosi mukavia,eikä muilla ole niin överiksi mennytkään kuin minulla. Nyt on siis pari kertaa käynyt niin,että olen juonut itseni tajuttomaan tilaan.Ja toisella kerralla oli lapset mukana. En anna sitä itselleni ikinä anteeksi ja olo on edelleen kauhea.
Jo ennen tätä viimeistä tempausta olin päättänyt vähentää alkoholin käyttöä. Nyt tuntuu siltä, että ainut keino on lopettaa kokonaan,ainakin joksikin aikaa. En edes usko sen olevan ongelma,niin kauheat morkkikset on ollut.Ennen näitä viimeisiä övereitä,olin siis lähinnä tissutellut kotona viikonloppuisin,yleensä vain yhtenä päivänä,eikä kotona sentään tilanne karannut käsistä ikinä.Lapset laitettiin nukkumaan ennen humaltumista jne.,mutta silti koin jo tämän säännöllisen juomisen ongelmaksi.
Mieheni juo myös,mutta ei vedä sentään minun kaltaisiani övereitä ja myös hän on mukana suunnitelmassa vähentää juomista ja rajoittaa se vain tiettyihin tilanteisiin. Hän myös tukee minua täysin,ei painosta,vaan ymmärtää, ja se tuntuu ihanalta. Pitääkö ihmisen sitten välillä käydä pohjalla,että ymmärtää taas asioiden tärkeysjärjestyksen,en tiedä. Syitä juomiselle en myöskään osaa sanoa,olen ehkä vähän ujo uusissa tilanteissa ja myös äitini juomatavat ovat olleet samankaltaiset.
Olisiko täällä muita,joilla samankaltaisia ongelmia?Moraalisaarnoja en kaipaa,sillä yritän itseäni psyykata eteenpäin sillä,että ainakin olen herännyt ongelmaani ja aion asialle tehdä samantien jotain. Haasteenani on siis kohdata tilanteet,joihin on ennen kuulunut alkoholi, selvinpäin. Muistan hyvin,kuinka monesti raskaus-ja imetysaikoina totesin,miten mukavaa on olla selvinpäin.Nyt se on valitettavasti päässyt unohtumaan ja täytyy siitä itselleen taas muistuttaa. Kohtalotovereista kuuleminen varmasti auttaisi,kirjoitelkaa!
Kommentit (6)
Olet mielestäni siinä mielessä hyvä että myönnät ongelman ja liian juomisen satunnaisesti. Lähinnä kuulostat mielestäni "tuurijuopolta" eli tapanasi ei ole päivittäinen tissuttelu mikä on mielestäni vielä pahempaa...
Mikset lopeta alkoholinkäyttöä joksikin aikaa kokonaan? Sillä voit todistaa ettei sinulla ole ongelmaa jos pystyt olemaan ilman alkoholia esim kuukauden tai useamman.
Kaikille se ei kertakaikkiaan sovi ja mielestäni alkoholin käyttö varsinkin lapsiperheessä kannattaa rajoittaa juhlatilaisuuksiin tms ettei sitä tarvitse juoda joka viikonloppu säännöllisesti. Ei lapsia kannatta opettaa siihen että meillä juodaan aina viikonloppuisin. Kaupasta löytyy todella hyviä esim metsämansikan tai sitruunan makuisia kivennäisvesiä joita kannattaa koittaa ja jättää alholi kokonaan. Saat itsellesi hyvän omantunnon ja ajattelet lastesi etua ;)
Voisi sanoa että aikalailla samoissa mennään. Olen eronnut, yhden lapsen äiti. Ja juoppo.
Tilanteeni on kärjistynyt samalla tavalla kuin sinullakin, juon itseni tajuttomaksi, muutaman kerran niin että lapsi on ollut kotona. Hävettää niin vietävästi!!!
Hakeuduin a-klinikalle viime talvena, sieltä en saanut tarvitsemaani apua. Lastensuojeluun otin itse yhteyttä samoihin aikoihin, oletin saavani sieltä apua lapsen hoitoon, mutta aika huonosti sekin on toiminut. Nykyään osaan olla arjet selvänä, mutta vkloput menee tissutellen. Lapsivapaat vkloput olen aina kännissä. Aamusta iltaan. Aikaisemmin join joka päivä. Raskausaika on varmaan pisin aika selvinpäin. Ei ollut edes vaikeeta pysyä erossa pullosta.
Olenkin kaivannut keskustelua ihmisen kanssa joka ymmärtäisi tilanteeni omakohtaisesti. Ymmärtäisi huolen ja voimattomuuden. Välillä on kuin löisi päätä umpikujaan. Välillä ei edes halua raitistua, välillä taas raikaa viha ja toivottomuus itseään kohtaan. Pelko tulevaisuutta kohtaan.
Itselläni ei vastaavaa ongelmaa ole, mutta lähipiirissä sen sijaan löytyy. Tosi hieno alku on, kun itse olette huolissanne ja haluatte muuttua.
Kannattaa tutustua seuravaan linkkiin
http://www.taitolaji.fi/index.php
Ystäväni sai apua tuota kautta nimenomaan ryhmästä, jossa samanlaisessa tilanteessa olevia. A-klinikkaa hänkään ei "omakseen" kokenut.
on päättää etukäteen, minkä verran juon ja sitten pysytellä siinä. Silloin kun pääsen itse annostelemaan oman juomani, en juo övereitä. Itselleni vaikeuksia tuottaa se, että joku kaataa minun lasiini ja menetän kosketuksen määrien kanssa.
Jos vain kykenee, niin kannattaa yrittää päättää, vaikka että max 3 annosta alkoholia, kun lapset mukana ja jos eivät ole, niin ei enempää kuin 5 annosta. Riittävän harvoin kun juo, niin nuokin määrät tuntuvat hyvin reiluilta.
Ja ehdottomasti pitää katsoa, ettei kukaan muu pääse täyttelemään lasia vaivihkaa. Mulle se on ihan mahdoton tilanne :( Olen nimittäin oppinut sen, että en kestä yhtään niin paljon kuin suurin osa tuttavistani. Kun he haluavat, että mullakin on "kivaa" ja kaatavat lasiini, olen pois pelistä siinä vaiheessa, kun heillä on vain hauskaa.
Tilanteesi kuulostaa ihan hyvältä, sinulla on miehesi tuki ja haluat itse pitää tilanteen aisoissa.
A-klinikkasäätiö ja Ensi- ja turvakotien liitto järjestävät jälleen Päihdelinkissä keskusteluryhmän päihteitä käyttäville äideille. Ryhmä kokoontuu suljetulla keskustelualueella ajalla 10.2.-12.5.2010.
Ryhmässä jaetaan kokemuksia siitä, millaista on olla äiti tai odottava äiti, jolla on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden päihdekäytön kanssa. Ryhmän tavoitteena on auttaa äitejä vähentämään tai lopettamaan päihteiden käytön kokonaan.
Raskaus- ja vauva-aikana äidit miettivät elämänsä suuntaa ja ovat valmiita muutokseen. Päihteistä irti pääsemiseen tarvitaan kuitenkin usein ulkopuolista apua. Nettiryhmästä saatava vertaistuki auttaa äitejä puhumaan päihteiden käytöstä ja rohkaisee ammattiavun hakemiseen. Keskusteluun osallistuu kaksi ammattilaista Ensi- ja turvakotien liitosta. Keskustella voi nimimerkillä ja suljetulla keskustelualueella käydyt keskustelut ovat ryhmän kesken luottamuksellisia. Tule rohkeasti mukaan!
Ilmoittautumiset 8.2. mennessä tällä lomakkeella:
http://www.surveygizmo.com/s/231565/-itiryhm-n-ilmoittautuminen-kev-t-2…
Lisätietoja aidit @ a-klinikka.fi.
Tervetuloa!
yst.terv.
Päihdelinkin toimitus
www.paihdelinkki.fi
www.ensijaturvakotienliitto.fi
Minulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta luulisin, että tuossa tilanteessa kannattaa hakeutua a-klinikalle, tai puhua myös jollekin psykiatrille ongelmasta. Tiedän kyllä ihmisiä, joilla tämä ongelma on, ja pari kaveriakin on kuollut alkoholinkäytön takia, kun ei ole osannut lopettaa.
Lääkitystäkin on alkoholiongelmiin, ne vaan ei ole kovin kesyjä hoitoja. Ja asioiden purkamisessa voi mennä kauan.
Mutta toivon, ettet jää mietiskelemään, vaan haet apua myös lastesi ja miehesi takia. Paljon voimia!!