Mies jätti, olen raskaana
Hei! Kohtalo tovereita etsiskelen. Olen ollut vuoden naimisissa mieheni kanssa ja olemme suurin piirtein yhtä kauan olleet lapsettomuushoidoissa. Takana useita keskenmenoja. Viimmeisin hoitokerta tuotti toivotun tuloksen ja olen nyt raskausviikolla 18 menossa. Mieheni nyt yhtäkkiä ilmoitti haluavansa erota ja ei oikeastaan vielä haluakkaan isäksi. Ei halua edes yrittää enää kun ajatus lapsen saannista niin on alkanut ahdistaa. Eilen pakkasi tavaransa ja lähti pois yhteisestä kodistamme. Todella tyhjä, petetty ja turta olo. Kuinka ihmisen mieli voi muuttua noin radikaalisti yhdessä yössä? Onko ketään kenelle olisi käynyt samalla tavalla?
Kommentit (8)
En osaa muuta sanoa, kuin että olen pahoillani miehesi typerästä käytöksestä, ja onnittelut tulevan vauvan johdosta. Jos parisuhteessa tykkäät olla, niin voin kertoa itseni ja ystäväpiirini puolesta, että kyllä meillä äideilläkin riittää vientiä;-)
En mielestäni ole asiasta vauhkonnut sen suuremmin. Toki olen ollut todella masentunut kun keskenmenoja ollut yhteensä 13 ennen tätä raskautta mikä tuetusti on nyt käynnissä. Yhdessä ollaan jokaista niistä surtu ja yhdessä ollaan aina niistä menty yli. Ja mieheni on ollut aivan äärettömän onnellinen tästä vauvasta ja esitellyt ultrakuvia kavereilleen ja kehunut, paijannut ja pusutellut koko ajan. Nyt vain kaksi päivää sitten totesi ettei vain halua sittenkään.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2014 klo 03:04"]
En mielestäni ole asiasta vauhkonnut sen suuremmin. Toki olen ollut todella masentunut kun keskenmenoja ollut yhteensä 13 ennen tätä raskautta mikä tuetusti on nyt käynnissä. Yhdessä ollaan jokaista niistä surtu ja yhdessä ollaan aina niistä menty yli. Ja mieheni on ollut aivan äärettömän onnellinen tästä vauvasta ja esitellyt ultrakuvia kavereilleen ja kehunut, paijannut ja pusutellut koko ajan. Nyt vain kaksi päivää sitten totesi ettei vain halua sittenkään.
[/quote]
Kuinka monta kuukautta sinun vuodessasi on?
Sanoinko että yritystä olisi takana vain vuosi? Tässä ollaan yritetty nyt 6vuotta yhteensä, joista hoidoissa oltu yksi vuosi. Ap
Lohduttaudu sillä että saat mahdollisesti kuitenkin vauvan, jota olet toivonut. Onnea raskauteen ja ettei se menisi kesken. Voitko muuttaa vaikka vanhemmillesi tuen takia jos itsestä tuntuu ettet yksin jaksa. Yritä olla stressaamatta miehen takia.
Vierailija kirjoitti:
En mielestäni ole asiasta vauhkonnut sen suuremmin. Toki olen ollut todella masentunut kun keskenmenoja ollut yhteensä 13 ennen tätä raskautta mikä tuetusti on nyt käynnissä. Yhdessä ollaan jokaista niistä surtu ja yhdessä ollaan aina niistä menty yli. Ja mieheni on ollut aivan äärettömän onnellinen tästä vauvasta ja esitellyt ultrakuvia kavereilleen ja kehunut, paijannut ja pusutellut koko ajan. Nyt vain kaksi päivää sitten totesi ettei vain halua sittenkään.
Olen pahoillani, 13 keskenmenoa kuulostaa todella rankalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mielestäni ole asiasta vauhkonnut sen suuremmin. Toki olen ollut todella masentunut kun keskenmenoja ollut yhteensä 13 ennen tätä raskautta mikä tuetusti on nyt käynnissä. Yhdessä ollaan jokaista niistä surtu ja yhdessä ollaan aina niistä menty yli. Ja mieheni on ollut aivan äärettömän onnellinen tästä vauvasta ja esitellyt ultrakuvia kavereilleen ja kehunut, paijannut ja pusutellut koko ajan. Nyt vain kaksi päivää sitten totesi ettei vain halua sittenkään.
Olen pahoillani, 13 keskenmenoa kuulostaa todella rankalta.
Siis 10v sitten aloitettu ketju.
Oletko kenties itse vauhkonnut lapsista ja raskaushaaveista jo pitkään? Ehkä mies on nyökkäillyt, hymissyt ja vastaillut myöntyvästi, jottei tarvitsi kuunnella koko aikaa. Nyt sitten valitettavasti tärppäsi.