Uskostaan kaksi kertaa luopunut vastailee kysymyksiin
Vastaukset eivät välttämättä tule sekunnissa, koska olen töissä, mutta mahdollisimman nopeasti.
Kommentit (37)
Jumalan suuruutta sekä rakkauden määrää emme koskaan pysty ymmärtämään. Siksi juuri siihen tarvitaan uskoa. Ja muistakaa, maanpäällinen elämä on vain osa sitä kokonaisuutta mitä kristitty on osana; meitä odottaa elämä taivaassa, jossa pahuudella ei enää ole sijaa. Siksi voi aina olla toivoa.
Tämä on nyt vähän ohis, mutta kysyisin, mitä tarkoittaa "uskosta luopuminen". Sitäkö, että kun aiemmin on uskonut jumalan olevan olemassa, tulee siihen tulokseen, että jumalaa ei sittenkään ole? Vai jotain muuta?
Entä mitä tarkoittaa "rukousvastaus"? Jos ihminen rukoilee esimerkiksi jotakin asiaa tapahtuvaksi, onko positiivinen rukousvastaus, jos asia tapahtuu? Ja negatiivinen rukousvastaus, jos sitä ei tapahdu?
Kuten kysymyksistäni huomaa, olen täysi pakana, mutta yleissivistyksen takia haluaisin nämäkin asiat tietää.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 12:25"]
Tämä on nyt vähän ohis, mutta kysyisin, mitä tarkoittaa "uskosta luopuminen". Sitäkö, että kun aiemmin on uskonut jumalan olevan olemassa, tulee siihen tulokseen, että jumalaa ei sittenkään ole? Vai jotain muuta?
Entä mitä tarkoittaa "rukousvastaus"? Jos ihminen rukoilee esimerkiksi jotakin asiaa tapahtuvaksi, onko positiivinen rukousvastaus, jos asia tapahtuu? Ja negatiivinen rukousvastaus, jos sitä ei tapahdu?
Kuten kysymyksistäni huomaa, olen täysi pakana, mutta yleissivistyksen takia haluaisin nämäkin asiat tietää.
[/quote]
Ukosta luopumisia on kahta tasoa. Toinen on se, että ryhtyy ateistiksi tai "tieteisuskovaiseksi" (joka siis selittää vanhan uskonsa historiassa ihmisten muotoilemaksi kulttuuriperinnöksi, jolla ei ole mitään varsinaista totuuspohjaa tai pelastusvaikutusta). Tai sitten on tää, jota minusta ap enemmänkin edustaa. Eli luovutaan vanhasta uskonnollisuuden muodosta, siistä seurakunnasta, uskonnollisesta aktiivisuudesta ja siitä synnittömyyden asteesta mikä aikaisemmin vallitsi. Jäljelle jää epämääräinen syyllisyys, pelko siitä että joutuu nyt helvettiin, mutta myös jonkinlainen usko Jumalaan joka kuitenkin ehkä kaikesta huolimatta armahtaa jos hyvin käy. Omasta mielestäni se ei ole edes varsinaista uskosta luopumista, vaan uskon "jääkausi", joka toivottavasti vielä joskus sulaa ja alkaa kasvaa uutta hedelmää.
t. jääkaappiuskovainen
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 12:25"]
Tämä on nyt vähän ohis, mutta kysyisin, mitä tarkoittaa "uskosta luopuminen". Sitäkö, että kun aiemmin on uskonut jumalan olevan olemassa, tulee siihen tulokseen, että jumalaa ei sittenkään ole? Vai jotain muuta?
Entä mitä tarkoittaa "rukousvastaus"? Jos ihminen rukoilee esimerkiksi jotakin asiaa tapahtuvaksi, onko positiivinen rukousvastaus, jos asia tapahtuu? Ja negatiivinen rukousvastaus, jos sitä ei tapahdu?
Kuten kysymyksistäni huomaa, olen täysi pakana, mutta yleissivistyksen takia haluaisin nämäkin asiat tietää.
[/quote]
Niin ja rukousvastaus - se tarkoittaa sitä, että ihminen sisimmässään tunnistaa jonkin asian vastaukseksi omiin rukouksiinsa. Yleensä toivotaan tietysti että se olisi pyydetyn mukainen ja sellaisia vastauksia tuuletetaan. Mutta periaatteessa kieltävä vastaus/pyydetyn asian saamatta jääminen on ihan yhtä lailla rukousvastaus siinä vaiheessa kun ihminen hyväksyy että Jumala ei halua antaa tätä. Silloin ikään kuin koetaan velvollisuudeksi lopettaa pyytäminen. Moni ei tietenkään mielellään halua hyväksyä sellaisia vastauksia, vaan jatkaa pyytämistä ;)
Kumpaa kantaa edustat nyt? Ja mikä ajoi (kaikkiin) muutoksiin?
Mistä uskosta on kyse, lestadiolaisuudesta?
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:07"]Kumpaa kantaa edustat nyt? Ja mikä ajoi (kaikkiin) muutoksiin?
[/quote]
En halua määritellä itseäni. Mutta jos on pakko, olen ehkä liberaali körttiläinen agnostikko. Suurin syy muutoksiin oli se, että sain aivan omituisia rukousvastauksia, vaikka esim Raamatussa sanottiin, ettei Jumala anna omilleen käärmettä, kun he pyytävät leipää. Minä sain aina käärmeitä, esim vuosikausia rukoilin aviomiestä ja sit sain... Ja hän oli kyl oikea käärme, nyt tosin makaa haudassa. Ja esim olen kolme vuotta rukoillut hiljaiselle tytölleni kavereita, en tajua miksei Jumala edes minun lapsilleni vastaa. Yms.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:10"]Mihin oot uskonut?
[/quote]
Olin äärikarismaattinen helluntailainen, sitten hieman rauhoituin ja menin vapaakirkkoon. ap
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:11"]Mistä uskosta on kyse, lestadiolaisuudesta?
[/quote]
Helluntailaisuudesta. ap
Mikä sai sinut luopumaan? Millainen suhde nyt Jumalaan? Pelottaako kuolema? Rukoiletko vielä? Uskotko Raamattuun yhä? Luovuitko uskosta vai pikemminkin ahtaista uskisympyröistä?
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:07"]Kumpaa kantaa edustat nyt? Ja mikä ajoi (kaikkiin) muutoksiin?
[/quote]
En halua määritellä itseäni. Mutta jos on pakko, olen ehkä liberaali körttiläinen agnostikko. Suurin syy muutoksiin oli se, että sain aivan omituisia rukousvastauksia, vaikka esim Raamatussa sanottiin, ettei Jumala anna omilleen käärmettä, kun he pyytävät leipää. Minä sain aina käärmeitä, esim vuosikausia rukoilin aviomiestä ja sit sain... Ja hän oli kyl oikea käärme, nyt tosin makaa haudassa. Ja esim olen kolme vuotta rukoillut hiljaiselle tytölleni kavereita, en tajua miksei Jumala edes minun lapsilleni vastaa. Yms.
[/quote]
Ymmärrän sua. Olen itsekin uskossa. Kaikkea hyvää. T. 2
Ei ketään kiinnosta, koska et ole vl.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:26"]Mikä sai sinut luopumaan? Millainen suhde nyt Jumalaan? Pelottaako kuolema? Rukoiletko vielä? Uskotko Raamattuun yhä? Luovuitko uskosta vai pikemminkin ahtaista uskisympyröistä?
[/quote]
Usko ei jotenkin toiminut minulla. Rukoilin toista ja hyvää, sain paljon pihan muuta ja pahaa. Lisäksi uskosta luopumiseeni vaikuttivat paljon toiset uskovaiset, heidän kaksinaismoralismi, mustavalkoisuus, kaikki vastaukset etsittiin raamatusta, homovastaisuus... Viimeisin niitti tähän viimeisimpään luopumiseeni oli, kun uskovainen ystävä nuhteli minua, kun kiroilin facebookpäivityksissäni. (Joskus) Minä sanoin hänelle, että kukaan ei määrää, mitä minä 40-vuotias aikuinen kirjoitan. Tämä ihana uskova sisar toivotti minulle sitten hyvää loppuelämää.
Lisäksi en kyennyt siihen elämään, mitä uskovaiselta odotetaan. Haluan joskus käydä baarissa, juoda pienen humalan, tapailla ihmisiä...
Pelkään kuolemaa. Pelkään, että haihdun vain tyhjiin ja lakkaan olemasta. Jos on olemassa taivas tai helvetti, joudun varmaan jälkimmäiseen. Tietysti toivon, ettå jos on Jumala ja Jeesus, he armahtaisivat minua, kun en vaan enää pysty uskomaan täysillä.
Raamattu on ihmisten kirjoittama kurjakokoelma. Jos Jeesus on olemsssa, se on Jumalan sanaa. Mutta en enää tiedä, onko Jeesus olemassa, toivon niin, koska hän voisi minut ehkä pelastaa. Mutta olen rukoillut, että jos Jeesus on, hän näyttäisi sen minulle. Mutta ei ole näyttänyt.
Rukoilen ehkä kerran kuukaudessa, kun muistan. Lähinnä pyydän syntejä anteeksi ja varjelusta lapsille ja heille kavereita, joita heillä ei ole, vaikka vuosia oon rukoillut. Ja kyllä, he käyvät harrastuksissa. Pojalla on koulussa leikkikaveri, mutta kukaan ei koskaan tule meille kotiin. Tytöllä oli yksi kaveri ja riemuitsin rukousvastauksesta, mutta joo... Sit se tyttö muutti toiselle puolelle suomea.
Mun poika totesi mulle viime viikolla, että äiti, meidån perheessä ei taida olla siunausta. Oli vähän vaikea vastata siihen mitään. ap
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:43"]Ei ketään kiinnosta, koska et ole vl.
[/quote]
Ai jaa. ap
Näin kristittynä koen velvollisuudekseni sanoa sinulle, että Jumala kyllä kuulee sinua. Sinua ei ole hylätty. Ovi on auki. Me jotka uskomme, me tiedämme kuten tiedät sinäkin, että Jumala on. Sitä ei voi kerran uskoneen sydämestä pois täysin ottaa, vaan totuus kuiskii korvaasi. Olosi tuntuu nyt yksinäiseltä, mutta rukoilen sinun kanssasi nyt näitä asioita. Tehköön niin kaikki Jumalaan uskovat tällä palstalla. Rukoillaan, että ap löytää taas uskonsa, luottamuksensa, hän saisi onnea ja rakkautta elämäänsä ja että hänen tyttönsä saisi kavereita.
Halusin vielä sanoa, ap, että kuten itsekin sanoit: Vastaukset eivät tule sekunnissa, mutta mahdollisimman nopeasti kuitenkin. Samoin Jumalalla. Jumalalle yksi päivä on tuhat vuotta ja tuhat vuotta on yksi päivä.
T: Itsekin kovalla kädellä koeteltu Jumalan oma ja nro 13.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:55"]Halusin vielä sanoa, ap, että kuten itsekin sanoit: Vastaukset eivät tule sekunnissa, mutta mahdollisimman nopeasti kuitenkin. Samoin Jumalalla. Jumalalle yksi päivä on tuhat vuotta ja tuhat vuotta on yksi päivä.
T: Itsekin kovalla kädellä koeteltu Jumalan oma ja nro 13.
[/quote]
Mut oishan se kiva edes, että mun lapset sais suht nopeesti kavereita, ettei menisi koko lapsuus yksin. ap
Miks alotata keskustelun kun kerta oot töissä?
Oletkos lukenut raamattua? Yhdessä kirjassa, olisikohan ollut jobin, puhutaan siitä, miksi hyvä ihminen joutuu kärsiä. Raamattu on jumalan puhetta ihmiselle, sieltä voi löytyä apua.