Lue keskustelun säännöt.
Mitä mun pitäis tehdä, vieraisiin?
23.02.2014 |
Olen ollut vaimoni kanssa parikymppisestä saakka sellaiset 30 vuotta. Kaikki on muuten suht hyvin, mutta ensimmäisen 10-15 vuoden jälkeen seksin määrä alkoi hiipua ja oli vähimmillään enää 6-8 kertaa vuodessa, jos sitäkään.
Lopulta olin niin valmis tähän tilanteeseen, myös vaimoni työkavereilta sain tiedon, että "menetän pian puolisoni, jos en tee asian hyväksi jotain", että nostin "kissan pöydälle" ja sanoin, että meidän liitto on tiensä päässä, jos kumpikaan ei yritä enemmän. Sen jälkeen aloin käydä uudelleen kuntosalilla, syödä terveellisemmin ja yritin parhaani mukaan kannustaa myös vaimoani omassa elämäntaparemontissaan.
Alku uudessa elämässä näytti hyvältä, juttelimme fantasioistamme, vaimokin innostui kuntosalista ja seksin määrä nousi 2-3 kertaan kuukaudessa. Jossain kohtaa vaimoni harrastama liikuntainnostus alkoi hiipua, lähinnä koulun takia, eikä paino enää laskenut. Mua se ei tosin ole koskaan haitannut, mutta ymmärrän toki vaimoani, että jokainen nainen haluaisi vetää sen kesäleningin päällensä ja sitten, kun ollaan ravintolassa saada siellä huomiota osakseen.
Tilanne on oikeasti silleen ikävä, että tämä ei ole edes ensimmäinen kerta, kun olen yrittänyt tsempata itseni sellaiseen kuntoon, että vaimoni tekisi minua enemmän mieli, mutta mikään ei tunnu auttavan. Toisen puolesta, kun tuota liikuntaa ei voi harrastaa ja saada hänelle sitä toivomaansa kesäleninkiä päälle, niin ainoa mihin voin vaikuttaa on se miten haluttavalta itse vaikutan. Lääkäriltä hommasin jopa reseptin testosterinihoidosta ja viagran rinnakkaislääkettä, mutta mitä sillä on väliä, vaikka itse olisi kuin parikymppinen, jos seksin määrässä ollaan palattu jälleen kertaan per kuukausi, jos sitäkään. Mieli tekisi nussia, siis oikein kunnolla nussia, 4-5 kertaa viikossa ja, kun tuo työkalukin on ihan suht hurjassa kunnossa, niin ottaa armottomasti päähän tehdä töitä oman potenssin eteen ja jolla sitten ei ole mitään käyttöä. Vuodet vaan vierii ja masennun pian niin pahasti, että alan joko käydä vieraissa tai lähden tästä liitosta. Ei auta kukat, ei auta tiskien laitto, ei pyykkien ripustaminen, ei six pack, ei vittu mikään. Kait se on lähdettävä, ei pää kestä enää kauaa.
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vittu on ruma sana, asenteesi on ruma, miehet luulee et joillain ulkoisilla teoilla saa haluamansa, naiselta saa kun nainen tuntee itsensä ymmärretyksi ihan sanoilla.
Aika ulkonäkökeskeiseltä kuulostaa teidän parisuhteenparannusyritys. Fyysisestä olemuksestako ongelmanne ovat kiinni? Miten henkinen yhteys? Mitä te teette ja harrastatte yhdessä muuta kuin seksiin tai terveellisiin elämäntapoihin liittyvää? Mitä teitte yhdessä silloin kun parisuhteenne jaksoi paremmin?
Olet jo kerran nostanut kissan pöydälle. Se ei auttanut. Tämä on sinun ainutlaatuinen elämäsi! Älä jää suhteeseen, jossa sinulla ei ole hyvä olla. Ero 30 vuoden jälkeen on iso muutos, mutta uskon, että eron jälkeen sekä sinä että vaimosi löydätte vielä jotakin suurenmoista. Teillä on vielä elinikää jäljellä, käyttäkää se niin, että olette onnellisia.
On se kumme, että miehillä ei pyöri päässä kun se. Itse olen 45v ja lapset tehty eli mua ei vois nussiminen kiinnostaa vähempää. Parempi elellä lasten kanssa ja ilman miestä vaivoinaan. En edes ajattele koko asiaa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et osaa ratkoa ongelmiasi edes yhden kanssa, joten milläköhän logiikalla kuvioiden monimutkaistaminen toisella naisella auttaisi asiaa?
Tää on ehdottomasti paras provo ikinä. täydet 10 pistettä ja papukaijamerkki ja nobel-palkinto ap:lle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos provoilu on taiteenlaji ja tämä sen kruunu, olen täysin taidetta ymmärtämätön moukka. Ei tässä oikein ansioita ole, ei ole provosoituneita vastaajia. Muutama melko innoton kommentti. Kieli ei kuulosta viisikymppisen ihmisen näppikseltä tulleelta vaan kolmikymppisen, väsähtäneen palstamamman suollokselta.
Ei tämä ollut provo, ihan oikeaa elämää. Tuntuu myös kohtuuttomalta kuulla olevansa "moukka", vaikka teen parhaani sen eteen, ettei vaimoni ole yksi niistä, joka ei koskaan saa kukkia, yllätyksiä ja tunne olevansa mulle se ainoa.
Suhteemme synkimpinä hetkinä uskoin pitkään, että vaimoni vähäinen innostus seksiin johtui alkavasta erektio-ongelmastani, mutta nyt kun olen elämäni parhaimmassa kunnossa ja kullikin taatusti toimii siinä kuin 18-vuotiaana, niin ei sekään mitään auttanut. Vaimo ei vaan halua enempää eikä ole valmis tekemään mitään sen eteen. Ehkä kaikkien pahimmalta tuntui huomata, että vaikkei syy olekaan sinällään mussa, niin silti se johtuu musta, en vaan ole seksuaalisesti tarpeeksi haluttava. Se vaan on fakta ja asia josta sain kyllin pitävän todisteen tavalla, jota en lähde täällä sen enempää ruotimaan. Vähän sama kuin, jos miehenne saisi elämänsä hurjimman erektion katsellessaan naapurin rouvaa, mutta teidän kanssanne veikkaa pitäisi herätellä henkiin. Uusi on tietty uusi ja vanha vanha, mutta ei sen toteaminen ongelmaa poista.
Mun tarkoitus kirjoittaa tänne ei ollut syyllistää ja pakottaa teitä muita vähän haluavia seksiin, vaan jos täältä nyt löytyisi jotain sellaista jota en ole miehenä vielä kokeillut/ymmärtänyt. Ja, vaikka kirjoitin tuossa "vieraisiin", niin en ole kertakaan eläessäni vaimoani pettänyt enkä tiedä olenko siihen nytkään valmis? Jotain mun on pakko pian tehdä, en vaan voi uhrata loppua vähäistä elämääni ja katkeroitua vaimoni huokiessa Selänteen ihanuuden perään. Voisi vaikka liittyä sinne jonon jatkoksi, ehkä Teukka katsoisi pihtaavaa muijaa pidempään, tai jospa alkaisi jopa pitää seksistä enemmän. Mun kanssa tää ei nyt näytä toimivan. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuu panee mua;-) pitkään ollu puutteessa ja varattu olen. PIRISTYSTÄ molemmille;-)
Ehkä teidän yhteinen aika on tullut päätökseen?
Noin monta vuotta yhdessä kuitenkin eletty.
Mitä sinä haluat elämältä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ap, älä välitä näistä täällä olevista katkerista kommenteista, tosi ilkeästi jotkut jaksavat kommentoida.
Olet tehnyt kaikkesi kyllä parisuhteesi eteen. Kuinka moni meistä naisista voi rehellisesti sanoa, ettei arvosta miestä joka keksii yhteistä tekemistä ja tuo kukkia, huomioi jne? Minä en ainakaan aio olla tekopyhä ja alkaa moralisoimaan että voi voi, yrittäisit enemmän.
Minun neuvoni asiaan olisi, että ottaisit vaimosi kanssa asian puheeksi, ja ihan tosissaan. Istuisitte pöydän ääreen rauhallisella hetkellä ja kertoisit hänelle kuinka tämä asia sinua ahdistaa ja haluaisit muutosta. Kerro kuinka rakastat häntä, mutta sinullakin on omat tarpeesi joihin toivoisit vaimosi osallistuvan, koska et halua sitä muualta hakea.
Jos vaimosi ei kykene minkäänlaiseen kompromissiin, ei sinun tarvitse loppuelämääsi elää huonossa parisuhteessa. Ihan turha on myöskään jankata täällä että miehet ne ei ajattele muuta kun seksiä ja sulla on vaan viidenkympin villitys.
Surullistahan se on jos pitkän liiton jälkeen ajatukset eivät enää kohtaa, mutta joku ratkaisu tuohon on saatava.
Toivotan sinulle tsemppiä ja jaksamista, kyllä se tie siitä selkenee kun vielä hetken jaksaa eteenpäin kulkea :)
N21
Varmana turhauttavaa itse yrittää kaikkensa ja toinen ei nii mitään, luultavasti te todellakin olette tulleet tienne päähän nyt. Mitä sitä enää jatkamaan jos kaikki on nähty ja toinen ei auta suhteen paranemiseen juurikaan... Voit hetken vielä tsempata ja yrittää, koittaa saada nainenkin kiinnostumaan parisuhteen tilasta, mutta jos ei auta niin niin ei auta myöhemminkään,eli liian pitkäksi aikaa en jäisi tällaiseen suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 12:17"]
Hyvä ap, älä välitä näistä täällä olevista katkerista kommenteista, tosi ilkeästi jotkut jaksavat kommentoida.
Olet tehnyt kaikkesi kyllä parisuhteesi eteen. Kuinka moni meistä naisista voi rehellisesti sanoa, ettei arvosta miestä joka keksii yhteistä tekemistä ja tuo kukkia, huomioi jne? Minä en ainakaan aio olla tekopyhä ja alkaa moralisoimaan että voi voi, yrittäisit enemmän.
Minun neuvoni asiaan olisi, että ottaisit vaimosi kanssa asian puheeksi, ja ihan tosissaan. Istuisitte pöydän ääreen rauhallisella hetkellä ja kertoisit hänelle kuinka tämä asia sinua ahdistaa ja haluaisit muutosta. Kerro kuinka rakastat häntä, mutta sinullakin on omat tarpeesi joihin toivoisit vaimosi osallistuvan, koska et halua sitä muualta hakea.
Jos vaimosi ei kykene minkäänlaiseen kompromissiin, ei sinun tarvitse loppuelämääsi elää huonossa parisuhteessa. Ihan turha on myöskään jankata täällä että miehet ne ei ajattele muuta kun seksiä ja sulla on vaan viidenkympin villitys.
Surullistahan se on jos pitkän liiton jälkeen ajatukset eivät enää kohtaa, mutta joku ratkaisu tuohon on saatava.
Toivotan sinulle tsemppiä ja jaksamista, kyllä se tie siitä selkenee kun vielä hetken jaksaa eteenpäin kulkea :)
N21
[/quote]
Kiitos sulle ja myös muille asiallisille kommentoijille.
Yritin hetki sitten nostaa asian pöydälle, mutta jälleen kerran homma tyrehtyi kaikenlaiseen selittelyyn koulun aiheuttamasta stressistä, joka vie ajatukset muualle. Ja, kun olen niin monta vuotta tätä yrittänyt samalla lopputuloksella, aina löytyy joku tekosyy, niin alan päätyä muiden kanssa siihen johtopäätökseen, ettei vaimo välitä. Ehkä mun vaan pitäisi lähteä, mutta ei se ole niin helppoa jättää lapsiaan ja rakentamaansa taloa sekä kaikkea siihen liittyvää taakseen. Suurin osa laskuistakin tulee mun nimellä ja en millään saa häntä ottamaan niitä nimiinsä, jotta lähtö olisi ylipäätään mahdollinen. Onneksi talo ja autot ovat maksettuja, niin sen puolesta ei tartte tapella. Mutta mikäli sanon, että nyt sähkö-, vesi-, ja vakuutusmaksut siirtyvät hänen nimiinsä, niin ei varmasti suostu mihinkään.
Mitä vaihtoehtoja mulle jää jäljelle? Missään tapauksessa en halua alkaa väkivaltaiseksi, en ala ryyppäämään, enkä haluaisi ratkaista tilannetta pettämällä, joka varmasti aiheuttaisi ainakin jotain liikehdintää.
Tällä hetkellä paras vaihtoehto on se, että sanon suoraan hakevani vierasta ja hän sitten hyväksyy sen ja tekee siitä omat johtopäätöksensä. Mun mielestäni se ei ole pettämistä, mutta jos olen rehellinen, niin en haluaisi tehdä sitäkään. Ennemmin selvittäisin tämän tilanteen ja vasta sitten alkaisin katsella rauhallisesti ympärilleni. Vaikea tilanne ja alan kyllä ymmärtää niitä, jotka hakevat lopulta lohtua toisaalta.
Hakeutukaa seksuaaliterapeutin juttusille. Hän voi varmasti auttaa haluttomuusongelmassa. Syy voi olla erilaisssa libidoissa mutta myös syvemmin henkisellä puolella.
Haet eroa. Miksi sun pitäis lähteä? Onko vaimolla varaa maksaa sut talosta ulos? Sulle kuuluu puolet talon arvosta. Talo myyntiin ja molemmille puolet kauppahinnasta. Yhteishuoltajuus, lapset viikko/viikko. Noin erotaan.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 11:58"]
Tuu panee mua;-) pitkään ollu puutteessa ja varattu olen. PIRISTYSTÄ molemmille;-)
[/quote]
Kiva tarjous, tiedä vaikka tarttuisin tilaisuuteen.. :) Enkä enää jaksa kamalasti kuunnella moraalisaarnoja, se aika taisi mennä jo kymmenen vuotta sitten. Mielelläni tekisin sun kaa temput aviopuolisoittemme katsellessa, niin olisi siinä heillekin sitten mieluisa rooli olemassa. Enkä laske leikkiä, varmasti on kanttia sanoa, et tulee sit edes katsomaan ja, jottei tartte jälkeenpäin syytellä. Voimaakin on riittävästi, jotta kyl se sun siippa tyytyy osaansa sekin.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 13:32"]
Hakeutukaa seksuaaliterapeutin juttusille. Hän voi varmasti auttaa haluttomuusongelmassa. Syy voi olla erilaisssa libidoissa mutta myös syvemmin henkisellä puolella.
[/quote]
On ehdotettu tuotakin, ei näe tarvetta. Ap
Viidenkympin villitys, vai? Kuudenkympin kullitus ja sitä rataa. Jos vaimosi on vaihdevuosi-ikäinen, ei haluttomuus johdu hauiksesi mitasta vaan hormoneista. Kirjoitit hyvin kattavasti kuntoilusta ja kukista, mutta tunne-elämän pohdintaa ei tainnut olla riviäkään. Ehkä teillä ei ole henkisesti enää mitään yhteistä. Naiselle seksiin liittyy kyllä usein tunteitakin.