Miten saan sanottua äidilleni, ettei toisi perunalaatikkoa meille jouluksi??

Avaat suusi ja muodostat seuraavat sanat: Äiti hyvä, älä tuo tänä vuonna perunalaatikkoa.

Mikä tuossa voi olla niin vaikeaa?

Po. bravuuri, EI pravuuri. Siis bravuuri pehmeällä b:llä, ei kovalla.

- "Hei äiti, älä tuo perunalaatikkoa tänä vuonna!"

- "Jaa miksi en?"

- "Nokun on kaikkea muutakin yllinkyllin, kiitos vaan!"

- "Aha, ok!"

älkää nyt kaikesta ongelmaa vääntäkö :D!

Noo... mitä jos ehdottaisit sen tilalle jotain muuta. Vaikka että nyt tekisi hirveästi mieli esim. taatelikakkua tai sahramipullaa aterian jälkkäriksi. Tai graavilohta aterialla, se tuskin voi kamalasi mennä pieleen? Että jos äiti toisikin vaiheeksi sen.

Sano, että haluat nyt tehdä kaikki itse. Kysyt vielä reseptin siitä laatikosta ja sanot haluavasi opetella sen teon.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 15:38"]

Avaat suusi ja muodostat seuraavat sanat: Äiti hyvä, älä tuo tänä vuonna perunalaatikkoa.

Mikä tuossa voi olla niin vaikeaa?

[/quote]

Se että äiti loukkaantuu

Anna tuoda. Syötte mitä pystytte, ja heitätte salaa loput pois.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 15:39"]

Noo... mitä jos ehdottaisit sen tilalle jotain muuta. Vaikka että nyt tekisi hirveästi mieli esim. taatelikakkua tai sahramipullaa aterian jälkkäriksi. Tai graavilohta aterialla, se tuskin voi kamalasi mennä pieleen? Että jos äiti toisikin vaiheeksi sen.

[/quote]

en halua enää mitään äidin tekemää. Hygieniataso ei ole enää kovin häävi

Ei voi sanoa. Pitää kiltisti syödä.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 15:42"]

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 15:39"]

Noo... mitä jos ehdottaisit sen tilalle jotain muuta. Vaikka että nyt tekisi hirveästi mieli esim. taatelikakkua tai sahramipullaa aterian jälkkäriksi. Tai graavilohta aterialla, se tuskin voi kamalasi mennä pieleen? Että jos äiti toisikin vaiheeksi sen.

[/quote]

en halua enää mitään äidin tekemää. Hygieniataso ei ole enää kovin häävi

[/quote] Jos et pysty sanomaan mitään, otat laatikon vastaan hymyillen ja viet sen salaa biosellaiseen tai annat koiralle.

Laita pöytään ja ole syövinäsi.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 15:39"]

- "Hei äiti, älä tuo perunalaatikkoa tänä vuonna!"

- "Jaa miksi en?"

- "Nokun on kaikkea muutakin yllinkyllin, kiitos vaan!"

- "Aha, ok!"

älkää nyt kaikesta ongelmaa vääntäkö :D!

[/quote]

Jos kyseessä on tavanomainen äiti-tytär-suhde jossa äiti alkaa ikääntyä, niin tasan ei muuten mene noin.

Äiti ei ensinnäkään sano aha, ok, vaan loukkaantuu välittömästi, selittipä tytär mitä tahansa miten kauniisti ja fiksusti tahansa. Äiti alkaa tivata, eikö hänen laatikko kelpaa ja oletettavasti tytär kävelee suoraan miinaan sanomalla "Kyllä, mutta...." Tämän jälkeen on ihan sama mitä tytär sanoo, sillä vahinko on jo tapahtunut. Äiti epäilee edelleen että hänen tekemänsä laatikko ei kelpaa (ja sehän on muuten totta!) mutta alkaa myös helliä epäilyä siitä, että laatikko ei kelpaa paitsi laatunsa myös sen vuoksi, että se on HÄNEN tekemäänsä. Nyt tässä siis on vedetty jo henkilökohtaisuudet kehiin ja seuraavaksi äiti alkaa epäillä, että joulupöydässä syödään jonkun MUUN (pahimmassa tapauksessa ap:n anopin) tekemää laatikkoa. Tästä tulee nyt väistämättä vähän isompi jupakka, joka rikkoo äidin ja tyttären välit ja heijastuu moneen muuhunkin asiaan. Anna sen nyt vaan tehdä se laatikko ja sitten jotenkin merkillisesti kävisi niin, että se putoaisi lattialle ja koira söisi sen. Niin minä toimin anopin paakkukastikkeen kanssa koska muita vaihtoehtoja ei olis ollu, jos haluttiin säilyttää välit. Tässähän on nyt tietysti se ongelma, että anoppi tekee taas tänä jouluna maankuulua paakkukastikettaan ja nyt pitää keksiä jotain muuta kun koirakin kuoli lokakuussa eikä uutta ole vielä tullut...

No tuollahan tuli hyvä idea: pyydä äidiltä resepti ja sano, että haluat itse opetella tekemään sen hänen ihanan perunalaatikkonsa. Että äitikulta saa tänä jouluna tulla valmiiseen pöytään.

Mun äiti tietää, että olen äärimmäisen kiireinen, enkä tasan tee laatikkoa itse. Voisin yrittää huijata, että joku muu haluaa tuoda mumminsa reseptin mukaan tehtyä tms. Sitä äidin tekemää ei yksinkertaisesti voi laittaa tarjolle. Kuiva kättänä kipon pohjalla ja 5 kertaa liikaa suolaa.. Muut ruuat ja leivonnaiset samaa tasoa. Äiti on saanut jo 10 vuotta tulla meille valmiiseen pöytään.

Toinen juttu on se että minäkin tykkäisin ottaa lasillisen punaviiniä ruuan kanssa, mutta koska äiti pitää hakea meille ja viedä kotiin, niin jonkun = minun pitää olla kuski. Taksi ei tule kysymykseenkään!!

Huoh, toivottavasti ymmärrän itse vanhana olla toisenlainen lapsilleni.

Sano, että olet aloittanut karppaamisen. Peruna jätetty vähemmälle, eikä edes jouluna sillä mässäillä, niin hyvää kuin laatikkosi onkin ollut. En tiedä menisikö läpi.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 17:23"]

Sano, että olet aloittanut karppaamisen. Peruna jätetty vähemmälle, eikä edes jouluna sillä mässäillä, niin hyvää kuin laatikkosi onkin ollut. En tiedä menisikö läpi.

[/quote]

Minä itseasiassa karppaan, mutta ne 10 muuta joulupöydässä syöjää ei karppaa =)

ap.

Yritä ensin "haluan tarjota valmiin joulupöydän" -lähestymistapaa, mutta jos se ei onnistu niin annat hänen sitten tuoda sen perunalaatikon. Joulupöydässä on niin paljon muutakin että eiköhän siitäkin joku ota. Ei sinun tarvitse. Lopusta voi tehdä jonkun sämpylätaikinan tms.

Jos et ole valmis ottamaan riskiä perunalaatikon kanssa (minkä ymmärrän, se on minullekin yksi niitä jouluruokien lemppareita) niin kävisikö äidin huomion vieminen muualle - sanoisit että olet jo tehnyt perunalaatikon paistamita vaille pakastimeen, mutta että olisi mahtavaa jos hän voisi tuoda ruokalajin X, kun sitä sinä et millään osaa/ehdi tehdä. Annat joko helpon tehtävän (esim. graavilohi) tai vain jonkun joka ei ole sinulle yhtä tärkeä kuin perunalaatikko (vaikka joku jälkkäri).

Jos sanot että lapset haluaisivat tehdä? Käsket sitten lasten tai lastenlasten tehdä jos sinulla on sellaisia. Ihan uteliaisuudesta kiinnostaisi tietää minkä ikäinen on ap:n äiti? Ajattelin vain tuota vanhenemista ja ruoanlaiton muuttumista kun minun mummoni laittaa vielä ruokaa aivan normaalisti ja kuitenkin me lastenlapsetkin olemme jo ihan aikuisia ja perheellisiä ihmisiä eikä suvussa kuitenkaan teiniäitejä ole. Katoaako ruoanlaittotaito joillain ensimmäisenä ja joillain pysyy mielessä pitkään.

Hankit muualta perunalaatikon ja äitisi tuodessa omansa kasvit sen bioastiaan ja laitat tämän ostolaatikon äidin astiaan. Laatikkoa lämmittäessä pistät päälle voita ja korppujauhoja ja naamioit sen äiteen tekemän näköiseksi (tai sen näköiseksi kun laatikon piti alunperin olla). Tai sitten tipautat yläkaapista suola/sokeripurkin äidin perunalaatikon päälle ja niin se menee vahingossa kokonaan pilalle, harmi juttu.

Anna tuoda ja nostaessasi laatikkoa joulupöytään "kompastut" vaikka maton reunaan tai johonkin muuhun sopivaan niin, että laatikko putoaa lattialle. Äitisi sai tuoda laatikon ja liene tyytyväinen ja sinä pääsit eroon ällöttävästä laatikosta.