Lue keskustelun säännöt.
Vertaistukea uhmaikäisen 2,5v:aan yösekoiluihin.... Löytyykö?
04.03.2014 |
Olen oikeasti melkein jopa yllättynyt, että naapurit eivät ole tehneet meistä ls-ilmoitusta vielä, kun täälläkin törmää välillä aloituksiin siitä miten naapurin muksut huutaa yöt ja vatsauksena on yleensä että ota yhteyttä lastensuojeluun....
Nojoo, mutta näin meillä:
Ensin nukkumaanmenoa pitkiteään mahdollisimman paljon, kun on hampaat pesty ja pyjama laitettu, pitää sängyssä ruveta pomppimaan ja nauramaan. Pyydetään rauhoittumaan, josta poika vain innostuu lisää. Kun vihdoinkin menee makuulle ja saa pään tyynylle, alkaa huuto siitä miten peitto on huonosti. On huono peitto, liian iso peitto, se on väärinpäin jne. (Peiton vaihtaminen ei auta, olen sitäkin yrittänyt)
Sitten tulee itku, ja pitää niistä nenää, mutta ikinä ei ole oikeanlaista paperia. Sitten pitää saada vettä, mutta vesimuki on yleensä väärä, pitäisi hakea toista.
Ja joka asiasta pitää huutaa.
Kun vihdoinkin saa nukahtamaan, hän herää keskellä yötä, ja kaikki alkaa alusta....
HUono peitto, pakko vaihtaa vaippa, pissa tulee läpi (vaikka vaikka olisikin kuiva), pakko aada vettä, väärä muki, niistetään nenää, väärä paperi...
Ja hän karjuu ja rääkyy ja on ihan hysteerinen.
Viime aikoina en ole keksinyt muuta kuin että menen hänen kanssaan sohvalle, ja pidän vain kiinni kunnes hän rauhoittuu.. jolloin hän tietysti huutaa että päästä irti, hän haluaa pois. Jos päästää hän lähtee juoksemaan ympäri kämppää ja repii tavaroita alas jne...
Hän kärsi pienempänä kauhukohtauksista, tämä ei ole samanlaista. Hän on "tässä maailmassa", mutta kaikki on pielessä.
Olen niin v'synyt kun joka yö saa kuunella sitä karjumista...
Päivisin siitä villipedosta ei näy mitää merkkejä, hän on iloinen ja tyytyväinen suurimman osan ajasta (vaikka tottakai päivisinkin haetaan rajoja jne... )
Mitä voisi tehdä? Onko kellään teistä ollut samanlaista?
Kommentit (24)
Lähinnä haluaisin vain kuulla että löytyy muitakin samassa tilanteessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli ihan samanlaista hyvin temperamenttisen tytön kanssa. Oli nukkunut yöt ihan nätisti pitkään, kunnes alkoi uhma juuri tuo kuvaamasi peitto huonosti, vettä, pissahätä, on asiaa, haluan kertoa vielä jne. Jatkoi ja jatkoi kunnes lopulta tuli itku ja sen myötä nenän niisto rumba. Tyttö oli 2,5v noihin aikoihin. Oli rutiinit, juteltiin hyvissä ajoin iltarutiinit läpi ja että nyt tänään jäädään hyvällä mielellä nukkumaan. Mutta heti kun piti jäädä unille, alkoi raivo. Annoin raivota. Kävin välillä kysymässä, että joko on kiukku lopussa ja jätin taas huutamaan, lopulta niistettiin nenä ja rauhoittui unille (pitkän huudon lopuksi). Kuukauden päivät tuota jatkui, mutta lopulta tyttö alkoi taas käymään nätisti unille. Sitten uhman kohde siirtyi toiseen asiaan. Nyt raivo tulee siitä, että haluaa itse pukea ei huoli yhtään apua (vaikka menisi väärin), kun antaa tehdä itse, raivoaa siitä, että ei auteta ja kun taas auttaa niin raivotaan, että itse...
Eka lapsi on lauhkea lammas meidän tuittuilijaan verrattuna. Lapset on erilaisia, uhmat ja niiden kohteet on erilaisia. Normaalilta lapselta vaikuttaa, pitää vain olla jämäkämpi näiden tuittupäiden kanssa. Jos antaa kerrankin periksi, alkaa vanhasta asiasta raivoaminen uudelleen. (Kokemusta siitäkin.)
Voimia!
Ihanaa hyppyyttämistä! Tulee mieleen Mikko Mallikas ja miten Mikko jossain jaksossa isäänsä hyppyyttää niin että isä nukahtaa. :)
Meilläon viisi lasta. Nuorin 2- vuotias niin meillä jos herää joku yöllä niin voi käydä pissalla ja kuuma/kylmäpeitto voidaan vaihtaa toiseen. Saa lasillisen vettä (joskin kun tankkaa hyvin pitkin päivän niin pitäisi normaalisti jaksaa) eli jos joka yö tuo vaivaa niin houkuttelisin juomaan enempi päivällä ja vähempi yöllä..
Muuten kaikki naureskelut ja ohjelmanumerot on liioittelua. Jos peitto on väärin niin lapsi laittakoon itse.
Nukkuuko lapsi päivällä päiväunia riittävästi? Ulkoileeko niin että uni tulee riittäväksi?
Meillä on mottona kotona että oli kiva päivä, huomenna jatkuu leikit! Kauniita unia!
Mitä ihmettä tarkoittaa jos nenänpyyhkimiseen on paperi väärää? Kannattaa puhua neuvolassa tuosta piirteestä.
Samoin jos vettä tuo väärästä mukista niin veisin koko mukin pois. Ei tuossa ole enää janosta kyse. Lapsihan tekee vanhemmasta narrin ja vanhempi heittäytyy ohjelmanumeroksi! Ei todellakaan aikuinen lähde VAIHTAMAAN mukia!!!
Meilläkin on ollut tuollaista. Yöt olivat ensimmäiset kaksi vuotta yhtä huutoa, ja kun ne rauhoittuivat, niin lapsella oli monta kuukautta hankala mennä nukkumaan. Lapsi täyttää kohta kolme, ja viimeiset kolme kuukautta on olleet sellaista rauhallisempaa aikaa, eli selvästi tässä on nyt tämä rasittavin kehitysvaihe menossa ohi.
Minä olen varannut pahimpina aikoina kaiken huumorin iltatouhuihin. Pienet päikkärit itselleni ennen lapsen laittamista nukkumaan pidensivät pinnaa, ja mitä enemmän hulluttelin sen helpommin lapsi nukahti, se uhma suli pelleilyyn ja siihen että nauraa rätkätettiin yhdessä. Joka ilta lapsi itki pari minuuttia kun sanoin, että nyt sammutetaan valot ja piirrän selkään, mutta nukahti nopeasti kun piirsin selkään raketteja ja autoja ja kerroin miten ne toimivat ja minne ovat menossa.
Itse asiassa, nyt kun lapsi nukahtaa niin että laitan vaan oven kiinni, niin vähän jo kaipaan noita kivoja yhteisiä iltoja, vaikka ne silloin tuntuivatkin työläiltä. Joten kyllä se siitä, ap, koeta vaan ottaa rennosti. Lapsi on pieni eikä itse osaa hallita energiaansa eikä ilmaista omia tarpeitaan.
Onko lapsella allergioita tai refluksia ? Onko ruokavalio muuttunut? Refluksi pahenee makuuasennossa ja siksi monet refluksista kärsivät lapset välttelevät makuuasentoa. Toki voi olla myös ikäkauteen kuuluva ohimenevä juttu.
tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tutulta, sillä poikkeuksella että meillä lapsi ei onneksi jatkanut härväystä yöllä vaikka olisi herännytkin vaan nukahti aika helposti uudestaan. Voimakastahtoinen tyttö kiljui niin että lopulta oksensi, jos esim peittoa ei menty laittamaan paremmin. Mitkään konstit eivät tähän hyppyyttämiseen auttaneet, helpoimmalla pääsi kun toteutti jokaisen toiveen kerran samalla korostaen että tämä on ainoa kerta kun asia ( esim. tyynyn tuuletus) tehdään. Hänellä toiveita oli sellainen noin viiden vakiorepertuaari, mitään sataa toivetta en tietty olis mennyt täyttämään :) Luulen että meillä asiaan vaikutti paljon se että tyttö on luonnostaan vähäuninen ja päiväkodissa pienten ryhmässä oli pakko nukkua päikkärit, ei ollut tarpeeksi väsynyt illalla. Alkoi meilläkin noin 2,5-vuotiaana. Tilanne helpottui kun lapsi siirtyi 3-vuotiaana isompien ryhmään jossa ei ole pakko nukkua. Turhat iltahärväykset karisivat sen ja muun iän tuoman järkevöitymisen myötä pois. Tsemppiä, uskon että teilläkin kohta jo helpottaa! :)
Ihan samaa peliä meilläkin. Yhdeksi syyksi osoittautui pelkääminen. Seinä muuttuikin mustaksi yöllä. Siirrettiin sänky vanhempien huoneeseen, auttoi vähän. Sen jälkeen käytettiin korvalääkärillä, liimakorva, putkitus ja nyt nukutaan toistaiseksi ainakin ilman yö- ja iltaraivareita.
Nautettavaa kysellä mitä tarkoittaa, että nenäpaperi on väärää ja, että neuvolassa pitäisi tuosta puhua. Tynnyrissä elänyt täydellinen mamma siellä huutelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15, sulla on sellainen hyvä pointti, että meillä toinen lapsi oli todella huono nukkuja, herätti joka yö mutta ei osannut sanoa miksi. Nukuin pari yötä itse lapsen sängyssä ja lapsi nukkui miehen vieressä, ja oli ihan selvää miksi lapsi heräsi. Ensinnäkin huone muuttuu joka yö siinä yhden ja kolmen välissä tosi kylmäksi, syystä jota en tiedä, mutta lämpötila tippui tuonne 18-19-asteeseen. Toisekseen naapuri kävi lapsen ikkunan alla joka yö tupakalle, ja se savu ja äänet tulivat suoraan lapsen huoneeseen.
Vaihdoimme huoneita koska meidän huoneemme oli paljon lämpimämpi, ostin lapselle superlämpimän termopeiton ja tiivistin ikkunat. Jo loppui turhat heräilyt. Joskus se lapsen heräily on kiinni ihan konkreettisista asioista, joita aikuinen vaan ei hoksaa koska ei ole lapsen vieressä yötä.
Meidän tyttömme on ollut aina hyvä/rauhallinen nukkuja. Viime kesänä (tyttö silloin 2v) yöt muuttuivat erittäin repalaiseksi, pelotti, huusi kuin hyeena, töni meitä vanhempia pois luoltaan, oli aivan raivoisa... Sitten tuli ensimmäinen raju korvatulehdus. Korvakierre alkoi ja terveenä ollessaan yöt meni hyvin. Heti kun yöt oli rikkinäisiä osasimme jo odottaa että parin päivän sisään tulee lääkärireissu. Eli meillä syy löytyi kivusta. Päivät tyttömme oli oma itsensä, rauhallinen&iloinen. Ja vaikka korva jo puhjennut ja toisessa raju märkivä tulehdus, ei tyttö niitä päivällä valittanut. Liimakorvat vaivasivat melkeen pari kuukautta. Loppuvuodesta korvat putkitettiin&kitarisat poistettiin ja sen jälkeen yöt on taas nukuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita lapsi nukkumaan puolituntia myöhemmin, jätä valo palamaan ja kori kirjoja viereen. Saa olla" lukemassa," mutta sängyssä pitää pysyä. Yleensä nukahtavat vartissa. Kirjat saa vain illalla, ja niitä voi vaihtaa parin viikon välein. Pimennysverhot auttaa, huone pysyy pimeänä, ja nukkuu paremmin.
Ei mitään hedelmiä iltapalaksi.
Kuinka itse nukut lapsen huoneessa, vaihtakaa yhdeksi yöksi sänkyjä.
Kiitos vastauksista =)
Jos nyt yritän tiivistää tähän vastauksia ja muistaa mitä on vastailtu...
Lapsi tosiaan nukkuu huoneessamme, on vauvasta asti vaatinut paljon läheisyyttä, ja kun siirrettin pois perhepedistä (koska hän ryömi yöllä pois sängystä...) pinnasänky laitettin vierelleni jotta pystyin silittämään yölläkin.
Ihanaa kuulla että joillain ollut lähes identtinen tilanne!
En lähde toteuttamaan jokaista toivetta, laitan peiton kerran paremmin, jos ei kelpaa saa olla. Vesimukia ei vaihdeta, jos on jano juo siitä mukista mikä on annettu. Jos tulee räkää niistetään siihen paperiin mikä makkarista löytyy. Syliin ja viereen pääsee aina jos/kun haluaa. Välillä vain on tosiaan ollut pakko mennä sohvalle hänen kanssaan jotta ei aina häiriköi yhtä ja samaa naapuria pitkään... Parempi häiritä mahdollisimman monta naapuria, voivat lähentyä talkoo-illoissa sitten kun keskustelevat meidän huutajasta.
huoh, toivottavasti tämä rajojen hakeminen siirtyisi pikkuhiljaa enemmän päiväsaikaan =D
(On se toisaalta näkyvissä jo päivisinkin, tänään esimerksiksi jäätelö oli "ihan huono" koska se oli liian kylmä.....)
Mutta toivoa siis on että tämä menee ohi vielä, kiitos vertaistuesta =) Tuntuu jo paremmalta kun tietää että muilla ollut samanlaista....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 23:49"]
Kiitos vastauksista =)
Jos nyt yritän tiivistää tähän vastauksia ja muistaa mitä on vastailtu...
Lapsi tosiaan nukkuu huoneessamme, on vauvasta asti vaatinut paljon läheisyyttä, ja kun siirrettin pois perhepedistä (koska hän ryömi yöllä pois sängystä...) pinnasänky laitettin vierelleni jotta pystyin silittämään yölläkin.
Ihanaa kuulla että joillain ollut lähes identtinen tilanne!
En lähde toteuttamaan jokaista toivetta, laitan peiton kerran paremmin, jos ei kelpaa saa olla. Vesimukia ei vaihdeta, jos on jano juo siitä mukista mikä on annettu. Jos tulee räkää niistetään siihen paperiin mikä makkarista löytyy. Syliin ja viereen pääsee aina jos/kun haluaa. Välillä vain on tosiaan ollut pakko mennä sohvalle hänen kanssaan jotta ei aina häiriköi yhtä ja samaa naapuria pitkään... Parempi häiritä mahdollisimman monta naapuria, voivat lähentyä talkoo-illoissa sitten kun keskustelevat meidän huutajasta.
huoh, toivottavasti tämä rajojen hakeminen siirtyisi pikkuhiljaa enemmän päiväsaikaan =D
(On se toisaalta näkyvissä jo päivisinkin, tänään esimerksiksi jäätelö oli "ihan huono" koska se oli liian kylmä.....)
Mutta toivoa siis on että tämä menee ohi vielä, kiitos vertaistuesta =) Tuntuu jo paremmalta kun tietää että muilla ollut samanlaista....
[/quote] Lisään vielä että lapsella on ollut kerran korvatulehdus, n. 3kk sitten. Silloin oli kuumetta, ja hän valitti selkeästi että korvaan sattuu. KOrvat tarkastettu vielä ab-kuurin jäkeen ja todettu että tulehdusta ei enää ole, ja olen kysynyt lapselta että sattuuko johonkin mutta ei kuulemma satu. Uskon kyllä että osaisi kertoa koska aina kolhittuaan itseään muutenkin sanoo aina mihin sattuu.
Ja refluksiepäilyyn otan kantaa sen verran että makoilu ei tuota mitään ongelmia esim. kun halitaan, eikä päiväunille meno ole (yleensä) kovin vaikeaa kun jutustellaan niitä näitä ja halitaan ja laulan.
Yöllä sitten ei vaan saisi tehdä yhtään näitä juttuja mistä lapsi tietää että nukahtaa, ei saisi silittää tai laulaa esimerkiksi ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli sama tilanne. Kokeiltiin 1,5 viikon kuuria melatoniinia (puolikas tabletti/ilta). Nukahtaminen kävi nopeasti ja sellainen pelko/hysteria/ym. vaikeudet unohtuivat sillä aikaa ja lapsi kävi paremmin nukkumaan kuurin jälkeenkin. Melatoniinia saa nykyään ilman reseptiäkin. Välillä on vaikeampia kausia, jolloin joskus toistetaan kuuri. Olen sitä mieltä, että osa lapsista vain pelkää nukkumaan menoa (osa ihan ilman syytä) ja se että melatoniini auttaa nukahtamaan nopeammin, auttaa pelkojen lientymiseen. Melatoniiniahan erittyy luonnnollisesti ihmisillä, mutta osalla vähemmän. Tuttavan lapselle on määrätty neurologilta jatkuva kuuri, koska nukahtaminen on niin vaikeaa.
Tsemppiä! Tiedän miten turhauttavia illat voivat olla!
Näköjään valittaminen taas auttoi, pari viimeistä yötä on mennyt rauhallisesti ja jätkä on nukkunut läpi yön =) kai tähän kohtaan pitäisi koputtaa puuta.....
Kiva kuulla, että sujuu paremmin!
Sellainen tuli mulle mieleen, että nukkuuko päiväunia vielä? Omalla lapsella meni nukkumaanmeno juuri tuossa iässä hirveäksi hyppyyttämiseksi. Helpotti, kun lopetettiin päiväunet, eli ei ollut iltaisin riittävän väsynyt. Eihän tämä nyt varsinaisesti uhmaan liity, mutta jos olisi osatekijänä...? Tsemppiä ja parempia öitä toivotan!
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 21:18"]
Kiva kuulla, että sujuu paremmin!
Sellainen tuli mulle mieleen, että nukkuuko päiväunia vielä? Omalla lapsella meni nukkumaanmeno juuri tuossa iässä hirveäksi hyppyyttämiseksi. Helpotti, kun lopetettiin päiväunet, eli ei ollut iltaisin riittävän väsynyt. Eihän tämä nyt varsinaisesti uhmaan liity, mutta jos olisi osatekijänä...? Tsemppiä ja parempia öitä toivotan!
[/quote] Nukkuu vielä lähes joka päivä, herätään yleensä kahdeksan aikoihin (lapsi on hyvä herätskello...), sitten syödään aamupalaa ja hoidetaan aamupesut ja sitten poika lähtee puistoon leikimään pariksi tunniksi. Kun tulee kotiin on yleensä todella väsynyt louaan jälkeen ja nukkuu noin tunnin. Ne päivät kun päikkärit on jäänyt väliin illat ovat aika karemita noin viidestä eteenpäin, ei maistu päivällinen eikä iltapala kunnolla ja kaikesta vaan pitää kitistä ja itkeä kun on liian väsynyt.. ja nukahtaminen tuntuu vielä vaikeammalta yliväsyneenä =/
Kyllähän hän varmasti nopeasti tottuisi uuteen rytmiin jos karsittasiin päikkärit kokonaan pois....
Täytyy nyt katsoa pysyykö yöt rauhallisina, jos alkaa huutamiset taas pitää kyllä varmasti harkita päikkäreitten lopettamista.
Kun poika huutaa väärää peittoa ja vettä, niin toteutatko hänen toiveensa? Minä olen omien lasten kohdalla tulkinnut tuon huomionhakuisuudeksi ja keinoksi pitkittää nukkumaanmenoa, mikään ei siis oikeasti ole huonosti. Auttaako, jos järjestelmällisesti käyt vaan sanomassa huoneessa, että "nyt nukutaan eikä tehdä muuta, hyvää yötä".
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 13:15"]
Kun poika huutaa väärää peittoa ja vettä, niin toteutatko hänen toiveensa? Minä olen omien lasten kohdalla tulkinnut tuon huomionhakuisuudeksi ja keinoksi pitkittää nukkumaanmenoa, mikään ei siis oikeasti ole huonosti. Auttaako, jos järjestelmällisesti käyt vaan sanomassa huoneessa, että "nyt nukutaan eikä tehdä muuta, hyvää yötä".
[/quote] En anna periksi, sanon vain rauhallisesti että peitto on hyvin jne.... Ei auta. Ihan alkuun kun nämä alkoivat annoin periksi niin että vaihdettiin peittoa, mutta eihän siitäkään ollut tosiaan apua. "Peitto on vain iso kasa, tämä ihan huonosti", huoh.. ja kun rauhoittuu, jamelken nukkuu, alkaa huuto seuraavasta asiasta...
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 13:48"][quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 13:45"]
Lapselle kannattaa kertoa ennen nukkumaanmenoa, mitä kaikkea tapahtuu. Koko rutiini. Nyt pesulle, sitten hammaspesulle ja potalle. Sen jälkeen luetaan iltasatu ja mennään nukkumaan. Ja selostat tapahtumat niitä tehdessä. Meillä lapsi tykkää, kun katsotaan digitaalisesta kellosta, että kun minuutti muuttuu vaikkapa kuutoseksi, niin sitten on aika mennä nukkumaan. Me ei jätetä lasta yksin nukkumaan, vaan jompikumpi vanhemmista on sängyllä pötköttämässä, kunnes lapsi nukahtaa. Sujuu tosi sutjakkaasti, ja lapsella on turvallinen olo nukkumaan mennessä.
[/quote] Rutiinit on, joka ilta toistetaan että iltapalan jälkeen mennään potalle ja pesulle ja sitten nukkumaan, viereen jäädään ja lapsi nukkuu huoneessamme. On toiminut kauan, mutta nyt viimeiset pari viikkoa on yöt ollut todella rauhattomat.
[/quote]
Onkohan sitten jotain vaivaa lapsella? Meillä muuttuu yöt rauhattomiksi, jos on flunssaa/vatsatautia tms.
[/quote] Ihan terveeltä vaikuttaa... Nukkuminen on vain jostain syystä paha, paha asia.... En sitten tiedä että näkeekö painajaisiatai jotain minkä takia ei halua mennä nukkumaan, tai jatkaa unia kun herää yöllä...