Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Exän ajatteleminen satuttaa edelleen, vaikka olen uudessa suhteessa
20.02.2014 |
Exä jätti aivan yllättäen vakavasta suhteesta. Mitään ennakkovaroitusta en ole löytänyt tähänkään päivään mennessä. Oltiin varattu yhteisä lomiakin, puhuttiin eläimen ottamisesta ja muusta. Lähdin kaverin kanssa pitkäksi viikonlopuksi pois, sillä aikaa hän ilmoitti viestillä, että tää oli tässä ja hän muuttaa pois. Tämän jälkeen hölmönä vielä roikuin hänessä, lopulta totesi ettei mitään tunteita ole aikoihin ollutkaan. Antoi mulle toivoa yhteenpaluusta, vaikka oikeasti ei ilmeisesti sitten ollutkaan ollenkaan tosissaan sen kanssa. Olin pelkkä panopuu sitten lopulta.
Tästä avoerosta kesti tosi kauan aikaa, ennen kun pystyin edes tekemään mitään. Lopulta kun homma päättyi kokonaan ja välit meni (ei mm.maksanut ajoissa sopimiamme asoita), aloin vasta ymmärtää miten kusipää toinen eli hän on ollut kun teki minulle näin. Asiat olisi voinut hoitaa aikuismaisen siististi ja jättää vähän eri tavalla.
Tosi kauan kesti, ennen kun edes kiinnitin huomiota miehiin. Deittailin muutamia, tuntui hyvälle. Tapasin yhden ihanan, jonka kanssa olen nyt suhteessa. Silti exäni ajatteleminen satuttaa aina välillä. Kaipaan ihan hirveästi hänen perhettään, olin heille kuin tytär ja tosi läheinen koko suvun kanssa. Heistä en ole mitään kuullut, toivon vaan et heillä on kaikki hyvin. Nykyiselläni ei ole tällä tavoin välejä perheeseensä, joten en ole tähän saanut tavallaan mitään tilalle ja mulla on edelleen aukko sydämessä :(.
Aloin nyt pohtimaan, että onko tää ihan normaalia tuntea yhä jotain katkeruutta exää kohtaan. Tänään Facebook jotenkin bugitti, ja jostain syystä exäni näkyi mulla chatissa, vaikka ei olla kavereita. Aloin melkein itkemään kun näin, miten sillä on profiilikuvana yhä se kuva jonka hänestä otin.. Päädyin sitten stalkkaamaan ja huomasin hänen muuttaneen uudelle paikkakunnalle ja tottakai piti käydä katsomassa, onko sillä uusi (en löytänyt), minkä näköinen ja muuta. Rupesin käymään aivan neuroottisena O__o. Kaikki mikä muistuttaa exästäni jotenkin yllättäen, tekee tosi pahaa.... En halua edes kuvitella miten reagoisin, jos hänet kaupungilla näkisin.
En vaan voi antaa anteeksi sitä mitä se mulle teki, enkä tiedä tarviisiko mun edes antaa anteeksi. Teko oli mielestäni täysin käsittämätön eikä kukaan normaalilla tunneälyllä varustettu ihminen tee noin. En minä hänelle mitään pahaa toivo, tosin välillä mietin, että toivottavasti sen seuraava nainen jättäisi sen ni tietäisi miltä tuntuisi ja oppisi kohtelemaan tulevaisuudessa naisia vähän paremmin.
Vinkkejä miten vaan unohtaa...
Kommentit (20)
5 jatkaa. En osaa linkittää padillä, mutta löydät tällä hetkellä av:n sivulta 4 tai 5 ketjun Miksi ihmiset elävät niin paskoissa parisuhteissa? Olen kuvannut siellä liittoani vastaajana 28 ja 32. Luepa ne, ja sitten voit vielä enemmän ihmetellä, miten kykenin anteeksiantoon :-).
kykenin, koska tahdoin. Tajusin, ettei minulla ollut muuta vaihtoehtoa. En halunnut katkeraksi vanhaksi ämmäksi, jonka katkeruus näkyy jo ulkonäössä.
googlaa tuulikki saaristo ja taikasanat. Siellä anteeksiannosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksestasi vitonen/kasi. Mulla kans on toi, että en missään nimessä halua olla katkera vanha ämmä. Olen jo nyt ihan tarpeeksi katkera siitä, että perhehaaveet yms meni ton eron myötä silloin lyttyyn. Aikaahan tuossa suhteessa meni hukkaan. Kyllä minä ehdin niitä lapsia vielä saamaan paremman miehen kanssa tai ainakin toivottavasti ehdin.
Kyllä yritän kovasti antaa anteeksi, mutta en jotenkaan "osaa". Ehkä tähänkin sitten auttaa aika, minun tuurillani vissiin vuosikausia menee tähän. Nytkin on kuitenkin suhteesta jo ihan kiitettävästi aikaa...
-AP
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 14:49"]5: Miten onnistuit antamaan anteeksi? Varmaan vielä hankalampaa kun pitää olla tekemisissä. Itse olisin halunnut olla eksäni perheen kanssa tekemisissä, mutta en ole. Olisi todella outoa olla, koska en ole eksän kanssa väleissä. Itse olisin kaiken tämän jälkeen voinut olla jonkinlaisissa väleissä, mutta eksäni mielestä olen säälittävä ja hän katkaisi välit.
En oikein ymmärrä miten tätä pitäisi työstää, siis pääni sisällä.. En kuitenkaan kadu suhdetta. Kaduttaa vain se roikkuminen hänessä, koska se vei lopulta mun mielenterveyden. Kaduttaa toki myös se, että annoin hänen pitää mua leikkikalunaan, jota voi kohdella miten vaan nyt sattuu huvittaa ja minä tossun alla olevana seurasin perässä. No opinpahan tästäkin kokemuksesta, ainakin toivottavasti :D.
Olisi niin paljon helpompaa antaa anteeksi jos tietäisin erolle kunnon syyn. Lopullinen syyhän oli sitten se, että hänellä ei ollut enää aikoihin ollut tunteita. Mutta kun muutettiin erilleen, hänellä kuulemma oli vielä paljon tunteita mua kohtaan. Eli en tiedä sitä alkuperäistä syytä siihen, miksi hän halusi muuttaa erilleen ja pitää taukoa/jotain epämääräistä säätöä.
Mun on todella vaikea käsitellä tätä eroa, koska mielestäni se nyt hoidettiin päin persettä. Ei mulla eksää ole sinänsä enää ikävä, uusi mies on parempi. Eksän perhettä on, mutta ehkä se joskus helpottaa..
Olisin voinut antaa helpommin anteeksi jos hän ei olisi puhelimessa mua jättänyt ja vaan muuttanut pois. Minä ainakin olisin halunnut keskustella asiasta ja erota siististi. Hän vaan jätti tolleen äkisti, vaikka oltiin jo maksettu matkakin. Eli mitään merkkejä erosta ei todellakaan ollut. Tämän jälkeen vielä kohteli mua tosi huonosti (no oma vika kun annoin kohdella kuin lelua), kävi välillä vähän panemassa ja antoi turhia toiveita yhteenpaluusta. Lopulta TAAS viestillä ilmoitti, että ei ole tunteita jäljellä ollenkaan enää ollut hetkeen, ei nähdä enää ikinä ja muuta. En vaan ymmärrä, miten mun pitäisi osata hyväksyä tämä? En minä muidenkaan kohdalla hyväksy tällaista toimintaa ollenkaan, todella narsistista ja kusipäistä puuhaa. Anteeksiantokin on tosi vaikeaa..
-AP
[/quote]
Kuulostaa siltä että löysi uuden ja ehkä varteen otettavan naisen silloin kun sinut jätti. Voi olla että joku suhde oli siinä kehittymässä ja tajusi olleensa kiinnostunut toisesta.
Anteeksiantaminen on tahdonalaista ja vapaaehtoista. Niinkin voi valita, että ei anna anteeksi. Tämän kun sanoo, tulee tyypillisesti kuoro hurskaita selittämään kuinka se oma elämä menee jotenkin hukkaan jos ei anna kaikille kaikkea anteeksi. Sori, ei mene. Ihan kivasti sujuu elämä kaikin puolin. Päätös olla antamatta anteeksi notkuu tuossa mukana ilman efforttia, ja minä takaan, että loppupeleissä se on todellakin exä joka maksaa m o n i n k e r t a i s e s t i kovemman hinnan kuin minä tästä asiasta.
Oisko ollut reilumpaa, että hän olisi pettänyt sinua vuosikausia ja oisit saanut sen tietää? mielestäni tuo osoittaa suoraselkäisyyttä, että ei yritä olla mitään mitä ei ole. jos ei ole tarpeeksi tunteita, niin niitä ei vaan ole. se, että joku on sopiva tai se oikea tarkoittaa sitä, että tunteita on molemmilla. toki tuon asian olisi voinut hoitaa paremmin, eikä puhelimitse! mutta etkö arvosta yhtään rehellistä puhetta exältä? itse olen joka suhteessa sanonut, että jos minua ei enää kiinnosta, niin osaan kyllä silloin sen ilmoittaa enkä pettää tai roikkua ilman tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 17:47"]Anteeksiantaminen on tahdonalaista ja vapaaehtoista. Niinkin voi valita, että ei anna anteeksi. Tämän kun sanoo, tulee tyypillisesti kuoro hurskaita selittämään kuinka se oma elämä menee jotenkin hukkaan jos ei anna kaikille kaikkea anteeksi. Sori, ei mene. Ihan kivasti sujuu elämä kaikin puolin. Päätös olla antamatta anteeksi notkuu tuossa mukana ilman efforttia, ja minä takaan, että loppupeleissä se on todellakin exä joka maksaa m o n i n k e r t a i s e s t i kovemman hinnan kuin minä tästä asiasta.
[/quote]
hahaha, vaikka en olekaan ihan samaa mieltä asiasta niin tää oli mahtava. Rispekt
Numero 12:lle, hahaha suoraselkästä? Mitä suoraselkästä on jättää toinen keskustelematta, siis puhumatta ja kuuntelematta, vaikkakin jättöilanne olisi kyseessä. Ja ennenkaikke, mitä suoraselkästä on käydä eron jälkeen panemassa satunnaisesti ja puhua ristiriitaisia tunteistaan? Olen kyllä suotaselkäsiä ihmisiä sen verran nähny, ettei tollasella ole mitn tekemistä sellasen kanssa. Ei ihme että ap ollu pitkään paskana tollasen pompotuksen jälkeen. Tsemppiä aplle! Ps, siitä,pääsee yli, aikaa menee ehkä kauan, mutta lopulta ymmärtää juuri sen ihmisen vittumaisuuden ja kurjuus väistyy kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän se, että olet uudessa suhteessa tarkoita, että rakastaisit sitä uutta. Et ole exästä yli vielä ja niin kauan et voi avata sydäntäsi oikeasti toiselle.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 14:33"]
Sanoit itsekin sen syyn, miksi roikut exässä kiinni. vain anteeksianto voi vapauttaa sinut.
To forgive is to set the prisoner free, and to notice that the prisoner is yourself.
anteeksianto vaatii aikaa, sitä pitää tehdä joka päivä niin kauan kuin on tarvis, antaa anteeksi jokainen yksityiskohta. Mutta pystyt siihen, jos vain haluat ja tahdot. Koska mekin, jotka on jätetty kymmenien vuosien jälkeen, kaikkien lupausten jälkeen siitä, että elättävät meidät eläkkeellä kun hoidamme yhteisiä lapsia yms - mekin olemme siihen pystyneet.
[/quote]
Kaikkea ei tarvitse antaa anteeksi! Miksi yritätte saada naiset antamaan anteeksi kusipäisille miehille, kun yleisesti naisten ongelma on liiallinen kiltteys, eikä suinkaan anteeksiannon puute! En minäkään ole antanut anteeksi vuosikymmeniä vanhaa sikamaista kohtelua, vaikka ymmärränkin nyt jo sitä toistakin osapuolta, enkä ole enää katkera, ja olen tullut siihen tulokseen noin yleisemminkin, että anteeksi ei todellakaan kannata aina antaa! Se on sama kuin antaisi aina kohdella itseään kynnysmattona. Vai luuletteko muka, että miehet antavat anteeksi heille tehdyt pahat jutut? Kysykääpä joskus huviksenne, antaisiko mies anteeksi vastaavan teon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap palailee linjoille.
Siis hetkonen nyt. Ei todellakaan ollut suoraselkäistä, mitä ihmettä? Jätti minut yhtäkkiä ja muutti pois kun olin muualla viikonlopun. Ilmoitti asiasta tekstarilla! Mitään järkevää syytä ei kertonut. Kuulemma EI OLLUT KIINNI TUNTEISTA.
Tämän jälkeen suostui vielä tapailemaan (tyhmä - tyhmepi - ap) kun kerran niitä tunteita oli. Silloin kohteli tosi huonosti ja paskasti, mutta kun en vaan osannut arvostaa itseäni enää paskaakaan.. Tämän jälkeen jätti (tekstarilla, tuleeko yllätyksenä), ja sanoi että ei ole tunteita enää. Tämä on mielestäni hyväksyttävä syy, mutta tällaisetkin asiat pitäisi käydä läpi kasvotusten kun kuitenkin pitkä suhde takana! Edellisellä tapaamiskerralla oli tosi hellyyttävä, halusi seksiä, pussailla ja kaikkea muuta. Sitten paukauttaa parin viikon päästä et ei varmaan täs kannata enää nähdä kun ei hänellä oo tunteita.
Mua alkoi ottaa tosiaan aivoon toi yks viesti :D. Vai että suoraselkäistä, huhhuh... Olin minä tosiaankin tossun alla ja ennen kaikkea tosi typerä nainen kun vielä säätämään suostuin, mutta olin todella rakastunut enkä mitenkään voinut kuvitellakkaan elämää ilman tuota miestä joten roikuin sitten siinä. Olin tuon säätövaiheen aikana aivan liian kiltti, siis ihan oikeasti. Lopputuloksena oli tyytyväinen exä ja itsetunnon, elämänhalun, luottamuksen ja kaiken kadottanut ap :).
Pelkään tosissaan, että uusikin mies tekee noin jossain vaiheessa. En ole hänelle tästä puhunut, tietää siis exäni jättötavasta ja muusta.. Ei auta, että vakuuttelisi "mä en koskaan sua jättäis", koska niin se exäkin teki. Yritän silti olla täysillä mukana tässä jutussa, koska pakkohan se vaan on opetella luottamaan. Silti satuttaa vieläkin.
Vastaan vielä viestiin 15: En ole yli siitä, mitä hän mulle teki. Itse ihmistä en takaisin ottaisi todellakaan, en koe häntä kohtaan enää mitään romanttisia tunteita. En voi loppuelämää märehtiä, että en voi tapailla uusia miehiä tai olla uudessa suhteessa, koska exäni oli kusipää ja teki todella ikävästi. En todellakaan ryhtynyt mihinkään suhteeseen heti eron jälkeen, onhan tässä jo tuosta avoerostakin kulunut kohta pidempää kuin mitä itse varsinainen suhde oli!
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:11"]
No eihän se, että olet uudessa suhteessa tarkoita, että rakastaisit sitä uutta. Et ole exästä yli vielä ja niin kauan et voi avata sydäntäsi oikeasti toiselle.
[/quote] Ei se noin simppeliä ole, ihme naistenlehtikamaa.
Siis, olisiko ap ratkaisu se et tämä exä olisi jatkanut sun kans suhdetta loppuelämänsä vastentahtoisesti?
Miksi ihminen on kusipää jos ei halua elää rakkaudettomassa liitossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 21:40"]
Siis, olisiko ap ratkaisu se et tämä exä olisi jatkanut sun kans suhdetta loppuelämänsä vastentahtoisesti?
Miksi ihminen on kusipää jos ei halua elää rakkaudettomassa liitossa?
[/quote]
Jos lukisit koko keskustelun niin ymmärtäisit. Avoeroonhan tuo tunteiden puuttuminen ei ollut syynä, syytä en vieläkään tiedä miksi teki niin. Säädettiin, tunteet eksällä hävisi, mutta ei kertonut niitä mulle vaan antoi yhä yhteenpaluusta toiveita ja muuta. Lopulta sitten ei asiaa tietenkään face to face kertonut, vaikka edellisellä kerralla esitti yhä kovinkin kiinnostunutta.
Joten todellakin mun tunteilla leikkiminen on satuttanut, sekö on mielestäsi oikein? Kuka helvetti tapailee oikeasti toista ihmistä suhteenkin jälkeen, lupailee sitä ja tätä, tietää tunteistani, mutta itse kusettaa ja lopulta kaikki paljastuukin valheeksi. Lopulta sain hänestä kaivettua ulos, että hän ei tosissaan ollut edes mun kanssa kun tapailtiin vieläkin. Tiesi kuulemma jo aika pian avoeron jälkeen, että ei hommasta tuu mitään pitkällä tähtäimellä kun avoeron jälkeen tunteet kuolivat nopeasti. Vuoden verran mua mukana roikotti ja esitti rakastunutta :)
-AP
-AP
Niin, sitä on vaikea hyväksyä, että on antanut itsestään paljon arvokasta täysin kusipäiselle henkilölle. Pitkällä tähtäimellä tämä kuitenkin tulee kalleimmaksi näille kusipäille. Tahallinen pahuus ei katoa mihinkään, ja elämän siitä antamat rangaistukset voivat olla jotain paljon raskaampaa kuin mies osaisi ikinä kohdalleen kuvitella.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 13:11"]
En vaan voi antaa anteeksi sitä mitä se mulle teki, enkä tiedä tarviisiko mun edes antaa anteeksi. Teko oli mielestäni täysin käsittämätön eikä kukaan normaalilla tunneälyllä varustettu ihminen tee noin. En minä hänelle mitään pahaa toivo, tosin välillä mietin, että toivottavasti sen seuraava nainen jättäisi sen ni tietäisi miltä tuntuisi ja oppisi kohtelemaan tulevaisuudessa naisia vähän paremmin.
[/quote]
Ei tuo tehoaisi mitenkään. Mies tuskin oppii ihmissuhdetaitoja enää aikuisena. Ole onnellinen että pääsit eroon etkä ilmeisesti tehnyt lapsia moiselle mulkvistille.
Voi kuule ap, kun mä en nyt voi sulle tässä eksäksi muuttua!
Sanoit itsekin sen syyn, miksi roikut exässä kiinni. vain anteeksianto voi vapauttaa sinut.
To forgive is to set the prisoner free, and to notice that the prisoner is yourself.
anteeksianto vaatii aikaa, sitä pitää tehdä joka päivä niin kauan kuin on tarvis, antaa anteeksi jokainen yksityiskohta. Mutta pystyt siihen, jos vain haluat ja tahdot. Koska mekin, jotka on jätetty kymmenien vuosien jälkeen, kaikkien lupausten jälkeen siitä, että elättävät meidät eläkkeellä kun hoidamme yhteisiä lapsia yms - mekin olemme siihen pystyneet.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 13:33"]
Niin, sitä on vaikea hyväksyä, että on antanut itsestään paljon arvokasta täysin kusipäiselle henkilölle. Pitkällä tähtäimellä tämä kuitenkin tulee kalleimmaksi näille kusipäille. Tahallinen pahuus ei katoa mihinkään, ja elämän siitä antamat rangaistukset voivat olla jotain paljon raskaampaa kuin mies osaisi ikinä kohdalleen kuvitella.
[/quote]
Totta. Minua muutenkin ärsytti suhteen aikana, että hän pääsi aina kaikesta tosi helpolla. Siis joka asiassa. Ei mitään vaikeuksia terveyden kanssa, täydellinen perhe, paljon kavereita, todella älykäs ihminen joten opiskelu oli helppoa yms. Itselläni oli vaikka ja mitä ongelmaa. Sitten teki vielä näin. Todella epäreilua, mutta sitähän se elämä on.. Todellakin olen onnellinen, että emme mitään lapsia hankkineet!
Voihan se olla, että hän ei tosiaankaan oppisi jos joku tekisi hänelle kusipäisesti. Minua vaivaa toki myös se, että eksä tuttuun tapaansa selitti ummet ja lammet täyttä paskaa perheelleen meidän erosta. Tiedän sen sanoneen, että tämä oli yhteinen päätös ja ero oli siisti. Joopa joo :D.
4: Mie romahan :(
-AP
Alue: Aihe vapaa
5: Miten onnistuit antamaan anteeksi? Varmaan vielä hankalampaa kun pitää olla tekemisissä. Itse olisin halunnut olla eksäni perheen kanssa tekemisissä, mutta en ole. Olisi todella outoa olla, koska en ole eksän kanssa väleissä. Itse olisin kaiken tämän jälkeen voinut olla jonkinlaisissa väleissä, mutta eksäni mielestä olen säälittävä ja hän katkaisi välit.
En oikein ymmärrä miten tätä pitäisi työstää, siis pääni sisällä.. En kuitenkaan kadu suhdetta. Kaduttaa vain se roikkuminen hänessä, koska se vei lopulta mun mielenterveyden. Kaduttaa toki myös se, että annoin hänen pitää mua leikkikalunaan, jota voi kohdella miten vaan nyt sattuu huvittaa ja minä tossun alla olevana seurasin perässä. No opinpahan tästäkin kokemuksesta, ainakin toivottavasti :D.
Olisi niin paljon helpompaa antaa anteeksi jos tietäisin erolle kunnon syyn. Lopullinen syyhän oli sitten se, että hänellä ei ollut enää aikoihin ollut tunteita. Mutta kun muutettiin erilleen, hänellä kuulemma oli vielä paljon tunteita mua kohtaan. Eli en tiedä sitä alkuperäistä syytä siihen, miksi hän halusi muuttaa erilleen ja pitää taukoa/jotain epämääräistä säätöä.
Mun on todella vaikea käsitellä tätä eroa, koska mielestäni se nyt hoidettiin päin persettä. Ei mulla eksää ole sinänsä enää ikävä, uusi mies on parempi. Eksän perhettä on, mutta ehkä se joskus helpottaa..
Olisin voinut antaa helpommin anteeksi jos hän ei olisi puhelimessa mua jättänyt ja vaan muuttanut pois. Minä ainakin olisin halunnut keskustella asiasta ja erota siististi. Hän vaan jätti tolleen äkisti, vaikka oltiin jo maksettu matkakin. Eli mitään merkkejä erosta ei todellakaan ollut. Tämän jälkeen vielä kohteli mua tosi huonosti (no oma vika kun annoin kohdella kuin lelua), kävi välillä vähän panemassa ja antoi turhia toiveita yhteenpaluusta. Lopulta TAAS viestillä ilmoitti, että ei ole tunteita jäljellä ollenkaan enää ollut hetkeen, ei nähdä enää ikinä ja muuta. En vaan ymmärrä, miten mun pitäisi osata hyväksyä tämä? En minä muidenkaan kohdalla hyväksy tällaista toimintaa ollenkaan, todella narsistista ja kusipäistä puuhaa. Anteeksiantokin on tosi vaikeaa..
-AP