Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apua tytön käytöksen kanssa
19.01.2014 |
Kyseessä on läheisen perheen 10-vuotias tyttö. Ollaan paljon tekemisissä ja tyttö on minulle tärkeä, mutta nyt alkaa pikkuhiljaa mennä hermo.
Välillä tyttö on oikein ihana, mutta nyt jonkunaikaa on ollut enemmän niitä päiviä, kun tyttö on tavallaan ilkeä ja sellainen irvistelijä. Tätä on tosi hankalaa selittää.
Ja jos sanon tytölle jotain, esimerkiksi että "minun pitää käydä kaupassa tänään" niin tyttö vastaa tosi epämiellyttävällä äänen sävyllä esim. "No voi voi".
en tiedä saako kukaan yhtään käsitystä mitä tarkoitan, mutta kyselkää lisää :)
Tyttö on myös sellainen, että aina minun apu ei kelpaa. Jos olen lähimpänä tyttöä ja tyttö tarvitsee apua ja tarjoudun auttamaan, niin olen saanut vastauksen "en tarvii sinun apua".
Tämä ei tunnu yhtään mukavalle. Itse olen siis reilu parikymppinen nainen.
Mikä on 10-vuotiaiden lasten ajatusmaailma...
Kommentit (10)
En minä ainakaan muistaakseni kenellekkään "ei perheenjäsenelle"-ollut tuollainen itse samanikäisenä.
Olen kysynyt lapselta miksi hän on minua kohtaan sellainen, on lähtenyt tilanteesta pois.
Ja just vaikka kun yritän neuvoa jotain tai sanon miten kannattaisi joku asia tehdä, niin tulee sillä samalla äänensävyllä "ihan kun en tietäis, no kyllä tiiän".
Äitinsä läsnäollessa on minuakin kohtaan erilainen. Mutta heti ku äiti selkänsä kääntää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se yrittää esittää vähän vanhempaa kuin on, puhumalla tuolla tavalla. Ja huonona päivänä purkaa sitten olonsa suhun, pelkää ehkä liikaa vanhempiaan jotta voisi niille kiukutella.
Tyypillinen esiteini. Älä ragee ja ota niin vakavasti.
Anna olla, älä leiki hänen kaveriaan, älä edes huomaa häntä. Tosin aika läheiseksi olet tytölle päässyt, kun hän sinulle uskaltaa kettuilla noin selkeästi. Minä tai teini-ikäiset tyttäreni eivät ikinä olisi uskaltaneet kettuilla muualla kuin kotona, tosin sielläkin vain hiljaa jupisten.
Jätä tyttö siis ihan omaan rauhaansa. Jos hän puhuu sinulle normaalisti ja mukavasti, niin vastaa asiallisesti, mutta ei mitenkään ylitsevuotavan iloisesti. Jos juttuun tulee kettuileva sävy, niin poistu paikalta ja jätä tyttö yksinään tai jos olette vaikka autossa, niin väännä radio niin isolle, että et jäkätystä kuule. Pysy itse hyvällä tuulella, vaikka alat viheltelemään, niin oma ärsytyksesikin jää pienemmäksi. Anna teini-iän mäkätyksien valua kuin vesi hanhen selästä, ole aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 11:15"]
Ehkä se yrittää esittää vähän vanhempaa kuin on, puhumalla tuolla tavalla. Ja huonona päivänä purkaa sitten olonsa suhun, pelkää ehkä liikaa vanhempiaan jotta voisi niille kiukutella.
[/quote]
jep komppi
sisko tekee mulle samaa...voi että lähtee tukka harmaantuu sen kans
Alkuun en edes kehdannut mitenkään kieltää/torua/pyytää lopettamaan.
tosin eipä ne nuokaan ole auttaneet, vaikka niitä olenkin käyttänyt.
Välillä tyttö sanoo minulle kaikkea "sinä oot paras" yms. Mutta sitten se ihan yhtäkkiä, joskus jopa samana päivänä muuttuu inhottavan ilkeäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole sinun vastuullasi kasvattaa esimurkkua. Älä ota sanomisia henkilökohtaisesti, korkeintaan voit hymähdellä vähän. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos
Alue: Aihe vapaa
Se on se varhaismurkkuikä.. kaverin poika alkoi käyttäytyä samalla lailla 9-10 -vuotiaana, kokeilee itseään ja rajojaan. Tohon ite yritin olla vaan reagoimatta, vaikka oli pakko pidätellä naurua, kun kysäisin kaverilta että onko kahvia johon tämä esiteini tokasi että ei oo, keitä ite. Kaveri yritti kans pidätellä naurua ja sanoi vaan pojalleen että tapoihin kuuluu talonväen keittää ne kahvit vieraille. Myös noita no voi voi -juttuja oon kuullut, esim taisin sanoa, että kun pitäis (minun) kotona siivotaki, niin tokas että no voi voi, onneks mun ei tartte sun kotias siivota. Ja just semmoisella uhmaavalla/välinpitämättömällä äänellä, mua lähinnä huvitti. Muistelepa omia teiniaikojasi, äläkä suotta loukkaannu lapsen sanomisista. Itse olen myös reilu parikymppinen.