Harmittaa, kun vammaisten lasten äidit ovat pilanneet sanan "erityinen"
Vielä joitakin vuosia takaperin "erityiset" asiat olivat hyviä ja positiviisia. Jos esimerkiksi ihminen oli jotenkin erityinen, niin hänellä oli poikkeuksellisia taitoja tai puoleensavetävä persoonallisuus. Nykyään koko sana on negatiivinen ja huonoutta sekä alemmuutta viestivä, kun vammaisten lapsien vanhemmat ovat alkaneet kutsua jälkikasvuaan erityislapsiksi. Miksi piti pilata hyvä sana?
Kommentit (19)
Joo'o, teini-iässä (ei niin kovin kauan sitten) poikaystäväni lirkutteli minulle tyylin, että olen hänen erityinen tyttönsä ja otin tietysti tosissaan. Sitten hän nauroi, ja kysyi enkö tiedä, mitä erityinen tarkoittaa...
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 13:52"]
Jo on murheet. Mutta älä huoli, olet erityinen minulle <3
[/quote]
Mutta nyt en sanalle luodun negatiivisen konnotaation vuoksi tiedä, haukutko vai kehutko minua...?
Erityistarpeinen = erityinen.
Kaikki erityislapset eivät ole VAMMAISIA.
Kyse on loputtomasta kierteestä, vrt. rampa->jalkapuoli->invalidi->liikuntavammainen->liikuntarajoitteinen->?.
Jo on ongelma :D :D
Aikamoisessa umpiossa saa elää, jos näkee/kuulee sanaa "eityinen" (erityis-) käytettävän vain erityislasten yhteydessä.
Mitä tuohon sanaan erityislapsi tulee, niin itse en ainakaan koe sitä negatiivisena. Se, että ap näin tekee, kertoo vain jotain tämän omista näkemyksistä.
Ei kai se nyt mikään äitien keksimä sana ole, vaan ihan virallinen termi. Englanniksi sama, child with special needs
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 14:06"]
Kyse on loputtomasta kierteestä, vrt. rampa->jalkapuoli->invalidi->liikuntavammainen->liikuntarajoitteinen->?.
[/quote]
Aivan. Sitten kun "erityinen" assosioituu vammaisuuteen riittävän voimakkaasti, niin tämäkin sana koetaan negatiiviseksi. Sen jälkeen pitää taas valita uusi, muka neutraali sana jostain muusta yhteydestä. Kysehän on vain siitä, että vammaisuutta hävetään ja halutaan siksi peitellä. Siksi nämä uusien sanojen vaatijat itse asiassa tekevät karhunpalveluksen vammaisille.
No kyllä taas tänään sana erityinen sai negatiivisen merkinnän. Helvetin repunnakkojat ja mölisijät.
Minä olin erityislapsi. Nykyään olen erityisaikuinen. Ja olen ylpeä ja onnellinen erityisyydestäni. Teitä normaaleja ihmisiä vihaan ja halveksin. Vihan ja halveksunnan olette aiheuttaneet omalla käytöksellänne.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 14:15"]
No kyllä taas tänään sana erityinen sai negatiivisen merkinnän. Helvetin repunnakkojat ja mölisijät.
[/quote]
Tottakai myös sana erityinen voi saada "negatiivisen merkinnän". Ihan kuten mikä sana tahansa (mies, nainen, suomalainen, ulkomaalainen, nuori, vanha, jne., jne.) voi saada, kun se esiintyy negatiivisen tarinan/uutisen yhteydessä.
Ja kuten joku jo yllä kertoikin, erityislapsi ei tarkoita samaa kuin vammainen lapsi. Sitä toivoisi, että ihmisten tiedot olisivat edes vähän paremmalla tolalla...
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 14:21"]
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 14:15"]
No kyllä taas tänään sana erityinen sai negatiivisen merkinnän. Helvetin repunnakkojat ja mölisijät.
[/quote]
Tottakai myös sana erityinen voi saada "negatiivisen merkinnän". Ihan kuten mikä sana tahansa (mies, nainen, suomalainen, ulkomaalainen, nuori, vanha, jne., jne.) voi saada, kun se esiintyy negatiivisen tarinan/uutisen yhteydessä.
Ja kuten joku jo yllä kertoikin, erityislapsi ei tarkoita samaa kuin vammainen lapsi. Sitä toivoisi, että ihmisten tiedot olisivat edes vähän paremmalla tolalla...
[/quote]
Mitä se sitten tarkoittaa? Sitäkö, että lapsi ansaitsee parempaa kohtelua, koska on niin tärkeä ja muita parempi? Menkööt rahvaan lapset kävellen kouluun, meidän wannabe-prinsessa pitää viedä kultatuolissa!
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 14:21"]
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 14:15"]
No kyllä taas tänään sana erityinen sai negatiivisen merkinnän. Helvetin repunnakkojat ja mölisijät.
[/quote]
Tottakai myös sana erityinen voi saada "negatiivisen merkinnän". Ihan kuten mikä sana tahansa (mies, nainen, suomalainen, ulkomaalainen, nuori, vanha, jne., jne.) voi saada, kun se esiintyy negatiivisen tarinan/uutisen yhteydessä.
Ja kuten joku jo yllä kertoikin, erityislapsi ei tarkoita samaa kuin vammainen lapsi. Sitä toivoisi, että ihmisten tiedot olisivat edes vähän paremmalla tolalla...
[/quote]
Mitä se sitten tarkoittaa? Sitäkö, että lapsi ansaitsee parempaa kohtelua, koska on niin tärkeä ja muita parempi? Menkööt rahvaan lapset kävellen kouluun, meidän wannabe-prinsessa pitää viedä kultatuolissa!
[/quote]
Tai minun erityinen saa lyödä ja häiritä tunnilla, mutta tavislapsi joutuu siitä jälkkäriin
Kyllä lapseni on erityinen (ja ihana ja suloinen ja lahjakas) vaikka hänellä onkin oppimisvaikeuksia. Miksi ns. normaalien lapsien äideillä olisi oikeus omia tuo sana ?
Sellainen jonkun asiantuntijan kirjoittama opus on olemassa kuin Poikkeava vai erityinen.
On myös erityispedagogiikkaa ja erityisopettajia. Tiesitkö, että erityispedagogiikassa tutkitaan myös poikkeuksellisen lahjakkaiden oppilaiden ongelmia? Erityinen ei siis aina tarkoita jälkeenjäänyttä tai huonosti käyttäytyvää. Erityinen ei aina tarkoita myöskään vammaista, vaan erityisen tuen tarpeessa olevaa. Erityislahjakkaalla ongelmat voivat olla sosiaalisia, kun turhautuu ikäistensä "rajoittuneisuuteen". Enkä tarkoita mitään savant idiot -ilmiötä vaan sitä että on vaikkapa jostain syystä poikkeuksellisen älykäs ja voisi skipata vaikkapa jonkun luokkatason silloin tällöin, mutta josta aiheutuu sosiaalisia ongelmia.
Erityislapsi tarkoittaa lasta, jolla on erityistarpeet. Ne tarpeet voivat olla esim. seuraavia:
* joku tarvitsee sokeritautinsa vuoksi jatkuvasti aikuisen valvomaan itseään ja auttamaan lääkityksen kanssa
* toinen ei osaa puhua kunnolla ja saa kuntoutusta ongelmaan + puheterapiaa
* kolmas on autistinen, ei puhu eikä viesti kuin vaikkapa kuvien avulla rajoitetusti
* neljäs on ylivilkas, suuttuu nopeasti ja käy muiden kimppuun koska häneltä puuttuu kyky hillitä itseään
Omalla lapsellani on autistisia piirteitä, joiden vuoksi hän jää jumiin tekemään samaa asiaa loputtomiin ja keinuttelemaan itseään. Hän on myöskin väkivaltainen, impulsiivinen ja hänen omatoiminnanohjauksensa (eli se, miten lapsi säätelee tekemisiään itse sisäisesti) on taaperon tasolla. Hänellä on lisäksi astma.
Kaikkiin näihin asioihin hän tarvitsee avuksi aikuisen, joka sanoittaa tunteita, auttaa siirtymään tilanteesta toiseen, estää lyömästä muita jos lapsi suuttuu. Häntä ei kohdella kuten kuninkaallista, häneltä vaaditaan ikätasoisia asioita ja joka ikinen päivä harjoitellaan näitä tilanteita. Hän ei saa olla oppimatta jotain vain siksi koska hän on "erityinen". Mutta vaikka kuinka harjoittelemme ja pidämme kuria, aina tapahtuu jotain ikävää...ja sitten vastapuoli kuvittelee, että emme ole yrittäneet laittaa lastamme kuriin tai opettaa kunnolla. Se sattuu helvetisti!
Niinpä, 17. Jännästi normaalien lasten vanhemmat luulevat tietävänsä, miten erityislapsia kasvatetaan, vaikka selvästi eivät tiedä asiasta mitään.
Erityislapsia syntyy kaikenlaisiin perheisiin. Koska varsinkin haastavasti käyttäytyvän lapsen hoito ja kasvatus on vaikeaa ja vaativaa, vanhemmat joutuvat miettimään kasvatuskeinoja tavallista huolellisemmin. Diagnosoinnissa ja terapioissa heidän metodejaan ruoditaan ja hiotaan ja he saavat neuvoja ammattilaisilta. Joten siksi väitän, että tuollaisten lasten vanhemmat tietävät kasvatuksesta enemmän ja näkevät yleensä myös enemmän vaivaa lastensa eteen - keskimäärin - kuin tavislasten vanhemmat.
Ja silti sattuu ja tapahtuu, johtuen lapsen erityisen tuen tarpeesta.
Esimerkiksi minulla on asperger-poika. Syrjäänvetäytyvä ja rauhallinen poika, joka ei tappele eikä edes kiusattuna ole väkivaltainen, minkä koulun normaalit herrantertut ovat ikävä kyllä huomanneet. Itse kuulen kiusaamistilanteista muilta lapsilta tai opettajalta, poika ei itse halua niistä puhua edes kysyttäessä, mikä vaikeuttaa tietysti kiusaamiseen puuttumista.
Kieltämättä poika on omalaatuinen. Ääniyliherkkä, maneerina hyppiminen. Ei ymmärrä ns. sanatonta viestintää tai sanojen monimerkityksellisyyttä. Nämä ongelmat hänellä pysyvät todennäköisesti aina, eikä niitä voi millään kasvatuksella poistaa, ainoastaan pyrkiä kompensoimaan. Joku voi sanoa, että poikani on tyhmä tai huonosti kasvatettu, kun hän ei hallitse kaikkia sosiaalisia tilanteita tai ymmärrä viestinnän nyansseja, mutta kun tuo ei johdu kasvatuksen puutteesta ollenkaan.
Vammainen poikani ei silti ole. Matematiikassa ja kielissä hän on jopa lahjakas. Avaruudellinen hahmotuskyky huippuluokkaa, muisti todella erinomainen. Toisin sanoen monien erityispuutteiden lisäksi hänellä on myös erityiskykyjä.
On sullakin ap harmituksen aiheet:) tsemppiä elämään!
Jopa on ap:lla kuvitelmat... Hei ap, luuletko, että äidit tykkäävät lapsensa erityisyydestä? Ihan vaan sun kiusaksesi hommaavat lapselleen vaikkapa nyt dysfasian tai autismin?
Mitä tulee termiin, niin se on kyllä terveydenhoidon ja opetustoimen kehittämä termi, ei äitien.
Jo on murheet. Mutta älä huoli, olet erityinen minulle <3