Mitkä ovat kasvatuksesi säännöt?

Kasvatan olemalla esimerkkinä. Eipä tuo ole liiemmin sääntöjä tarvinnut.

Mun on nyt pakko tunnustaa, että mulla ei oo mitään erityisiä kasvatusperiaatteita tai -sääntöjä. En oo kauhean hyvä tuollaisten asioiden määrittelemisessä.

Ei meillä ole oikeastaan tarkkoja sääntöjä, lapset ovat alle kouluikäisiä joten pieniä vielä. Hyvä päivärytmi jo itsessään vie päivää eteenpäin, ja lapset oppivat esimerkistä. Ei esimerkiksi siivoaminen yhdessä ole meillä mikään sääntö, vaan asia joka tehdään. Ehkä ainoa ehdoton sääntö on se, ettei toista saa satuttaa ja anteeksi pyydetään jos on riidelty (myös minä ja mies tehdään näin.)

Minulla itselläni nousee aina niskakarvat pystyyn jos jokin arkipäivän juttu on kovin ehdotonta, koska itse olen kasvanut autoritäärisessä perheessä, enkä arvosta sellaista lähestymistapaa, että lapsien pitää olla joka risauksesta asennossa valmiina toteuttamaan tehtävänantoja. Tällaisista lapsista tulee passiivia ja ulkoapäin ohjautuvia eikä se ole hyvä asia. Silloin sisäinen moraali, empatia ja aktiivisuus ei pääse kehittymään.

Mun sääntöni on "minähän en rähjää". Poika 15 v.

Ensinnäkin sääntöjen pitäisi olla sen isukin kanssa samat ettei tule ristiriitaisuuksia.

huomaa kyl et nykynuorten vanhemmat täällä kirjottaa jos sääntöjä ei ole?

yhteiskunnassa on säännöt ja sääntöjä täytyy noudattaa. Ei se tarkoita että pitää elää lukkarin mukaan vaan pitää olla tietyt perus jutut elämää varten muuten ei pärjää yhteiskunnassa jossa kaikki pitää ottaa huomioon. 

Eikö lapsenne ikinä kapinoi kun kerran olette vain esimerkkinä va onko teillä oikeasti edes lapsia?

Kyllä minun lapsillani on säännöt joita noudatetaan käytöstavat, kotiintuloajat, siivota pitää huolella ei hutasten sillon kun on sotkusta, yks laittaa pöydän ja ruuan toinen tiskaa ja siivoaa keittiön kerran pari viikossa. Toisia ei haukuta eikä käytetä väkivaltaa, karkkia syödään kerran viikossa pääsääntöisesti, juhlapyhinä ollaan kotona ei kylillä, kavereille ei mennä viikonloppuisin ennen klo 11 jos ei kaveri itse pyydä, mutta meidän lapset ei ennen 11 soittele kellekkään ala-asteikäiset siis.

Läksyt tehdään aina välivapan jälkeen ei illalla ja se on ainut joka on aikataulutettu ruokailun lisäksi.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 13:51"]

huomaa kyl et nykynuorten vanhemmat täällä kirjottaa jos sääntöjä ei ole?

[/quote]

Mä kyllä käsitin, että kysymys koskee kasvatuksen yleisiä periaatteita, ei sitä, onko erilaisia tilanteita koskevia sääntöjä vai ei. Totta kai meillä on lapselle sääntöjä, mutta en mä tiedä, miten määrittelisin kasvatukseni periaatteet tai säännöt.

4

Ihmisiin eikä toisten tavaroihin ei saa koskea ilman lupaa. Ei saa ilkeillä eikä huutaa. Koiria komennetaan, perheenjäseniltä pyydetään. Jos äiti pyytää tekemään kotitöitä, ne tehdään vinkumatta. Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa tai ei osaa sanoa ikävää asiaa diplomaattisesti, silloin pidetään suu kiinni. Mölinä on kielletty. Eipä meillä muuta.

Minulla on oikeastaan yksi sääntö, joka kattaa kaiken: ketään ei saa loukata fyysisesti tai henkisesti.

Esim. Jos koskee toisen tavaroihin, on se henkistä loukkaamista, samoin ilkeily ja huutaminen.

ikää minulla on 45 v ja lapset ovat jo isompia.

Säännöt on yksinkertaiset...luo raamit, älä koske sisältöön.