Lue keskustelun säännöt.
Miten mä osaisin lohduttaa 12v tyttöäni joka on koko aamun itkenyt
03.08.2013 |
poikaystävää? Siis entistä sellaista. Joku toinen tyttö niiden kaveriporukassa oli vienyt tämän pojan meidän tytöltä!
Meidän tyttö oli saanut tekstarin ja koko aamun rääkynyt tuolla.. Kumpa minä voisin ottaa sen tuskan pois.
Naiseksi kasvaminen on niin rankkaa :(
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samalla tavalla ne pojankin sydänsurut raastaa äidin sydäntä.
Kurjaltahan tuo tuntuu, kun mitään muuta ei voi tehdä kuin lohduttaa. Jokaisella niitä sydänsuruja on ja kyllä niistä yli pääsee, vaikka nuorelle ero voi tuntua maailmanlopulta.
Pienten lasten ongelmissa sitä vanhempana pystyy tekemään jotain, mutta isojen lasten kohdalla noin ei voi tehdä. Ei ole ihan satua hokema, että pienet lapset polkee syliä ja isot sydäntä.
Ihanaa, että otat tytön surun tosissasi! Itse muistan kipeästi, miten kaikki mun huolet ja murheet oli jatkuva vitsin aihe vanhemmilleni. Ihan kun ei olis muutenkin ollut tarpeeksi vaikea elää murroskää.
Varmaan itse yrittäisin saada tytön puhumaan ja sitten vaivihkaa ujuttaisin ajatusta, että aika parantaa, tytössä itsessään ei ole mitään vikaa vaan on ihana, suloinen, fiksu ja hauska nuori. Ja sitten tuo tyttöjen ilta on hieno juttu, herkkuja ja leffa. Siinkin varmaan samallakin tulee juteltua. Nyt tyttö tarvitsee äitiä, anna aikaa, tukea, ymmärrystä, älä naura tai hoputa toipumaan.
Tehkää jotain kivaa kahdenkesken. Käykää vaikka ostamassa marketista molemmille kynsilakat, katsokaa elokuvaa ja pitäkää "tyttöjen ilta" kynsiänne lakaten. Tai menkää ravintolaan syömään tai muuta spesiaalia aikuisten juttua, jolla ajatukset saa harhautettua kaveriporukan touhuista edes hetkeksi.
Opetetaan syömään suruun, ei älä tee mitään niin tyhmää.
Lohtusyöminen voi jäädä tavaksi ja sitten aikuisena on jo aika läski. Parasta pitäytyä keskustelussa ja sanallisessa lohduttamisessa.
ylipainoinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, ja opettakaa lapsenne pienestä pitäen hoitamaan sydänsuruja SYÖMÄLLÄ! Näin niitä läskejä aikuisia tehdään!
Minulle sanottiin että yks kun jättää niin toinen ottaa, ja totta turisivat. En kylläkään tajua miksi 12-vuotiaalla on poikaystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet saanut ap täältä hyviä neuvoja! Ihanaa kun otat tyttäresi sydänsurut vakavasti. Eräs mummo lohdutti tyttärentytärtään kerran, että se poika ei ymmärtänyt hyvän päälle, tämä on minusta aika hyvin sanottu. Tämä lohduttaa minuakin aina kun aikuisena on mennyt ihmissuhde puihin. Mutta tosiaan, tehkää jotakin kivaa, shoppailkaa, syökää herkkuja, mitä vain mikä vie ajatukset pois ja on tytölle mieleistä.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Eihän se 12v seukkaaminen samanlaista ole, kuin aikuisilla, eikä siihen liity seksiä. Rumaa ajatella jotain muuta!
12v seukkaaminen on kädestä pitämistä, suukottelua, leikitään ja pelataan yhdessa, lähetellään tekstareita ja vaihdetaan kuvia jne.. Mutta voimakkaita tunteita siihen jo näköjään liittyy.
Halittiin tuossa tytön huoneessa ja vannotin, että äidille voi ja saa kertoa ihan kaikki, se helpottaa. Tyttö pitää myös hevosista ja lupasin sille ilmaisen tallireissun, saa olla sielä niin pitkään kuin haluaa. Sen jälkeen käydään syömässä yhdessä hienossa paikassa (ei mäkkärissä) kahdestaan!
Mies lähtee poikien kanssa mökille.. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuulettumaan vaan jonnekin joko sinun kanssa tai hyvien ystävien! Se vie ajatukset parhaiten uusille urille.
Juu, näin ex-syömishäiriöisenä se on pahinta mitä voi nuorelle opettaa, lohtusyöminen. Vaikka lenkille metsään ja huutaa sinne surut. Vaikka se monesta tuntuukin tyhmältä että siitä voi tulla ongelma mutta valitettavasti siitä tulee. Niin monien syömishäiriöisten kanssa olen jutellut niin sama tuttu tarina taustalla.
opetetaan nuoret puhumaan tunteista, niin hyvistä kuin huonoista. Ei sekään ole paha että kirjoitetaan paperille kaikki mikä mieltä painaa ja sitten poltetaan se. Todella puhdistava rituaali. ja sydänsurut vaan kuuluu elämään. Aina tulee potkuja, oli se päättynyt suhde, huono koenumero, työpaikalla jotain...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä ainakaan ymmärrä sitä, että nauraa silloin, kun toisen sydän on särkynyt, ei lapsetkaan mitään tunteettomia esineitä ole! AP
Osu ja uppos tuo syömisasia... Itsekin ehdotin herkkuiltaa. Vaikka jojoilen painoni kanssa, painonhallintaani varjostaa tuo lohtusyöminen jne. Liian usein lastenkin kassa kun mietitään mitä kivaa keksitään, se on yhtä kuin, että mitä hyvää syödään.
Sai varmaan muutkin vähän miettimistä tästä muistutuksesta...
Mutta siis, puhuminen ainakin auttaa, ja muu mukava puuha, mikä sekä vie ajatuksia pois surusta ja samalla luo uusia, hyviä muistijälkiä.
Itse olin jo vanhempi ensimmäisten sydänsurujen aikaan, mutta muistan, että kauheesti siinä tarvitsi vakuutteluja ystäviltä, että olen arvokas ja tärkeä, vaikka minut on jätetty. Taisipa exän haukkuminen auttaa, tai ainakin sen hokeminen, että se menetti enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:45"]
LOL, 12 vuotias!
wt
[/quote]
Mun poika oli 5-vuotias rakastuessaan saman ikäiseen naapurin tyttöön. He leikkivät yhdessä ja kävelivät käsi kädessä. Poika kertoi, että he menevät aikuisena naimisiin ja Lotta muuttaa meille asumaan.
Sitten tytön perhe muutti toiselle paikkakunnalle ja voi että, miten poika itki pari päivää. Poika kysyi minulta, miksi sydämeen sattuu ja minun piti hieman vastausta miettiä. Ei kyllä tullut mieleenkään naureskella pojalle, hän oli niin onneton.
Neuvo sitä hankkimaan laastarisuhde, se helpottaa nopeasti.
Sano sille, että huono oli se poikakaverikin jos noin helposti lähti toisen matkaan.Parempi nyt, kuin myöhemmin. Itseäni helpotti nuorena, kun sydän ekan kerran särkyi, kun käytiin äitin kanssa kaupassa, ladattiin kärryt täyteen herkkuja ja vuokrattiin video. Tietty semmonen video, mikä ei kerro rakkaudesta, vaikka joku animaatio. Tsemppiä ja voimahalit tytölle!