Mitä tekisit, jos huomaisit, että sinulla alkaisi synnytyspoltot juuri nyt?
Kommentit (26)
Eiks se ois ihan keskonen? En haluaisi sitä.
Eli soittaisin äidilleni että tulisi lapsenvahdiks ja lähtisimme miehen kans kohti sairaalaa :)
Sitten menisin taksilla päivystykseen. Kättärille en varmaan tajuaisi mennä, sillä en kovin helposti tajuaisi olevani viimeisillään raskaana kun kierukkakin on ja maha on varsin pieni.
Jos aamulla vielä jatkus, niin käskisin miehen jäädä hoitamaan lasta ja minä kipittäisin tuohon Peijakseen. Sit kun lääkärit sanos että täältä tulee lapsi, olisin varmasti aika hämmästynyt mutta iloinen ja onnellinen.
Matkalta soittaisin seiskaan ja muihin juorulehtiin, sillä kyseessä olisi " neitseellinen" sikiäminen ja voisin myöntää jutun yksinoikeudella sille lehdelle joka parhaiten maksaa...
Rv 33. Sitten jos tarve niin soittaisin isälle että tulee esikoisen vahdiksi ja lähtisin miehen kanssa Kättärille.
koska
-oon yh
-en tietääkseni ole raskaana
-ei olisi lapsille hoitopaikkaa
-eikä hajuakaan isästä koska seksiä olen harrastanut viimeksi 2kk sitten ja sekin suojattuna
- ja vauvalle ei olisi ensimmäistäkään tavaraa valmiina
Minulla avautumisvaihe on kivuton ja tuska tulee vasta, kun olen seitsemän senttiä auki. Eli todennäköisesti menisin iltatoimille ja nukkumaan.
Lisättäköön vielä, että juuri tämän vuoksi en edes uskalla tehdä kolmatta lasta. Koska en tiedä milloin synnytän. Tai siis tiedän, mutta se voi olla sitten liian myöhäistä, koska olen ennenkin nukkunut kun kohdunsuu on avautunut kahdeksaan senttiin asti.
Koska en tiettävästi ole raskaana niin en varmaan tajuaisi polttoja siksi vaan luulisin niitä karmeaksi mahataudiksi.
Ja sitten varmaan synnyttäisin vauvan pönttöön (ai, kauheata!) ja soittaisin sitten ambulanssin tai jotain. Menisin kyllä varmaan ihan sekaisin.
olisin kauhuissani koska tässä vasta odotellaan että raskaustesti näyttäisi kahta viivaa! Mutta jos tässä nyt perskeles niin kävisi niin mitäs siinä sitten muuta kun tynnäisi mukulan maailmaan. Kotiin varmaan syntyis kun en varmaan tässä vaiheessa tajuais lähtee synnärille.
Lapsen saatuani olisin toki onnellinen vauvasta, mutta samalla olisi huoli omasta ja koko perheen jaksamisesta sekä vauvan terveydestä kun on laittanut suuhunsa ihan mitä sattuu siideriä ja viiniä myöten. Olisi vähän noloa myös soittaa työpaikalle, etten nyt sitten viikon päästä aloitakaan niitä töitä hoitovapaan jälkeen, vaan jään uudelleen ä-vapaalle.
ööö.... ammeesee jos sellai on.... jumppapallo hyvä... jotai lämmintä alaselälle. lepää
En panikoisi, tietäisin että tässä menee vielä muutama päivä ennenkuin pääsisin tositoimiin. Istuisin siis edelleenkin AVllä :D
En nimittäin ole raskaana, mutta näiden " menin munuaiskivien takia sairaalaan ja sain täysiakaisen lapsen enkä tiennyt olevani raskaana kun ei ollut mitään oireita" -tyyppien takia sitä välillä käy kaikkea kamalaa mielessä.
En kuitenkaan varmaan tajuasi mistä on kyse ennen kuin kuulisin lääkäriltä diagnoosin.
Olisin myös erittäin kauhuissani siksi, että olen juonut alkoholia ja syönyt vaikka mitä lääkkeitä viimeisen 9 kuukauden aikana.
Tiedän, etten ehtisi ehkä siltikään sairaalaan asti. (Kaksi edellistä ollut nippanappa perillä)