Miten selvitä henkisesti, raha-asioita

Olen käynyt aikoinani vastaavanlaiset asiat ja ongelmat läpi. Tosin velkaa(päihteet ym) oli noin 100.000 euroa, kymmenen vuotta tuli maksettua niitä ja revittyä jostain lapsille ruoka/vaatteet ym. Olihan se aika tuskaa, mutta kyllä se päivä sitten paistoi loppuvaiheessa, olin 42v kun olin täysin velaton. Pää pystyyn, kyllä se oikeasti siitä kun vaan sitkeästi makselet velkojasi. Tärkeää on myös, ettet vertaile omaa elämääsi muiden elämiin, sen virheen tein itse usein.

Minulla vähän eri tilanne, kun velat on asuntolainaa, mutta kuitenkin... yksinäni makselen 160.000 euron lainaa ja palkkanikin on alle yleisen keskiarvon. Mutta en jaksa mokomaa murehtia. Pikkuhiljaa maksellaan, minulla vielä 23 vuotta maksamista. Lisäksi olen tyhmyyttäni maksanut kaikista asunnoistani aina ihan liikaa ja remontteihin on uponnut hullun lailla. Hyvä jos omani joskus saisin takaisin, jos asunnon myisin.

Mihin hassasit rahasi? Tavarat myyntiin!

Oletko selvittänyt, voisiko Takuu-Säätiö auttaa sinua?

http://www.takuu-saatio.fi/takuu-saation-takaus/

"Takuu-Säätiö myöntää takauksia pankista nostettaviinjärjestelyluottoihin ihmisille, joiden velkaongelma on ratkaistavissa yhdellä uudella lainalla. Maksuvaikeudet voivat johtua esimerkiksi siitä, että velkoja on useita ja eri tahoille, velat ovat ajautuneet perinnässä tai ulosottoon.

Takaus myönnetään pääsääntöisesti ennalta arvaamattomasta syystä velkakriisiin joutuneille ihmisille, joiden tilanne on nyt vakiintunut, ja heillä on tästä eteenpäin mahdollisuus pitkäjänteiseen velkojen hoitamiseen. Tilanne katsotaan vakiintuneeksi, jos nykyiseen velkakierteeseen johtaneet syyt ovat hallinnassa eikä ole nähtävissä selviä riskejä joutua uuteen velkakierteeseen.

Pankki myöntää säätiön takausta vastaan järjestelyluoton velkojen yhdistämiseen, vaikka velat olisivat perinnässä tai ulosotossa. Myöskään maksuhäiriömerkintä ei ole esteenä takauksen tai lainan saamiseen. Takauksen voi saada tavallisesti vain kerran."

No, veloista selvitään maksamalla. 4.5 vuotta elämästä...ei se nyt niin pitkä aika ole. Et ota enää velkaa, maksat vanhat. Se on ainoa tapa selvitä.

Sinullahan on TOIVOA!! 4,5 vuotta on oikeasti melko lyhyt aika. Pahinta on se, jos ei ole edes toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Häntä pystyyn! Jos vain mahdollista, ryhdy tekemään työn ja lastenhoidon ohella vapaaehtoistyötä. Saat elämääsi uutta näkökulmaa, kun autat jotain toista pulassa olevaa. Tai auta vaikka lasten kavereiden vanhempia tarjoamalla lastenhoitoapua tms. Ei kannata jäädä pyörimään oman navan ja ongelmien ympärille. Vaihda näkökulmaa, valitse, mitä ajattelet, mieti, millaista sisäistä dialogia itsesi kanssa käyt. Näytä lapsillesi "oikeaa" asennetta.

Todennäköisesti palkkasi nousee jonkin verran kymmenen vuoden sisällä. Siitä jää ajan mittan hieman löysää. Ja onneksi saat velan hoidettua. Löytyisikö joku pieni lisätyö vaikka muutaman vuoden päästä josta tekisit huvirahaa perheellesi? Voisi piristää. 

Ei oikeasti tuo 4.5 vuotta ole paha aika. Tässä peilaan omaan isääni, jonka yritys meni nurin 90-luvulla, lama-aikana. Hän maksoi yli 16 vuotta todella suuria velkojaan pois, meiltä lähti koti alta ym. Teki sitten kahta työtä maksaakseen velat pois. Meillä ei ole ollut ikinä mitään, olimme aina köyhiä, emme käynytt matkoilla, emme ravintoloissa, mitään. Lapsuuteni oli silti todella onnellinen, ainakin omasta näkökulmasta.

Tällä tarkoitin sitä, että ajattele lapsiasi, jos pystyt ajattelemaan positiivisesti ja olemaan onnellisempi, voit antaa paljon enemmän lapsillesi. Tuo alle 5 vuotta ja muutama kymmenen tuhatta on oikeasti aika vähän. Kyllä se tunnelin pää on näkyvissä jo. Ihmiset tekevät virheitä, ajattele niin, että olet omasi tehnyt talouden puolella ja olet oppinut niistä.

Mä en nyt osaa muuta sanoa, kuin tsemppiä sulle ap! Hienoa että pystyt kuitenkin nyt hoitamaan asiasi hyvin ja lapsillasi on kaikki hyvin. 4.5 vuotta on kuitenkin lyhyt aika ja kuluu nopeammin kuin uskotkaan :) Ymmärrän hyvin että jatkuva penninvenyttäminen on rasittavaa ja kun mitään ylimääräistä ei voi hankkia, mutta se, että lapsillasi on kaikki perustarpeet täytetty, heillä on katto pään päällä ja rakastava äiti, on jo todella paljon. 

Minusta saat olla ylpeä, että olet pystynyt selvittämään omat sotkusi, ja pääset niistä pian kokonaan eroon. Muista että vaikka raha helpottaa elämää, se ei loppujen lopuksi tee ketään onnelliseksi. 

Sinulla on työ, perhe ja asunto. Vaikka penninvenytys on todella raskasta, tiedän kokemuksesta, niin asiasi ovat kuitenkin hyvin, jos tuo rahaongelma on ongelmistasi pahin. Kyllä sinä selviät.

Tuo on lyhyt aika, teoista joutuu maksamaan, kun olet päässyt veloistasi, olet tavallaan vapaa.

Ei tuo ole edes paha tilanne

4,5 vuotta on tosiaan lyhyt aika, sen nyt jaksaa vaikka päällään seisten, kun tietää, että sitten asiat paranevat.

Tulee mieleen, että eihän sulla ap ole vaan nyt sit masennusvaihe aluillaan? Kun realismi alkaa rakoilla ja toivottomuus iskeä? Onko lääkityd varmasti kunnossa? Pitäiskö tarkistaa?

Pitää muistaa, että jos tuo tuhlailu on johtunut maniasta, että se voi palata. Sen vuoksi kannattaa seurata tilaansa, jatkaa mahdollista terapiaa. Tosiaan kuten moni sanonut, tuo 4.5 vuotta on lyhyt aika. Jos et nyt ole 75v :)

Tsemppiä! Olen käynyt vastaavan tilanteen läpi itsekin avioeroni jälkeen, olin 37-vuotias ja todella pahoissa veloissa. Makselin niitä velkoja ja lainoja sitten pois 7 vuoden ajan, se aika ole todella kituuttamista, mutta selvisimme lasten kanssa kuitenkin. Nyt viime vuonna pääsin sitten eroon viimeisistäkin veloistani ja tunne oli kieltämättä aivan mahtava!