Lue keskustelun säännöt.
Mun mie on _todella_ ruma ja lihava.
02.08.2013 |
Itse olen meikattuna ehkä söpö, joinakin harvoina kertoina kuulemma säteilevän kaunis.
Mutta. Rakastan miestäni ihan hirveästi ja haluan häntä. Hänellä on maailman paras luonne. Hän on älykäs, kouluttautunut, verbaalisesti lahjakas, musiikillisesti lahjakas. Hän on kaikille ystävällinen, vaatimaton ja kohtelias herrasmies. Toisaalta hänestä pilkahtaa välillä suunnatonta määrätietoisuutta ja päättäväisyyttä, joka saa pöksyt kosteiksi... Jos hän sanoo "ei" tietyllä äänensävyllä, niin kukaan ei väitä vastaan. Hän tekee paljon töitä ja saa haluamansa.
Alkuun mulla oli nikottelemista tuon ulkonäön kanssa, koska en taida olla kauhean hyvä ihminen vaan oikeastaan aika pinnallinen. Onneksi kuitenkin pääsin siitä omasta pinnallisuudestani yli! :))
Kommentit (5)
No täh? Sehän on totuus :O Hän on ruma ja lihava, miksi sitä ei saisi sanoa? Ihan yhtä neutraalisti voisin sanoa, että hänellä on siniset silmät.
Välillä vaan tulee mieleen se, kuinka onnekas olen ollut ja pienestä oli olla kiinni tämä onni. Haluan muistuttaa muitakin, että ulkonäkö ei ole välttämättä se tärkein juttu...
Ja myönnän, katselen kyllä mielelläni komeita miehiä, mutta en halua heitä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No luuletko sitten, että miehesi on yhtä iloinen, jos näytät hänelle aloittaneesi ketjun "miehelläni on siniset silmät" kuin hän on ketjusta "mieheni on todella ruma ja lihava". Tällä ketjulla vaan pönkität itsetuntoasi tyyliin: "oi, katsokaa miten hyvä ja täydellinen ihminen olen. Olen itse kaunis ja mahtava ja täydellinen ja sen lisäksi mun mies on ruma. Enkö olekin ihana, ettei se haittaa mua?!" Jep, pinnallinen olet.
minulla oli alkuun tuollaisia ajatuksia miehestäni. eka deittien jälkeen päätin, etten enää toista kertaa suostu häntä tapaamaan, koska hän oli mielestäni niin ruma. ylipainoinen hän ei ollut, mutta hän näytti kymmenen vuotta ikäistään vanhemmalta, koska liikkui luonnossa niin paljon, että iho oli ryppyinen ja ahavoitunut, hänellä oli (tai siis nää ominaisuudet ovat, eivät vain olleet) liian iso nenä, kaljuuntuva päälaki, ristihampaat ja sellaisen ihmisen kaksoisleuka, joka joskus oli laihduttanut paljon.
en kuitenkaan voinut olla tapaamatta häntä uudelleen, koska hän oli todella kiehtova ihminen muuten ja nyt 9 vuotta myöhemmin, kun katson häntä, en pysty käsittämään, miten olen joskus muka pitänyt häntä rumana. minun silmissäni hän on komein mies, jonka olen ikinä tavannut. en enää näe yksittäisiä piirteitä, kuten eka tapaamisella, näen vain miehen, johon olen rakastunut.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 07:56"]
Ai pääsit? Jos kutsut miestäsi tosi rumaksi ja lihavaksi, niin kuulostaa siltä, että yhtä pinnallinen olet edelleen.
[/quote]
Mielestäni voi kyllä tosissaan miettiä, että kumpi todella on pinnallista: se että MYÖNTÄÄ rumuuden olemassaolon, vai se että VÄLITTÄÄ siitä, että joku on ruma.
Jos joku katsoo minua, näkee ruman ihmisen mutta silti pitää minusta, en pidä häntä kovin pinnallisena. He jotka pysyvät kaukana mutta väittävät, että en ole ruma, ovat pinnallisia ja sen lisäksi valehtelijoita.
Valitettavasti ulkonäön merkitys miehillä on vähäisempi kuin naisilla. Vaikea siis löytää yhtä "epäpinnallista" miestä kuin naista. Tämän saman tarinan kuin kuulisi toisinpäin (miehen suusta), niin ehkä minullakin olisi vähän toivoa...
Ai pääsit? Jos kutsut miestäsi tosi rumaksi ja lihavaksi, niin kuulostaa siltä, että yhtä pinnallinen olet edelleen.