Kun isä ei osallistu

Kylässä imettämisestä. En itsekään kyllä imettäisi kylässä kaikkien nähden. Mutta voisihan sitä mennä toiseen huoneeseen imettämään. Muistakaa äidit, että kaikki eivät myöskään välttämättä halua katsella imettämistä.

meillä en todellakaan olisi alkanut pullosta syöttämään kyläreissuilla vain isän tahdosta. en itsekään vieraammissa paikoissa alkaisi imetämään siinä sohvalla kaikkien nähden, mutta ainahan sitä voi poistua toiseen huoneeseen hetkeksi lastaan syöttämään.

väärin. mä en kyllä tuollaista ystäväsi miestä katsoisi päivääkään kauempaa, ihmeellistä käytöstä :(

vain epänormaaleja miehiä, mutten ole koskaan edes kuullut tuollaisesta nykyisästä. Oman isäni sukupolvessa niitä varmaan oli, mutta en uskonut, että nuorissa enää. Sääliksi käy.

Meille kummallekin vaan on sattunut tosi ultimatum-tyypit, jotka oikeasti ovat osallistuvaisia isiä.

En silti toivo lapsettomuutta " huonoille" isillekään, koska itse tiedän miltä tuntuu, kun sitä toivottua tärppiä ei tule. :/

Ja se vähemmänkin tarkoittaa ihan kohtuullista määrää. Joten siltä pohjalta tuo isä kuulostaa sen verran epävakaalta, että olis syytä hoidattaa päätänsä.

laittavat nyt syksyllä adoptiopaprut menemään. Toi mies olis mielttömän hyvä isä, meidänkin muksuja aina niin rakkaudella hoitaa ja huolehtii. Tuntuu jotenkin niin epäoikeudenmukaiselta, että hän ei saa biologista lasta, mutta APn esimerkin kaltainen mies saa lapsen, joka ei kuitenkaan tavallaan ota lasta haltuun. Koska lapsi on valtavan ihana lahja.

Vierailija:

En silti toivo lapsettomuutta " huonoille" isillekään, koska itse tiedän miltä tuntuu, kun sitä toivottua tärppiä ei tule. :/

ei mun tuttavavissa tai sukulaisissa ole ainakaan yhtään tollasta miestä.

No, yks joka ei suostunut vaihtamaan vauvan kakkavaippaa kun meinasi

oksentaa, tai teki senkin kyllä jos oli ihan pakko, mutta muuten hyvin

osallistuva ja aktiivinen isä.

Tuollainen mies on varmaan muutenkin mielipiteiltään joku hirveä

sovinisti, onko noita oikeesti olemassa?!

Mun mies ei ole vaippoja vaihdellut, kun sen pakollisen minäkä olen ollut pois. Ei myöskään harrasta vauvojen kyvettämistä eikä usein ruokailuakaan. SILTI on mielestäni ollut hyvä Isä.

Vauvavaiheen jälkeen on sekä antanut lapsille paljon aikaa yhdessäoloon, herrastuksiin, koulumaailmaan, lomilla ja mikä vauva-aikaa tärkeämpää, on jaksanut elää mukana, tukea ja neuvotella vaikeiden murrosikävaiheiden yli. Ei se kokonaisuus ole vaipan vaihdosta kiinni..



t. äiti ja 4 lasta

Kyllä PITÄISI olla normaalia!! Miksi roolit pitää sekoittaa?

Enkä ymmärrä tuota roolien sekoittamistakaan. Mitä sekoittamista siinä on jos oma vanhempi hoitaa omaa lastaan?

Minulla on tuttava jonka vaimo kuoli synnytykseen. Ja niinpä vain on isä lapsensa hoitanut ilman naista. Ja kovin miehekäs mies hän silti on vaikka on joutunut ottamaan " molemmat roolit" .

mies leikkii

Kyllä minäkin käyn joskus tekemässä sikalatyöt, kun siitä on miehelle tavallista suurempi apu. Ja sitten vastavuoroisesti hän joskus nukuttaa lapsen päikkäreille, kun siitä on minulle apua. Näin meidän ei tarvi joka ikisessä tilanteessa palkata lomittajaa tai hälyttää lapsenhoitajaa apuun.



Niin se menee monella työpaikallakin, että jokaisella on se oma vastuualueensa, mutta jos yksi vaikkapa sairastuu, niin silloin muut paikkailevat. Joustavuus on kätevää.

Siis niin, että äiti oli poissa. Äiti jätti miehelleen hoito-ohjeet kirjallisina!!! Siis miten voi olla niin aivokuollut mies, että sille pitää kertoa, milloin syödään, mitä ja miten? Ja asuivat tuolloin vieläpä saman katon alla. Ei voi ymmärtää...

Eli kyllä mies, joka ei osaa/uskalla/viitsi omaa lastaan hoitaa on yksi säälittävä pelkuripaska. En huolis kotiini loisimaan!

etten huolisi kotiini elämään hotellielämää.

koska kuopuksemme oli syntynyt ja en jaksanut yksin.



Kaksi tuntia sitten lähtivät ulos kahdestaan, esikoinen nyt 2,5v. Mies ei osaa yhtään olla kuopuksen kanssa, mutta esikoisen kanssa touhuaa mielellään. Luulen, että monet miehet vierastaa vaan vauvoja, noita outoja otuksia, jotka äidin tississä vaan roikkuvat...



Usein tilanne helpottaa, kun vauva vähän kasvaa... Jos ei helpota, asiasta tulee keskustella ja vaatia mieheltä osallistumista. esim. Nyt menette ulos kävelylle, takaisin saa tulla vasta tunnin päästä tms.. Pikkuhiljaa mies ehkä huomaa, miten palkitsevaa oman lapsen kanssa oleminen on ja alkaa ihan mielellään osallistua...



Ainakin edes vähän...

sillä roolileikit ovat minulle ja läheisilleni vieraita. Meilläpäin ei katsota, että jaahas, sulla onkin munat tuolla jalkovälissä, tules nyt pois sieltä kahvinkeittimen luota.

Äh, en lankea tuohon provoon enempää;)

Anyway, musta se vaan on surullista, että mies siittää maailmaan lapsen, jonka kanssa ei halua olla. Mikä voi pienessä ihmisessä, joka vieläpä on omaa verta ja lihaa, olla niin pelottavaa, ettei sen kanssa uskalleta olla kahden? Pienestä ihmisestä huolehtiminen on sata kertaa miehekkäämpää kuin tilinauhan esittely.

osallistuvat yhtä paljon kasvatukseen ja hoitoon. Klö sanoi osastolla, että ihana katsella nykyisiä, kun he osallistuvat niin paljon nykyään. Ja hyvä niin.

Silti hän on hyvä isä. Rakastaa lastamme ja huolehtii että kaikki on hyvin. Hän on yrittäjä ja tekee TODELLA paljon töitä ja minä huolehdin vastapainona kodin. Minä itsekin haluan että hän on iltaisin lapsen kanssa sen sijaan että alkaisi tekemään kotitöitä.

Kun minä lähden talvella takaisin töihin lapsen ollessa 1v8kk, haluaa mies lauantaisin minun ollessa töissä olla lapsen kanssa. (Minulla on vuorotyö). Samalla tulee hänelle pakollinen vapaapäivä viikossa.

Näin meillä.

olla luonnostaan isiä ja homma lähtee pyörimään kunhan vauva on sylissä mutta toisilla ottaa aikaa kasvaa isän rooliin ja vastuuseen ja kaikkeen mitä se pitää sisällään.