Mikä mua vaivaa:( olen raskaana
ja lapsi on suunniteltu ja toivottu ja kaikkea. Mutta nyt.. Pikku hiljaa mun mieleen on alkanut tulla tosi outoja asioita ja tunteita. Mua pelottaa ihan hirveästi se että meitä on kohta yksi lisää ja tässä pelottaa se että miehelle en ole enää ykkönen, vaan lapsi tietenkin on. Niin kun minullekin. Kai tämä tunne menee ohi vai onko mulla päässä vikaa?:( meillä miehen kanssa kaikki hyvin ja rakastan miestäni ihan älyttömästi ja nyt pelkään tavallaan "menettäväni" hänet ja meidän yhteisen ihanan elämän. Aiemmin ei ole mitään tämmösiä tunteita ollut, kun ollaan lapsen hankkimista suunniteltu ja kun sain tietää olevani raskaana, olin onneni kukkoloilla. Nyt en ole:( onko tämä normaalia, meneekö ohi? Vai viirako mulla :( niin ja varmaan arvaattekin, esikoinen kyseessä molemmille.
Kommentit (8)
Koin samanlaisen tunteen raskauden puolivälissä, kun tieto lapsesta napsasti päähän. Kärsin alakulosta synnytykseen saakka, ja synnytyksen jälkeisesti masennuksesta pari kuukautta. Se meni ohi, ja silloin ainakin huomasin kuinka paljon mieheni minua rakastaa kuinka paljon hän on valmis tekemään vuokseni. Hän on aarre, ja jaan mieheni ykkös sijan tasaisesti lapsen kanssa. Nyt olen onnellinen vaikka alussa tuntui, että pilasin elämäni.
älä murehdi, erilaiset pelot kuuluvat asiaan raskausaikana etenkin esikoisen ollessa kyseessä. Tämähän on ihan luonnollista kun ei ihan oikeasti voi täysin tietää, mitä tuleman pitää. Kun vauva syntyy, asiat loksahtavat kohdalleen ja huomaatte, että lapsi täydentää sinun ja miehesi hyvää suhdetta ja teistä tulee perhe. Muistakaa kuitenkin lapsen syntymän jälkeen varata säännöllisesti aikaa oman parisuhteen hoitamiseen. Sen ei tarvitse olla kummempaa kuin leffassa tai kahdestaan kävelyllä käynti. Tämä siis silloin kun se vauvan syöttörutiinien puolesta on mahdollista. Rintaruokinnalla olevaa vauvaa ei pystyne jättämään ensimmäisiin muutamiin kuukausiin.
Kiitos kovasti vastauksista, olen ollut niin kauhuissani näiden tunteideni kanssa.. Helpottavaa kuulla että muillakin on ollut samanlaisia tunteita ja ne on mennyt ohi:) kai tässä kaikki vähän jännittää. Ja vasta nyt olen tosiaan alkanut hahmottamaan, että meille ihan oikeasti tulee vauva, kauan ollaan siitä haaveiltukin. En vaan odottanut mitään tälläistä, siis tälläisiä tuntemuksia ja pelkoa. ap
en mä vaan ole koskaan noin ajatellut. mutta jokainen tavallaan.
viiden äiti
Tosi tuttuja ajatuksia. Synnytystä, elämänmuutosta ja parisuhteen muutosta käy läpi niin valveilla ollessa kuin unessa, ja se valmistaa sinua tulevaan elämänvaiheeseen. Ole vain tyytyväinen, että mietit tuollaisia kummallisiakin juttuja. Se kuuluu vauvan tuloon valmistautumiseen.
Ihan normaaleja ajatuskia.Elämänne on muuttumassa,ja muutoksiin täytyy totutella.
Se on sitä vanhemmaksi kasvamista.
eli jos ei tunne kuten ap, on antipeukutuksen paikka?
Ihan normia,mulla oli kans sama tilanne, mutta tyttö nyt 5kk ja arvot vaan menee itelläki uusiks.