Koliikkivauvojen äidit!!

Onhan se rankkaa, mutta itse ajattelen niin, että rankempaakin olisi voinut olla. Lapsella voisi olla jokin parantumaton sairaus tms. Koliikki kuitenkin loppuu aikanaan.



Myös korvatulehduskierre yhtä aikaaa molemmilla lapsilla oli aikamoista. Mielenkiintoinen syksy oli se...





Mutta kyllä kai koliikki, korvatulheduskierteet ja muut ovat vaikuttaneet lapsilukuun siten, että miehen kanssa tiedämme että emme jaksaisi yhtään lasta tähän enää hoidettavaksi ottaa. Siispä kahteen jää.

seuraava ei, onneksi. Ehkä vielä yhden jaksaisin, riski on aina olemassa.

pidin varmaan nälässä lapsiparkaa, koska koliikki loppui siihen kun siirryin pulloruokintaan kun lapsi oli 10 viikkoa.

Esikoinen (nyt 2,5v) oli koliikkilapsi. Vasta nyt on aloitettu kakkosen yritys, ei uskallettu aiemmin, mietittiin jopa että jääkö vain yhteen lapseen meidän lapsiluku. Mut nyt kun esikoinen on vanhempi niin on päädytty yrittämään toista. Lohduttaudun sillä, että kaipa sitä nytkin koliikista selviää, kun kerran esikoisenkin kans pärjättiin. Mut pientä ikäväliä ei haluttu, nyt on hyvä, että esikoinen on jo vähän isompi. Ja aika on jo kullannut muistojakin... tosin esikoisen ensikuukausista ei paljon muistikuvia kyllä olekaan..sen verran väsyneitä oltiin kaikki :o



Kavereiden kilttejä vauvoja katsellessa olen miettinyt että haluaisin jopa vielä kaksi lasta. Mutta jos kakkonen saadaan ja hänkin osoittautuu koliikkilapseksi, niin luultavasti kyllä kolmonen jää tulematta...