Varattu ja tapasin miehen jota en voi vastustaa
Joo eli elän parisuhteessa kahdekasatta vuotta, lapsikin on. Olen aina pitänyt itseäni tosi uskollisena ja ollutkin kaikki nämä vuodet.
En siis nyt kirjota tänne sen takia että kaipaisin moralisontia, tiedän kyllä.
Tapasin siis toisen miehen baarissa, hän istui nurkassa untuvatakki päällä ja minua katseli huppunsa alta. Jäi vaivaamaan tämä mies, ja hainkin hänet tanssimaan hitaita. Mentiin samalla taksilla omiin koteihin, epäröiden hän pyysi mun laittamaan nron omaan kännyynsä. Laitoin.
Tämä mies on itsekkin naimisissa ja hällä on lapsia.
Tämä tyyppi on siis semmoinen että vaikka en ole tavannut häntä kun muutaman kerran vuoden aikana niin hän vie mun jalat alta aivan kokonaan..vain olemalla paikallaan. Hän on vähän ehkä ujo ja semmoinen nallekarhumainen ja aika eleetön..olen aivan sulaa vahaa kun hän vilkaiseekin minua...ja voi luoja hän on komea.
Hän pitää yhteyttä minuun humalassa satunnaisesti, kysyy oluelle. Tosi harvoin kuitenkin, on kuitenkin ehdottanut joskus että pitäskö meillä tavata ihan tosissaan, mutta kuitenkin hän vaikenee taas pitkäksi aikaa.
Viikko sitten satuttiin baariin samaan aikaan ja juttuilla oltiin, kysyi että "oletko ihan oikeesti koko illan minun".
Kaikki tämä on niin hämmentävää koska olemme nähneet niin harvoin, minä olen tekstannut hälle itsestäni ja elämäntilanteesta tosi avoimesti. Hän sanoikin että lukee minua kuin avointa kirjaa.
Hän tuntuu tosi "omalta" tyypiltä ja juuri siltä että kukaan muu ei ikinä ole päässyt emotionaalisesti mua niin lähelle mitä hän...vaikka mitään fyysistä ei ole tapahtunut, nähty vain ja hänen on vain tarvinnut katsoa minua. Kun nään hänet niin tuntuu että olisin tuntenut hänet aina.
Mitä tämä on?? Kertokaa rakkaat kanssa sisaret!
Kommentit (24)
Tämän takia ei kannata ottaa baareissa kaljottelevaa akkaa, petollisia lehmiä kaikki.
10/10 mikä sinut siihen ajoi? Minullakin vähän pelottaa tämä koska kukaan toinen ei ole saanut näin vähällä minuun tämmöisiä ajatuksia ja fiiliksiä.
Mies selkeesti painaa jarruja, hyvähän se on. Ei kuitenkaan anna pakkeja kerralla vaikka hälle sanoinki kerran että sanoo mulle suoraan niin osaan tiedän ja ei tarvitse haaveilla. Ei hän vain sano...eikä torjukkaan. sitten kun satutaan näkemään niin ottaa kontaktia.
Ihan hullua hommaa....
En tiedä. Ehkä osittain pitkä liitto (n.20v) jossa en saanut mielestäni tarpeeksi huomiota ja se että mies oli äärimmäisen sitkeä kanssani. Puolisen vuotta piiritti työjuttuihin vedoten (emme ole samassa työpaikassa tai edes samalla paikkakunnalla) ja oli hirvittävän ihan kohtaani. Vähitellen lämpenin ja tuntui että mies lopulta säikähti kun aloinkin kiinnostumaan. Näin jälkikäteen sanoi säikähtäneensä omia tunteitaa, eli rakastui tahtomattaan vaikka alunperin oli ajatellut vain vähän jutella ja pitää "hauskaa". No tässä sitten vuosia vatvottiin tuleeko suhtesta mitään vai ei ja pävittäin soiteltiin, mailailtiin, viestiteltiin usein kymmeniäkin kertoja päivässä. N. kerran viikossa tavattiin ja 3-4 kertaa vuodessa tehtiin kylpyläreissuja ym ja yhdellä vkon etelänlomallakin oltiin. Vaan kyllä tämä rakkaus tuntui monestakin syystä liian mahdottomalta, joten vaikka tunteita kuinka olisi en usko että meistä olisi koskaan tullut mitään....ja kun vuoroin raastoi ikävä, mustasukkaisuus perhettä kohtaan, ihanat yhteiset hetket jne en vain enää jaksanut.
t. 10
Yritän kyllä hänestä vieroittautua, mutta se on tosi vaikeaa kun sitten sattumalta sattuu eteeni ja katseet kohtaa..se on menoa.
Mitä mulla pitäs ajatella? konkreettisesti?
No eikö tuo 10. sen jo sanonut, eli UNOHDA koko juttu!
Buahhhahhaa....ai kauheeta....sieltä baarista untuvatakin hupun alta se sitten löytyi se sun sielunkumppani, ja kukaan ei koskaan ole ollut niin ihana ja ymmärtänyt sua niin ja päässyt niin lähelle sua ja lukenut sun ajatukset ja ja ja . Siis oikeesti, lopeta toi haihattelu ja keskity omaan ukkoos ja lapsees.
Ei kannata jaksaa uhrata energiaa tuommoiseen. Elämä on ihan turhaa muutenkin, niin miksi ihmeessä jaksaisit edes mitään yrittää. Kannattaa vain odottaa, että päivät kuluu, viikot kuluu, kuukaudet ja vuodet...kyllä tää joskus loppuu.
Miehen fyysisessä olemauksessa on jotain sellaista, joka saa sinut reagoimaan tunteella. Herättää joitakin vanhoja hyviä muistoja. Psykologiassa puhutaan tästä termillä transferenssi. Sinä siis luot vieraasta ihmisestä mielikuvia. Jos tutustuisit mieheen oikein kunnolla, saattaisit pettyä kun hän ei olekaan sellainen mitä haaveilit. Mutta tämä rakastumisen halu oli siis sinussa valmiina. Sinä kaipasit sitä. Ihminen ei voi rakastua, jos ei anna siihen mahdollisuutta.
Ehkä kannattaisi vaihtaa baaria tai sitten keskittyä siihen omaan parisuhteeseen ja perheeseen ja jättää vähäksi aikaa baareilut. Jos vaikka puolen vuoden baariselibaatti on liikaa niin kannattaa myös ruveta huolestumaan omasta terveydestä ja suhteesta alkoholiin.
18/19 tuntuu aika loogiselta. mitä minun kannattaisi miettiä että ajatukset selvenisi ja en tuntisi niin isoa vetoa?
Provo!!
Ei nainen hae ketään tanssimaan.
Hiukan voisi panostaa näihin avauksiin :D
Tuo ei ole rakkautta. Joku vie sinulta jalat alta, mikäli niin tahdot. Se on tahdon asia pysyä parisuhteessa ja se on tahdon asia pitää ihastukset loitolla.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 14:56"]
Miehen fyysisessä olemauksessa on jotain sellaista, joka saa sinut reagoimaan tunteella. Herättää joitakin vanhoja hyviä muistoja. Psykologiassa puhutaan tästä termillä transferenssi. Sinä siis luot vieraasta ihmisestä mielikuvia. Jos tutustuisit mieheen oikein kunnolla, saattaisit pettyä kun hän ei olekaan sellainen mitä haaveilit. Mutta tämä rakastumisen halu oli siis sinussa valmiina. Sinä kaipasit sitä. Ihminen ei voi rakastua, jos ei anna siihen mahdollisuutta.
[/quote]
Tässä on ap sanottu se, mitä yritin tuossa edellä maallikkona sanoa. Eli siis olet antanut itsellesi mahdollisuuden. Olet rakastunut - et tuohon mieheen - vaan siihen tunteeseen, jonka se sinussa herättää.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä. Keskity niihin asioihin, mitä sinulla jo on: oma mies ja lapsi!
niin ja selvennykseksi että olemme tavanneet vain baarissa koska hän on töissä sielä. ei siis ole treffattu erikseen.
Oletko 15-vuotias? Ihan joltain teinimeiningiltä kuullostaa kyllä. Sulla lapsi kotona ja ravaat baarissa jonkun satunnaisen ihastuksen perässä?
ollaan 30kymppisiä kummatkin tämän kans. Ai kuulostiko teini meiningiltä? toisaalta fiiliskin niinkun teinillä :D
Joo ravaan baarissa aktiivisesti
niin ja sori ku en lopeta elämästä vaikka lapsen olen saanutkin ;)
Kyseessä voi olla mahdollisesti, että olisit löytänyt sielunkumppanin