On vastuutonta tehdä lapsi, jos on opiskelija.

Minustakin miehen ansiosidonnaisen työttömyystuen, jonka aikana täydensi opintojaan (ja joka sittemmin vaihtui palkaksi) ja minun opintotukeni (joka on muuten omistusasunnon vuoksi asumistukea "vajaa") sekä minun satunnaisten palkkatulojen kanssa elättää ihan hyvin pienen lapsen, vaikka pitkään sitä oltiinkin kaksi opiskelijaa... Toinen lapsi tulossa, tosin ei suunniteltuna. Mulla yhä opinnot kesken. On paljon pienituloisia, joilla ei palkasta jää ikinä käteen tätä vertaa kuin meillä nyt, ja heilläkin on lapsia. Meillä sentään tulevaisuus näyttää rahakkaammalta.

Oon ihmetellyt sitä, kun itse on tottunut niin vähään, että eikö kovapalkkaisia hävetä nostaa mielettömiä äitiystukia... Hyvä tietysti että sellaiset on sovittu, mutta luulisi että yhteiskunnalle tulee todella kalliimmaksi korkeampi synnytysikä, mahd. hedelmöityshoidot ja äitiysvapaat sekä tuottavan työntekijän poissaolo töistä, kuin että sama tyyppi olisi saanut lapsen opiskelijana minimiäitiysrahalla...

Hedelmöityshoitoja voivat tarvita jo nuoret opiskelijat. Kaikki eivät ole hoidoissa sen takia, että ovat lykänneet lastentekoa liian pitkään ja ovat jo ehtineet näivettyä kyvyiltään.

Joillakin opiskelijoilla on sitä paitsi tukiverkko kunnossa, ja vanhemmat ja kaveripiiri syytävät suurella sydämellä omasta halustaan vaatteita, leluja, huonekaluja ja hoitoapua ihan pyytämättä.

Minä tein lapseni vasta valmistuttuani ja saatuani vakinaisen paikan, koska löysin vasta silloin itselleni tarpeeksi hyvän miehen. Halusin myös ensin rakentaa oman kodin, jotta kaikki olisi valmista lapsen tulla. Koska kaikki kaverini sekä vanhempieni työtovereiden lapset ovat hankkineet jälkikasvunsa paljon aiemmin kuin minä, nyt ei todellakaan ole pulaa vaatteista. Lapselle on olemassa ympärivuotisesti vaatteita seuraaviksi viideksi vuodeksi. En tiedä, miten saisin taottua ihmisten päähän, etten halua käytettyä kamaa meille. Minä kuljin lapsuuteni käytetyissä vaatteissa ja leikin kierrätetyillä leluilla ja vannoin jo pienenä itselleni, että minun lapseni ei koskaan, milloinkaan, ikinä tule vetämään päälleen kenenkään vanhaa roitetta. Minä en tule olemaan milloinkaan niin köyhä, että en pystyisi ostamaan uutta vaatetta lapselleni. Ja nyt hukun nukkaisiin, karheaksi pestyihin, nyppyisiin lastenvaatteisiin. EI KIITOS! Joskus köyhänä opiskelijana olisin ehkä ollut asiasta onnellinen, mutta nyt...

Hyvä provo tai sitten ap:lla on hieman vetoa vintillä :)

Mistä keksit, että opiskelija ei kykenisi elättämään lasta? Olen opiskelija, ensimmäisen tutkintoni suoritin useampi vuosi sitten ja välissä olin työelämässä. Nyt jatkan opintoja jatko-opintojen parissa ja teen tehokkaasti tähän samaan ajanjaksoon lapsen. Rahaa on säästössä vaikka kuinka, mies töissä. En myöskään nosta minkäänlaisia yhteiskunnan etuuksia. Eivät kaikki ole persaukisia, ap hyvä.

Kiviäkin kiinnostaa sun mielipitees.

Juu,näin on.

Jokainen nuori kykenee mielestään tekemään tarpeeksi fiksuja päätöksiä, aivan kuten jokainen känninenkin kuvittelee olavansa ihan tarpeeksi selvä. 

Täh. Mä opiskelen aikuisopiskelijana ja rahasto maksaa mulle valmistumiseen asti tukea joka on laskettu tarkkaan mun palkasta. Koska veroprosentti laski tuntuvasti mulle jää käteen täysipäiväisenä opiskelijana 2100€ kuussa. 

Kyllä tolla rahalla elättää yhden päiväkoti-ikäisen parin vuoden ajan. Valmistuttuani jatkan saman työnantajan palveluksessa, mutta työnkuvaani laajennetaan ja palkkakin nousee heti.

Maailmassa on AP oikeitakin ongelmia.

ps. Onhan mulla mieskin.=)

Ja av-logiikalla opiskelija=nuori. Olisi ehkä kannattanut itse käydä niitä kouluja..

Siitä vain, kunhan ei ruikuta, ettei ole koskaan varaa mihinkään. Lapset eivät ole ilmaisia, mutta vapaaehtoisia ne kyllä ovat.

Eipä se ap sitten osannutkaan tulla perustelemaan tätä älynväläystään. Kuinka yllättävää.

Jaa, mielestäni vahingon satuttua olisi ollut vielä vastuuttomampaa tehdä abortti, kun kumminkin oli vakituinen parisuhde jne.

Itse olen vastavalmistunut, ja nyt melkein kaduttaa, ettei tehty ensimmäistä lasta jo opiskeluaikana. Koskaan ei tunnu olevan oikea aika! Toki taloudellinen tilanne olisi nyt tai vähän ajan päästä parempi, mutta ei määräaikaisen uuden työsuhteen aikana oikein uskalla alkaa heti yrittämään, jos sitten kuitenkin joutuu jäämään sairaslomalle.

Kannata ap:ta. Jotkut opinnothan vievät semmoiset 13-14 vuotta, kuten jotkut erikoislääkärien alat. Jos valitsee tuollaisen alan, niin lapsiahan saa silloin ruveta tekemään vasta 35+. Sehän on vain ihan omasta valinnasta kiinni...

Av mukaan lapset tietysti saa tehdä 27v,7kk ja 31v 6 kk välillä. Joten erikoislääkäreiltä jää lapsenteko haaveeksi.

Ja miten opiskelija ei muka pysty elättämään lasta? Ei ne tulot ole yhtään sen pienemmät kuin pätkätyöllistetyllä tai työttömällä. Ja yhteiskunnallehan on parempikin, jos edes osa lapsista tehdään opiskeluaikana, ei sitten tarvitse pätkiä sitä ehdottoman tärkeätä ja ihmisarvon mittaavaa työuraansa lastenteon takia.

Pitäisikö ap:n mielestä lapset myöskin antaa huostaan, jos sattumoisin joutuu opiskelemaan uuden ammatin kun lapset on jo hankittu?

höpö höpö on vastuutonta. Vastuutonta on alkoholistien ja narkkarien tehdä lapsia. Opiskelu vaikuta siihen mitenkään oletko isä/äiti. Minunkin vanhempani opiskelivat vielä kun synnyin. Isällä oli kaksi vuotta arkkitehdin opintoja jäljellä tuossa vaiheessa.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 17:38"]

ap, olet huora

[/quote]

Muualle nyt teinit huutelemasta täältä :-/

[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 19:03"]

höpö höpö on vastuutonta. Vastuutonta on alkoholistien ja narkkarien tehdä lapsia. Opiskelu vaikuta siihen mitenkään oletko isä/äiti. Minunkin vanhempani opiskelivat vielä kun synnyin. Isällä oli kaksi vuotta arkkitehdin opintoja jäljellä tuossa vaiheessa.

[/quote]

"Opiskelu vaikuta siihen mitenkään oletko isä/äiti" piti siis kirjoittamani, että opiskelu ei vaikuta siihen mitenkään oletko hyvä isä/äiti :)

Heh, illan laimein provo. YTHS on jo pitään kannustanut opiskelijoita tekemään lapset varhain eli opiskeluaikana. YTHS siis suorastaan kannustaa vastuuttomuuteen. ;-)