Uskaltaako enää ammatti(korkea)koulutuksella ostaa oman asunnon?

Ei se asunnonostaminen ole koulutuksesta vaan palkasta kiinni!!?? Me 2 yo-merkonomia omistamme yli 700k€ omakotitalon. AMK poikani osti juuri rivarin Espoosta. Vuosiin mahtuu työttömyyttä, sairauksia yms muttei tulisi mieleenkään asua vuokralla, silloinhan ei todellakaan olisi "vararahastoa" pahan päivän varalle. Säästöpossuhan tämä talo meille on vaikka joutuisimme joskus myymään.

Olen sh AMK ja hyvin olemme lähihoitaja mieheni kanssa uskaltaneet lainan ottaa. Toki meillä on meidän kukkarollemme sopiva laina, sillä on mielestäni enemmänkin merkitystä. Lainaa ottaessamme otimme huomioon mahdollisen reilun korkojen nousun. Olemme myös selviytyneet niin, että toinen meistä oli ainoastaan palkkatyössä, toinen opiskeli. Kalleimmat vuodet lainasta olemme maksaneet hävyttömän pienellä korolla ja samalla remontoineet taloa. Talon arvo on noussut, lainaa jäljellä melko vähän ja meillä iso perhe. Meidän ei olisi kannattavaa myydä tätä taloa.

Sehän riippuu ihan alasta, ei sinänsä koulutuksesta. Monet ammatilliset tutkinnot työllistävät nykyään paljon paremmin kuin akateemiset. Toki jos olet alalla, joka on suhdanneherkkä ja arvioit oman työsi voivan olla vaakalaudalla, ei ehkä kannata ainakaan isoa asuntolainaa ottaa.

Mitä tarkoitat? Mitä koulutausta merkitsee työsuhteen saannin tai pysyvyyden kannalta?

Tiedätkö kuinka paljon maistereita tai väitelleitä on työttöminä tai epätoivoisesti hakee niitä samoja paikkoja kuin maan tuhannet muut samasta putkesta valmistuneet koulutusinflaation "uhrit"?

Tuttavani ratkaisi asian niin, että hankki akateemisen koulutuksen jälkeen ammatillisen ja työllistyi vasta sitten. Töistä ei sen jälkeen olekaan ollut pulaa. Asuntolainaakin tuli pankista vasta ammatillisen tutkinnon ja sitä vastaavan työpaikan jälkeen.

Hyvin on takaisinmaksu sujunut, jo useamman vuoden ajan. Sitä ennen pelkillä maisterinpapereilla ei irronnut yhtään mitään,ei  töitä eikä asuntolainaa/omistusasuntoa.

Lapseni, 24v vastavalmistunut maisteri, sai kaksi viikkoa sitten työpaikan, sopimus voimassa toistaiseksi. Ihan omalta alalta, ihan oikealla palkalla.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 17:47"]

Lapseni, 24v vastavalmistunut maisteri, sai kaksi viikkoa sitten työpaikan, sopimus voimassa toistaiseksi. Ihan omalta alalta, ihan oikealla palkalla.

[/quote]

Onnea vaan hänelle. Kaikilla meillä akateemisilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Tunnen pari tohtoriksi väitellyttäkin, joilla ei ole vähään aikaa ollut kunnon töitä. Itsekin olen akateeminen on-off -työtön/ pätkätyöläinen ollut jo muutamia vuosia, vaikka työkokemusta on useampi vuosi omalta alalta.

Koulutustasosta riippumatta ALA ja toki myös maantieteellinen sijainti vaikuttaa työllistymiseen. Esimerkiksi lääkärien ja sairaanhoitajien tai lähihoitajien ei työttömyydestä tarvitse kärsiä (tässä siis hyvin työllistävä terveysala yliopistosta ammattikorkeakouluun ja ammatilliseen koulutukseen asti).

Ap, luuletko työttömänä asuvasi ilmaiseksi vai miten luulet asunnon myynnin auttavan? Ainakin täällä pk-seudulla vuokralla asuminen on kalliimpaa kuin oman asunnon lainanhoito. 

Jos olet terveydenhuoltoalalla, en panikoisi. Pankki katsoo siellä olevien määräaikaiset työsuhteet(kin) pysyviksi ja lainaa saa, vaikkei olisi vakituisessa työsuhteessa. Jos muuten speksit saada ok.

Ap, ei nyt missää tapauksessa kannata rynnnätä pelosta asuntoa myymään, ellet sitten omista jotain todella vaikeasti myytävää asuntoa tai ole jo valmiiksi totaalisen ylivelkaantunut.

Pankista saa helposti nykyään lyhennysvapaata/ lyhennysjoustoa 1-3 vuoden ajalle. Jos todella jäät työttömäksi, alat aktiivisesti hakea uutta työtä ja käyt pankissa juttelemassa laina-asioista.   

Miksi te jotkut puhutte lainan SAAMISESTA, kun ap:lla on jo se asunto.. Ei pankkia kiinnosta tippaakaan työttömyys tai pätkätyösuhteet, jos velallinen kykenee lainansa hoitamaan. Lyhennysvapaata saa kyllä nykyään helposti vuodeksi, pariksi. Ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuita, koska joskus töitä löytyy piankin taas työttömäksi jääneelle.

Elämän suunnittelu  pitkällä aikavälillä on aika mahdotonta. Sitähän voi asua vaikka koko elämänsä pienenpienessä vuokrayksiössä, ettei vaan tule mitään taloudellista katastrofia, jos meneekin työpaikka tai terveys tai molemmat. Tai sitähän voisi yrittää päästä jonnekin palvelutaloon asumaan, että jos vaikka vammaistuisi joskus tai tulee vanhaksi ja heikoksi, olisi sitten niitä palveluita saatavilla joskus 30 vuoden päästä.

Eli vastaukseni: elämä on seikkailu, enemmän tai vähemmän arvoitus, mitä nurkan takana häämöttää.

Niin, minäkin olen ollut vuosien varrella kolme kertaa työttömänä, emmekä ole kertaakaan laittaneet asuntoa/ taloa sen takia myyntiin! Olemme kyllä kerran muuttaneet lainan maksuerien suuruutta ja toisen kerran otimme vuoden lyhennysvapaata, enemmänkin olisi kuulemma tarvittaessa saanut.

Toki lainaa ottaessa kannattaa realistisesti miettiä lainan suuruutta tuloihin nähden, työllisyyttä perheessä +  hoitaa vakuutukset ym. kuntoon, mutta jos pelkää koko ajan jotain katastrofia, on kyllä parempi olla ottamatta lainaa laisinkaan. Yksin lainaa maksavilla toki tilanne on kinkkisempi.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 18:30"]

Elämän suunnittelu  pitkällä aikavälillä on aika mahdotonta. Sitähän voi asua vaikka koko elämänsä pienenpienessä vuokrayksiössä, ettei vaan tule mitään taloudellista katastrofia, jos meneekin työpaikka tai terveys tai molemmat. Tai sitähän voisi yrittää päästä jonnekin palvelutaloon asumaan, että jos vaikka vammaistuisi joskus tai tulee vanhaksi ja heikoksi, olisi sitten niitä palveluita saatavilla joskus 30 vuoden päästä.

Eli vastaukseni: elämä on seikkailu, enemmän tai vähemmän arvoitus, mitä nurkan takana häämöttää.

[/quote]