Kateellinen nainen on häikäilemätön

onkohan maailma ihan noin mustavalkoinen? hyvät naiset vs. pahat naiset? Luulen että jokainen meistä on joskus kateellinen ja moni myös kateuksissaan tekee asioita joita myöhemmin katuu. Se on inhimillistä. 

Kateus eristää kateellisen ”laatikkoon”, sillä hän ei halua olla tekemisissä sellaisen kanssa, jolla hän kokee olevan enemmän. Kateellinen mustamaalaa kateuden kohteen ja puhuu hänestä pahaa selän takana.

Raadollisuuteen asti sairaalloisen kateellisen toiminta saattaa johtaa tilanteessa, jossa perheetön on kateellinen perheellisille. Sanotaan, että sairaalloisen kateellinen nainen voi tehdä pahimmassa tapauksessa mitä tahansa satuttaakseen perheellistä. 

ei jokainen tee joskus kateuksissaan jotain. kypsä ihminen tunnistaa omat motiviinsa ja pystyy myös hillitä reaktioitaan. terveellä itsetunnolla varustettu ei kadehdi muita vaan tekee omasta elämästään sellaista kuin haluaa.

hyvä ap- tuttua on

Liekö kateutta vai mitä, mutta ystäväni haukkuu tai löytää virheitä tms. aivan jokaisesta hankkimastani tai omistamastani asiasta. Tähän sarjaan kuuluu asuntoni, opintojeni eteneminen, parisuhteeni, sisustukseni... Jokaisen haukun jälkeen hän tyynesti toteaa että onneksi heillä itsellään on asiat niin tai näin, tai hänen omia valintoja elämässään muutenkin tulee korostaa erityisesti. Alkaa olla jo voimia vievää...

Kateellinen yrittää pönkittää heikkoa itsetuntoaan haukkumalla muita. Näin hän kuvittelee luovansa kuulijalle itsestään fiksun kuvan. Kateellinen saattaa joinain hetkinä tunnistaa kateutensa, jopa hävetäkin tunnettaan, mutta häikäilemätöntä toimintaa se lopeta. Jonkin tekosyyn hän kehittää "oikeuttaakseen" häikälemättömän, härskin toiminnan jatkamisen. Pahinta on, jos kateuteen yhdistyy mustasukkaisuus. 

Valitettavan totta. Itsellä oleminen yhden ennen niin hyvän vanhan ystävän kanssa on mennyt todella epämukavaksi. Elämämme ovat kulkeneet täysin erilaisia polkuja, hän ikisinkku (ei tosin omasta tahdostaan) ja minä perheellinen olemme kuin eri planeetoilta. Porukassa tämä ystäväni onnistuu aina saada minut tuntemaan itseni ulkopuoliseksi, pienillä harkituilla asioilla. Miehelleni flirttailu on tähän asti huvittanut mutta nyt sekin on jo alkanut ärsyttämään. Kyljessä kiehnääminen, pitkät katseet ja silmien pyörittely minun tekemisilleni ei enää jaksa naurattaa. Hirveää ajatella ystävästään että tämä olisi valmis ottamaan paikkani tilaisuuden tullen ja kuvittelee vielä hoitavansa homman minua paremmin. Lyhyet suhteet vuosien varrella ystävälläni kun ovat olleet varattujen miesten kanssa...

Eräs bloggaaja on tälläinen ja kuinkas sitten kävikään... Kateellisuus tekee ihmisestä ilkeän ja ilkeät ovat helposti kateellisia.

Kade ehtii saada paljon tuhoa aikaan. Hän ei tunnu keinoja kaihtavan, jos tavoitteena tiettyyn tavoitteeseen pääseminen. Hänen keinonsa ovat useimmiten salakavalia: edessä päin hän mielistelee, selän takana taas panettelee, vääristelee ja jopa valehtelee. Kade hankkiutuu samanhenkisten joukkoon. Aina löytyy joku, jonka ainoa elämän sisältö on muiden haukkuminen.

Miten voisi estää kateellisen tuhotöiden jatkamisen? Onko ainoa keino katkaista välit lopullisesti? Onko jollain hyviä vinkkejä ja kokemuksia asiasta?

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 23:48"]

Liekö kateutta vai mitä, mutta ystäväni haukkuu tai löytää virheitä tms. aivan jokaisesta hankkimastani tai omistamastani asiasta. Tähän sarjaan kuuluu asuntoni, opintojeni eteneminen, parisuhteeni, sisustukseni... Jokaisen haukun jälkeen hän tyynesti toteaa että onneksi heillä itsellään on asiat niin tai näin, tai hänen omia valintoja elämässään muutenkin tulee korostaa erityisesti. Alkaa olla jo voimia vievää...

[/quote]

Tosi hyvä "ystävä" sulla...