Lue keskustelun säännöt.
huono omatunto- olisitko 5 vrk poissa?
21.08.2013 |
Mulle on tarjoutunut töissä mahdollisuus lähteä semmoiselle kuntousleirille- se olisi yhteensä 5vrk poissa maanantaista lauantai aamuun. Siellä on luentoja jaksamisesta arjessa ja työssä, liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta yms yms. Sen lisäksi joku kuntotesti ja vissiin jotain kuntoilujuttujakin.
Mua kiinnostaisi kovasti mennä mutta arveluttaa jättää pojat (3v ja 5v) isän kanssa kotiin. Siis ei arveluta siksi että isä ei osaisi hoitaa tai eivät pärjäisi mutta tuntuu että olen itsekäs yms. että lähden 'vapaaehtoisesti' noin moneksi päiväksi ja yöksi pois.
Mies sanoo että mene jos haluat muttei mitenkään hirveästi kannusta. Kyllähän sen tietää miksi- hänelle viikko tulee olemaan rankka ja hoitoon viemiset ja hakemisetkin ovat vähän hankalia hänen pidemmän kuin omani työmatkan takia. Yleensä minä vien ja haen.
Tiedän että äiditkin tarvii omaa aikaa mutta pisin aika minkä olen ollut pojista erossa on kaksi päivää ja yksi yö. Olenko ihan lälly kun mietin menoa vai onko äidin järkevää mennä?
Toivottavasti kukaan ei tule tänne haukkumaan vaan ihan haen vertaistukea ja muidenkin mietteitä tähän asiaan!
Kommentit (13)
Kyllä minä kannustaisin lähtemään. Kyse on kertaluontoisesta asiasta josta sinä voisit saada paljon hyötyä ja iloa jaksamiseesi arjessa. Kyllä isä pärjää, saattaa tuommoinen viisi päivää tehdä lasten ja isän suhteelle ihan hyvääkin. Ei tuollaista mahdollisuutta sulle tarjoudu ihan joka käänteessä.
Voittehan etukäteen miettiä, millä asioilla voisi helpottaa tuota viikkoa isän ja lasten kannalta. Voitko laittaa valmista ruokaa pakkaseen tai järkätä jonkun hakemaan lapset hoidosta parina päivänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro miehellesi, miksi tämä on sinulle tärkeää, ja lähde. Kyllä ne lapset isänsä kanssa pärjää. Ja isäkin pärjää varmasti.
En miettisi hetkeäkään vaan lähtisin hyvällä omallatunnolla. Isä on ihan yhtä pätevä hoitamaan lapsia ja kotia, enkä epäröisi yhtään jättää niitä keskenään. Hyvää tekee kaikille olla välillä erossa toisistaan. Toki ikävöisin miestä ja lapsia, mutta voihan sieltä soittaa ja skypettää.
Lähtisin. En ymmärrä miksi äidit aina nostavat itsensä jollekin korokkeelle. Ihan kuin kukaan ei pärjäisi ilman heitä. Lapset kuolevat ikävään ja mies nälkään.
:) mä jätän just 3-vuotiaan 5 vuorokaudeksi mummin hoitoon (isoveljiensä kanssa) ja lähdetään miehen kanssa aikuisten lomalle Roomaan.. Ikävä tulee, sen tiedän mutta tarvitsen tuon oman ajan ja sitten taas jaksaakin monta kuukautta ennenkuin ottaa taas vähän omaa aikaa.. Joten lähde vaan, olet ansainnut sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin lähtisin. Tekee hyvää sekä sinulle, että muulle perheellesi. Sinä saat keskittyä 5 vrk ihan pelkästään itseesi. Mies oppii - jos ei täysin huolehtimaan - niin ainakin tietämään, mitä on perheestä huolehtiminen. Ja lapsetkin oppivat olemaan myös vähän enemmän isänsä kanssa.
Mikä ihme siinä onkin, että jos miehelle tulisi vastaava tilaisuus, kukaan ei kyseenalaistaisi miehen lähtemistä. Mutta kun se on nainen, äiti, niin joku kyseenalaistaa sen lähtemisen. Tässä tapauksessa äiti itse.
Tässähän on juuri loistava tilaisuus isälle nähdä, millaista on ottaa yksinään vastuu perheen asioista muutaman päivän ajaksi. Se tekee todella hyvää, jos kerran sinä normaalisti kannat päävastuun perheen arjesta. Ilman muuta lähdet. Äläkä missään tapauksessa tee ruokia etukäteen valmiiksi pakastimeen tms. ellei miehesikään tee niitä sinulle silloin, kun hän lähtee työmatkalle. Muuten miehesi ei saa realistista kuvaa siitä, mitä arjen pyörittäminen vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiitos vastauksista. Sanoisin että minä kyseenalaistan lähtöäni sen takia että tämä ei ole mikään työmatka johon on pakko mennä joten siksi vähän itsekäs olo. Suurempi syy kyseenalaistamiselle on kuitenkin se että mietin nautinko siitä sitten vai ikävöinkö varsinkin lapsia liikaa! Ihanaa että suurin osa vastauksista oli mukavia. En todellakaan usko että lapset eivät pärjää ilman minua vaan pelkään että minä 'en pärjää' ilman heitä!
ap
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 13:52"]kiitos vastauksista. Sanoisin että minä kyseenalaistan lähtöäni sen takia että tämä ei ole mikään työmatka johon on pakko mennä joten siksi vähän itsekäs olo. Suurempi syy kyseenalaistamiselle on kuitenkin se että mietin nautinko siitä sitten vai ikävöinkö varsinkin lapsia liikaa! Ihanaa että suurin osa vastauksista oli mukavia. En todellakaan usko että lapset eivät pärjää ilman minua vaan pelkään että minä 'en pärjää' ilman heitä! ap[/quote]
Sitä suuremmalla syyllä mene :-) Ja ota kaikki hyöty itsellesi. Mieti, miten ihana on sitten palata takaisin kotiin. Äideille tekee aina välillä hyvää ottaa vähän etäisyyttä, ei ole itse sitten niin kiinni niissä lapsissaan. Se äidin henkinen napanuora...
-7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lähtisin, mielestäni ihan oikeutettua ja kohtuullista. On suloista, että sun tulee lapsia ikävä, mutta eiköhän reissun hauskuus ylitä pienen ikävän. Ja pieni ero voi olla ihan terveellistäkin sulle ja lapsille.
Ja voihan mies mennä johonkin vastaavalle reissulle myöhemmin?
Mä lähtisin. Sun ja koko perheen on hyvä opetella tuollaisia asioita ja joskus vain on otettava ne ensimmäiset "irtiotot". Sulle tekee hyvää oma aika ja ei se pahasta ole miehelle ja lapsillekaan. Jos tunnet huonoa omaatuntoa asiasta miehen suhteen, niin lupaa hänelle sitten vapaa viikonloppu joskus eli kannustat häntä lähtemään vaikka kavereiden kanssa johonkin reissuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä muiden kanssa, tottakai lähdet! Itse suunnittelen juuri pidennettyä viikonloppua ystävättärien kanssa Lontoossa jolloin lapset jäävät isänsä kanssa kotiin. Viikko sitten palasin lasten kanssa lomalta sillä mies vaihtoi juuri työpaikkaa eikä voinut ottaa lomaa joten mentiin kolmistaan, miehellä oli kamala ikävä meitä mutta nautti samalla ruhtinaallisesta vapaa-ajasta ja lapsista oli kivaa ettei tarvinnut olla koko lomaa kotona.
Nauti reissusta!
Mä lähtisin. Lapset pärjää isän kanssa ja jos sinä olet yleensä vastuussa lasten viemisistä ja hakemisista niin hyvää tekee että saat niistä(kin) hommista vapaata. Omat lapset on saman ikäisiä enkä ole koskaan ollut heistä 2 yötä pitempään erossa, että varmaan olisi äidille henkisesti rankkaa. :) Tsemppiä, oli päätös kumpi hyvänsä.