Loma ja huonosti käyttäytyvät lapset

Ei vaan osata lapsia kasvattaa  :(

Mun mielestä toi kutosen kirjoitus hyvä. Mä en oikein ymmärrä miksi jengi sitoo lomasuunnitelmat lasten käytökseen; siinä antaa kaiken vallan lapsille. Ja jos sitten nyhjää kotona pahalla tuulella, ei ihme että tulee suukopua. Aikuiset tekee päätökset ja lapsia kuljetetaan siinä mukana ja opastetaan koko ajan hyvään käytökseen. 

Voi että, ihan voisi olla minun näppäimistöltä tämä avautuminen. Loman alku on ollut pojilla yhtä tappelemista. Meillä on kaksi alakoulun alimmilla luokilla olevaa poikaa. Minä teen kotona yrittäjänä töitä ja oletusarvo on, että minulla on työpäivä siinä missä muillakin työssäkäyvillä vanhemmilla. Vaan ei meinaa mennä jakeluun mitenkään.

Koko ajan jompikumpi on helmoissa valittamassa, mitä toinen sanoi/ei sanonut tai teki/ei tehnyt. Ja sen päälle lentää haukkumasanoja urposta vähän rumempiinkin. Eikä ole kasvatuksen puutetta. Kasvatuskeskusteluja on käyty pitkin kesäkuuta. Selitän hyvällä ja pahalla. Palkitsen ja asetan seuraamuksia. Tehoaa vähän aikaa ja seuraavaan aamuun mennessä kaikki on unohtunut.

Jos ei olisi isovanhempia, niin jäisi työt iltojen varaan, kun mies on kotona. Nyt olen saanut apua vanhemmiltani - kumma kyllä, mummolassa ovat oikein herranterttusia. Voisin päätellä, että on virikkeiden pulaa kotona, mutta mistäs sen lasten ohjelmointiajan otan... ääk. Kun mikään ehdotettu ei kelpaa. Eivät tahdo mennä ulos, askarrella tai mitään muutakaan, mitä ehdotan. Hermo palaa. Tai paloi jo.

Ilmainen vinkki: ennakointi! Lapset riehuu kun ei ole ohjelmaa ja kiukkuaa kun pitääkin keskeyttää kiva leikki ja lähteä jonnekin.

Tehkää yhdessä lomalle "lukujärjestys", vaikka kuvina kalenteriin: Yhdelle päivälle askartelua, toiselle retki metsään, kolmanteen mummulareissu, neljänteen käynti kirjastossa. Näin lapset tietää vähän mitä on odotettavissa, eikä kaikki ole päämäärätöntä oleilua tai toisaalta äkkilähtöjä. Eikä sen loman silti tarvitse olla liian aikataulutettua tai vaatia hirveästi rahaa: jos päivän kohdalle on sovittu käynti kirjastossa niin siinä ehtii silti vaikka mitä muuta!

Meillä lapset riehuu ja käyttäytyy huonosti jos heillä ei ole ollut mahdollisuutta fyysisiin aktiviteetteihin. Kun lapset päästää riehumaan muutaman kerran päivässä (se riehuminen voi olla ohjattua liikuntaakin) niin he jaksavat käyttäytyä hyvin.

Lapsemme tykkäävät myös rauhallisista aktiviteeteista. Viihtyvät hyvin mm. museoissa. Kunhan saavat päästää ensin liiat energiat pois sisuksistaan :)

[quote author="Vierailija" time="25.06.2013 klo 10:22"]

Voi että, ihan voisi olla minun näppäimistöltä tämä avautuminen. Loman alku on ollut pojilla yhtä tappelemista. Meillä on kaksi alakoulun alimmilla luokilla olevaa poikaa. Minä teen kotona yrittäjänä töitä ja oletusarvo on, että minulla on työpäivä siinä missä muillakin työssäkäyvillä vanhemmilla. Vaan ei meinaa mennä jakeluun mitenkään.

Koko ajan jompikumpi on helmoissa valittamassa, mitä toinen sanoi/ei sanonut tai teki/ei tehnyt. Ja sen päälle lentää haukkumasanoja urposta vähän rumempiinkin. Eikä ole kasvatuksen puutetta. Kasvatuskeskusteluja on käyty pitkin kesäkuuta. Selitän hyvällä ja pahalla. Palkitsen ja asetan seuraamuksia. Tehoaa vähän aikaa ja seuraavaan aamuun mennessä kaikki on unohtunut.

Jos ei olisi isovanhempia, niin jäisi työt iltojen varaan, kun mies on kotona. Nyt olen saanut apua vanhemmiltani - kumma kyllä, mummolassa ovat oikein herranterttusia. Voisin päätellä, että on virikkeiden pulaa kotona, mutta mistäs sen lasten ohjelmointiajan otan... ääk. Kun mikään ehdotettu ei kelpaa. Eivät tahdo mennä ulos, askarrella tai mitään muutakaan, mitä ehdotan. Hermo palaa. Tai paloi jo.

[/quote]

Miksi tämmöinen järjestely?

Lapset hakevat aikuisen huomiota, ja haluavat tehdä juttuja tämän kanssa, tai ihan vaan haluavat että aikuinen huomaa heidät. Askartelukin kelpaisi varmaan tekemiseksi jos sinä olisit siinä mukana askartelemassa. He ovat lapsia ja tarvitsevat läsnä olevaa hoitajaa.

Voisitteko vaikka palkata jonkun naapuruston teinin leikittämään lapsia päivisin?

Miksi olet halunnut lapsia?

Kuuluu asiaan. Kun arkirutiinit menevät rikki ja edessä on kaikkea kivaa jännitys purkautuu huonona käytöksenä. Pätee pitää vain oma pää kylmänä ja toteuttaa suunnitelmat. On lapselle tosi stressaavaa, jos alkaa muutella suunnitelmia lapsen käytöksen vuoksi. Sillä ei lapsen käytös ainakaan parane.

Ajattele vaikka niin, että monet avioparitkin aloittavat lomailun kunnon riidalla. Me ainakin aloitamme, ei ole tarkoitus, mutta...

Kiinnität asiaan liikaa huomiota!

Minä en tajua liioteltua keskustelua siitä miten lapset on "huonosti kasvatettuja". Minkä ikäisiä ne on? 17- vuotiaita? Sen jälkeenkin niitä KASVATETAAN.

Mikä ihmisiä vaivaa? Herneet menny jo perseeseen? Ajatelkaa: ne on pieniä lapsia, joita voi ihan ohjata, sitä on myös kasvattaminen. Ne kasvaa ja ne on samanlaisia. Niistä tulee omia yksilöllisiä ihania persoonia vähitellen. Ei se ole sitä että kun lapsi menee kouluun niin sinulla on TADAA: valmis minime! Ei, hän kasvaa ja sekoilee vielä kauan koululaisenakin.

Lapsien kuuluu olla vaikeita, kuuluu tapella, riidellä, on vastaanlaittamista ja ärsyttävää, ne matkii, kieltäytyy, lällättää... PIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIITKÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄN

Toivoisin ihan sinun oman elämäsi ja viihtymisesi takia: keksi kivaa tekemistä. Erota lapset välillä toisistaan (isä ottaa joskus toisen johonkin, sinä otat joskus toisen johonkin -vaihdatte vuoroja) ja tutustutte lapsiinne. Annatte niille löysää sopivissa paikoissa.

Sinäkään et ole ihmisenä valmis, kasvua tapahtuu aina! Ehkä tajuat tämä pointin ja pääset vähän parempaan arkeen. Joskus oma harrastus (tai poistuminen yksin, ei hoitamaan asioita vaan ihan aikaa sinulle itsellesi) sekä muistatte hoitaa parisuhtettannekin niin voisit ehkä vähän ymmärtää löysätä.

Kun riittävästi ajattelee arkeaan raskaana ja ikävänä. Oikein valmistautuu siihen että huominen on taas samaa paskaa niin mitä järkeä tuossa on? Kannattaisiko elämää vähän muuttaa? Ja omaa asennettaan?

Olen itse kotona hoitovapaalla ja vaikka on rahasta tiukkaa niin arvostan sitä että lapset nukkuu hyvin, niillä on vattat täynnä, on terveitä, puhtaita, nukkuu omissa sängyissään, puhtaissa lakanoissaan ja me tehdään huomenna pihaan maja. Siitä tulee kivaa, varmasti vähän riitaa ja toruja saa jakaa mutta tämä on vaan niin ihanaa!

Ei niihin riitoihin ja lapsien kasvatukseen voi laittaa liikaa stressiä: lapsia kuuluu kasvattaa. Sen näkee jos lapsia ei kasvateta, jos lapsilla ei ole mitään oppia tekemiseen. Heidän pitää tehdä ja kokeilla, niin he oppii. Vaikka se on tylsää kuunnella riitoja ja muuta mutta sitten olisi pitänyt jättää lapset hommaamatta, koska ei sellaista olekaan kuin lapsi joka ei riitele tai laita vastaan. Uhmista puhumattakaan...

Se on vaan hyvä asia että lapsesi uskaltaa laittaa vastaan ja kokeilla rajojaan.

PS. kirjasto on hyvä paikka, saa lapset lastenkirjoja muutaman lainaan ja sinä voit ottaa muutaman harrastekirjan ja kasvatusoppaan.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2013 klo 22:23"]

Kolme lasta ja kokoajan joku käyttäytyy huonosti. Kaksi tappelee tai eivät tottele mitä sanotaan, kokoajan pitäisi olla kivaa ja hyvää...

Hermo menee, kun olisi kiva tehdä kaikenlaista kivaa, mutta en haluaisi palkita lapsia huonosta käytöksestä. Onko muilla vastaavaa? Tsempatkaa mua, kun en jaksa huomena taas yhtä päivää, jollon lapset käyttäytyy huonosti...

[/quote]

Onko tämä ihan vakavissaan kirjoitettu .. ?? Siis.. kuka teillä määrää, lapset vai aikuiset, vanhempien tehtäviin nyt vaan kuuluu pistää kurittomat kakarat ojennukseen. Ihmeellisiä vässyköitä ootte..

Hah, ap taas linjoilla. Tämähän olikin herättänyt paljon keskustelua. Hauskimpina pidän arvioita siitä, ettei lapsia ole kasvatettu... Nämä on siitä jänniä lapsia, että niitä aina vieraat kehuu hyvin kasvatetuiksi ja reippaiksi. Kotona on sit toista. En kyllä silti halua nujertaa lapsiani aina kilteiksi, vaikken nahinaa jaksakaan.

Lapsilla onyhteensä kymmenen viikkoa lomaa ja on käyty uimakoulussa,pesiskoulussa, tenniskurssilla, kirjastossa, tehty retkiä vaikka minne, oltu mökillä ja uitu. Ei toki ole lomaohjelmia kokonaan ruukattu uusiksi huonon käytöksen vuoksi, mutta kyllä moni kiva juttu jää tekemättä, kun ei vaan millään lopu nahina. On ollut serkkutyttökin lastenvahtina, kun olin alkukesän välillä töissä.

Yksi lapsista on nyt kaverin mökillä, mutta kaksi tappelaa jatkuvasti, kun tilaisuus tulee. Eilen oltiin mummin luona kakkukahveilla ja sitä ennen touhuttiin ulkona neljä tuntia parkour- ja skeittipuistossa. Silti ehtivät nahonoida ja montakin kertaa. Eli ei ole siitäkään kyse, etteivät saa liikkua tarpeeksi.

Taas vahvistui käsitys, että av:lla kaikilla pitää olla se hieno kulissielämä, jossa ollaan kauniita ja rikkaita ja lapset aivan murusia, mutta muiden lapset vaan kamalia... ;o)

Kerrohan ap, minkä ikäisiä nämä tappelevat lapset ovat?

No mutta miksi pitää olla kokoajan ohjelmaa?

Ei ihme että lapset on riesana jos ne kokoajan saa jotain valmista mättöä.

Sillon kun mä olin pieni, niin hyvä kun kerran käytiin huvipuistossa kesän aikana. Nykyään vanhemmilla on pakonomainen tarve miellyttää: pitää mennä ja kokea, ostaa kaikkea turhaa koska lapset tahtoo (heidän kaikilla kavereilla on se mitä milloinkin tahdotaan saada).

Miksi teillä ei ole rajoja? Varsinkin jos lapset on koululaisia niin ne voisivat antaa sinun syödä aamupalaa rauhassa puutarhassa ja keksii tekemistä omatoimisesti tai siivoaa kellarin. Mikä ihmeen 247 huvituspakko teillä vanhemmilla on?

Riitely on normaali asia elämää lapsilla. Katsot vaan ettei siinä mennä liiallisuuksiin, opeta lapsesi riitelemään ettei tarvitse vasta aikuisena opetella.

Mutta minä sanon että lopeta tuo suorittaminen, pelkkä rannalle lähteminen on riittävästi toimintaa yhdelle päivälle. Ei siihen päälle tarvita jäätelöä, mansikkaa, kermavaahtoja, pizzoja, suvipuistoa ja uutta hyppynarua.
Liioittelin ihan vaan että käsittäisit.

Kerran viikossa lähteminen rannallekin voi olla ihan OK. Siis ihan sillä että tajuaisit että otat elämän nautintona ja koitat löysätä pingoittamista ja sitä miten kokoajan tarttee saada ja kokea. Vähempikin riittää.

Jos teillä on ihan tavallinen päivä kotona, sovitte riitoja ja lapset pelaa laivanupotusta riippukeinussa niin se on ihan riittävää. Se on oikesti tarpeeksi ja te tarvitsette ihan varmasti sitä että olette kotona, menette vaikka illalla vasta uimaan kun on viileämpää. Minusta te kaipaatte sitä että olette vaan kotona, ole läsnä lapsillesi. Lopettakaa se jatkuva meneminen. Ja kun menette niin unohda kotona odottava pyykkikasa (ja kun pääsette kotiin niin lapset pesemään). 

Rajat on rakkautta. Sano ei jatkuvalle hälinälle: Pelatkaa erä Monopolia.

Meillä nyt eka hyvä loma,, kun lapset olleet tosi kilttejä. Pojat 9v. ja 11v. Vielä viime kesänä tapoelelivat. Nyt ovat isoja poikia ja olen päässyt helpolla poikien kanssa. Pienenä olivat aivan terroristeja.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2013 klo 22:23"]

Kolme lasta ja kokoajan joku käyttäytyy huonosti. Kaksi tappelee tai eivät tottele mitä sanotaan, kokoajan pitäisi olla kivaa ja hyvää...

Hermo menee, kun olisi kiva tehdä kaikenlaista kivaa, mutta en haluaisi palkita lapsia huonosta käytöksestä. Onko muilla vastaavaa? Tsempatkaa mua, kun en jaksa huomena taas yhtä päivää, jollon lapset käyttäytyy huonosti...

[/quote]

Höh, oma vika jos sulla on kurittomia kakaroita. Häpeä uusavuton. Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee.