Kotikoirien neutraus myös Suomeen käytännöksi

Kastrointi ja sterilointi itse asiassa on aika huono lääke käytösongelmiin. Joissain tietyissä tapauksissa lähinnä uroksilla voi auttaa, mutta ei läheskään aina. Joskus käy ihan toisinpäinkin: nartusta tulee usein terävämpi ja äksympi steriloinnin myötä kun tasoittava naishormoni poistuu elimistöstä ja testosteroni tulee hallitsevaksi, ja uros joskus tulee kastraation myötä epävarmaksi ja sitä kautta pelkorähjäksi.



Eli ei ole ratkaisu ongelmiin tuo, ja lisäksi steriloinnilla ja kastroinnilla on myös haittapuolensa. Itse en ikinä tekisi sitä lemmikeilleni ellei jotkin terveydelliset syyt pakottavasti vaadi. Käytösongelmat ratkaistaan koulutuksella, ei leikkaamalla elimiä pois.



Koirapuisto-ongelmiin ratkaisu on ettei niissä kannata kaikkien käydä. On oikeastaan aika luonnotonta, että aikuiset koirat reviirieläiminä tuosta vaan tykkäisivät oleilla toisten laumojen koirien kanssa samassa aitauksessa ja leikkiä. Kyllähän siitä usein jonkinlaista välienselvittelyä tulee. Meidän lauma ei käykään missään koirapuistoissa, koska se on koirilleni pelkästään stressaava, ei mukava, tilanne.

Meilläkin saataisiin iso osa koirien käytösongelmista hoidettua sillä, että koirat neutrattaisiin siinä vaiheessa kun ne ovat saavuttaneet aikuisuuden, mikäli niillä ei ole koskaan tarkoitus tuottaa pentuja.

Kyllästyttää kun joka ikisellä lenkillä vastaan tulee useampia koiria, jotka nostavat mielettömän rähinän ilman mitään syytä. Samoin on ikävää mennä koirapuistoon, kun siellä on aina niitä, joiden kanssa ei paikalla saa olla mitään muuta koiraa, kun "meidän Tusse ei ole tottunut olemaan vieraiden koirien kanssa". Siellä sitten Tusse ja Tussen matte tönöttää tyytyväisinä yksin koirapuistossa ja torppaa kaikkien muiden pääsyn sinne.

vai sanonko mitään? No sanon. Mulla henkilökohtaista kokemusta yhdestä koirarodusta neljän uroksen ja yhden nartun verran. Leikkauksesta ei ole ollut kyllä yhtään mitään apua. Näistä viidestä koirasta vain yksi, leikkaamaton uros, on ollut ns. kiva koirakansalainen. Neljä muuta (kolme leikattua urosta ja yksi leikattu narttu) enemmän ja vähemmän pipejä päästään. Vähemmän pipit ovat olleen lähinnä huonosti koulutettuja remmirähjääjiä, enemmän pipit korkealla energiatasolla siunattuja jokapaikan sählääjiä. Pystykorvista (ei suomenpystykorva) tässä kyse.

Näiden lisäksi kokemusta muistakin koirista, eikä niissäkään se leikkaus ole ollut mitenkään ratkaiseva tekijä koiran käyttäytymisessä, vaan nimenomaan koulutus.

steriloituja.

Viikonloppuaamuisin kävimme kaupunkimme suuressa puistossa tai merenrannalla juoksuttamassa koiria. Paikalla oli koiria kymmenittäin, eikä rähinöitä laisinkaan. Lenkeillä koirat vastatusten tullessa ohittivat toisensa aina ärisemättä. Suomessa tällainen ei onnistuisi mitenkään. Koirat eivät olleet käyneet tapakouluja yhtään sen enempää kuin Suomessakaan. Onko siis pelkästään niin, että suomalaiset eivät osaa arkikouluttaa omia koiriaan?