HS kastetuissa

Isovanhemmista joku voi olla tai perheessä muuten on paljon kytköksiä maihin, joissa nimet voivat olla helpompi lausua.

Isovanhemmista joku voi olla tai perheessä muuten on paljon kytköksiä maihin, joissa nimet voivat olla helpompi lausua.

Noinkohan on, kun vanhempien ja kaikkien kummien nimet ovat ihan Satu-Jari-Mervi-Jyri-Minna -linjalla.

Noista nimistähän Savannah on kaikkein haastavin taivutuksensa takia: viehän nalle Savannahille, älä ota Savannahin kädestä nallea, Savannahilta taisi päästä röyhtäys.

Sitä ei kukaan tule koskaan kuulemaan puhelimessa tai muualla oikein. Ja osa porukasta ei osaa lausua mitään suhu-ässää. Lapsen kutsumanimeksi tulee todennäköisesti Santtu, vaikka tyttö olisikin.

Näin kansainvälistyneessä maailmassa ja lapsille annetaan nimiä joita he eivät itse osaa sanoa. Kyllä se pitää olla Terttu, Pirkko tms. Ja jos on suomalaiset kummit niin ei ole mitenkään mahdollista että olisi ulkomaankytköksiä. Ja lempinimistä nämä mammat ei tietenkään ole koskaan kuulleet. :D

Näin kansainvälistyneessä maailmassa ja lapsille annetaan nimiä joita he eivät itse osaa sanoa. Kyllä se pitää olla Terttu, Pirkko tms. Ja jos on suomalaiset kummit niin ei ole mitenkään mahdollista että olisi ulkomaankytköksiä. Ja lempinimistä nämä mammat ei tietenkään ole koskaan kuulleet. :D

Siskon lapsi sai osakseen erikoisen harvinaisen ja vieläpä ärrävikaisen lapsen vaikeasti lausuttavan nimen. Niinpä lapsi 3-vuotiaana yksinkertaisesti alkoi kutsua itseään "Elinaksi".

Äiti oli raivoissaan, mutta pieni lapsi piti pintansa ja aina kysyttäessä sanoi nimekseen Elina. Kun koulu alkoi, vanhemmatkin antoivat periksi, ja tehtiin virallinen nimenmuutos.

Ei kyse ole pelkästään av-mammojen harmaista hiuksista, kyse on siitä, että osataan ajatella niitä hankaluuksia joita erikoinen nimi ihan oikeasti voi aiheuttaa. Olisiko yhden Pekka-Ericinkin kohtalo ollut toinen, jos....?

lapsille globaalit nimet.

Älä mulle ala, biatch. * heiluttaa etusormea *

ja silti menevät usein väärin. Meillä on hiukan hankala sukunimi, jota saa aina tavata ja silti posttit tulee vaikka millä versioilla. Savannah saa varmaan tottua Sannaan, Shaneta Janetteen, Joshua Joosuaan tai Joonaan. En ymmärrä pointtia antaa sellainen nimi, jota ei kuitenkaan ymmärretä.

Tulee mieleen joku amerikkalaisissa räppärivideoissa minihameessa ja pikkutopissa ketkutteleva musta nainen. Vieressä räppää kultaketjut kilisten joku pukumies.

minunkaan makuuni, mutta jos lasten vanhemmat niistä tykkää niin siitä vaan.



Ihan turha aina vedota siihen, että on vaikeat nimet lausua/kirjoittaa/ymmärtää/ne kuulee väärin jne.



Minulla on lyhyt etunimi ja sukunimi, molemmat hyvin selkeitä, perisuomalaisia, perinteisiä ja erittäin tavallisia.



Elämä on siis helppoa ja pelkkää onnea, tai niinhän sitä luulisi.



Vaan kun ei ole, nimeni kuullaan jatkuvasti väärin, melkein aina kaikissa papereissa se on kirjoitettu väärin, virastoissa jne. vaikka pitäisi olla ihan virallisia papereita. Joudun toistelemaan moneen kertaan nimeä jos sitä jossain virastossa, toimipaikassa tai kaupassa kysytään, koska se on niin helppo nimi niin ihmiset luulevat kuulevansa sen oikein eivätkä varmista ja sitten huomaan että alkavat kirjoittaa sitä väärin.