Kummalla tavalla koirasta tulee todennäköisemmin täysipäinen:
Yltäkylläisesti hellyyttä, telkkariakin katsellaan sohvalla maaten ja yöt nukutaan kainalokkain koiran pää tyynyllä, koirat ja lapset saavat telmiä vapaasti
vai
tiukka arvojärjesrtys, koira yöt häkissä, ei lupaa tulla sohvalle eikä etenkään sänkyyn, hellyyttä vain ihmisen aloitteesta. Koira ei siis saa rapsutusta kerjäämällä. Lasten kanssa yhdessä vain kkontrolloidusti.
Kyse isosta ja ominoivasta rodusta.
Kommentit (4)
Kummastakin vaihtoehdosta kuultaa läpi ap:n inho kohtaa kohtaan.
Tuo toinen noista on minun tapani, toinen miehen. Jonkunnäköinen kompromissi meillä siitä on tehty.
Ja pahin virhe on se, että toinen tekee toisella tavalla ja toinen toisella...
Keskustelkaa kompromissi, johon kumpikin sitoutuu ja pysykää siinä.
Koiralle ei ole mitään haittaa hellyydestä, sohvalla olemisesta, sängyssä nukkumisesta tai siitä että se saa leikkiä lasten kanssa. Se on todennäköisesti hyvin onnellinen koira jos saa näitä tehdä, ja ellei sillä ole elinympäristössään muita stressitekijöitä (esim. aivan liian vähäinen liikunta, rauhassa köllimisen puute lasten jatkuvasti häiritessä tms) niin se todennäköisesti on ongelmaton tyytyväinen koira.
Nuo toiset taas luovat etäisyyttä tarpeeettomasti koiran ja ihmis-laumanjäsenten välille. Lisäksi koira voi olla jatkuvasti stressaantunut jos on sen luontoinen että kaipaisi lauman seuraa ja jos on vielä ainoa koira, ja stressi koiralla lisää aina ongelmakäytösten riskiä. Ei koirat ole mitään hirviöitä jotka pyrkivät kiipimään ihmisten ohi jossain arvojärjestyksessä ja joita siksi pitäisi koko ajan jotenkin pitää "alempana". Ainakin minun koirani, vaikka ovat rotua jota usein sanotaan dominoivaksi, ovat aina pitänet minua suunnilleen lauman jumalana eikä yksikään ole alkanut haastaa asemaani, vaikka meillä koirat nukkuu sängyssä, saa olla sohvilla, hyvin vapaata on elämä. Kilpailen niiden kanssa silti myös parissa harrastuslajissa.
Kummastakin vaihtoehdosta kuultaa läpi ap:n inho kohtaa kohtaan.