Kolmevuotias ei hahmota värejä?
Onko syytä olla huolissaan kun 3v3kk vanha lapsi ei osaa näyttää pyydettäessä esim. kirjasta keltasia sukkia, ihan kun ei ymmärtäisi mitä värit ovat. Ei käytä puheessaan värien nimiä. Emme ole opettelemalla opetelleet värejä, mutta nyt havahduin, että eihän lapsella ole edes hajua mitä tarkoittaa väri.
Onko muita vastaavia lapsia?
Kommentit (17)
Meillä on poika nyt ekalla, koulun alkaessa saattoi vielä sanoa punaista ruskeaksi, valkoista keltaiseksi ym. Ei vaan kiinnotanut, ja hermostui jos asiasta huomautti.
Nyt menee enää sininen ja vihreä sekaisin. Ottaa usein varman päälle ja puhuu ruohonvärisestä tai vedenvärisestä. Asioden nimet siis välillä hukassa. Sama esim. huominen ja eilinen menee sekaisin.
Ei välttämättä tarvi huolestua, mut ota vähitellen värit mukaan leikkiin. "Laita punainen pallo tänne" tms. Kyllä äkkiä alkaa erottua, erottaako värit toisistaan, vaikka nimet oiskin hukassa vielä :)
Jos kysyn minkä värinen pallo, ei sano mitään. Jos sanon ota punainen pallo, ottaa ihan minkä vaan. Leikissä ja kirjaa luettaessa on laitettu esineille värit, mutta nyt tosiaan havahduin että eihän lapsi edes tiedä mitä sana väri tarkoittaa, saati että tunnistaisi mitään väriä tai osaisi niitä nimetä tunnistaen tai tunnistamatta. Vähn huolissani olen.
ap
Mitä neuvola ja koulu tuosta sanoo?
Kovin kurjaahan tuo lapselle on ja selvästi lastasikin jo ahdistaakin.
Mutta kiva kun hymiöö pukkaat!
se semmoinen tehtävä jossa annetaan monta tavaraa ja pitkä lause jonka mukaan lapsen pitää toimia, esim. ota laukusta pupu ja lakki ja laita lakki pupun päähän ja anna pupulle porkkana.
Osasiko toimia?
Ehkä siis ei ole vaan se väri hukassa vaan kauttaaltaan hahmoittaa väärin asioita?
se semmoinen tehtävä jossa annetaan monta tavaraa ja pitkä lause jonka mukaan lapsen pitää toimia, esim. ota laukusta pupu ja lakki ja laita lakki pupun päähän ja anna pupulle porkkana.
Osasiko toimia?
Ehkä siis ei ole vaan se väri hukassa vaan kauttaaltaan hahmoittaa väärin asioita?
käynti meni muutenkin vähän "uhman piikkiin". Minustakin on nyt kyse hahmottamisesta ja ehkä ymmärtämisestä. Onko värit vielä liian abstrakti asia? Eikö tuossa iässä pitäsii edes tietää mitä värejä on vaikka ei osaisi niitä kohdistaa oikein?
ap
täysin samanikäinen lapsi ei myöskään osaa värejä. Joskus yritettiin vähän opetella, mutta ei mennyt jakeluun. Lapsi oli silloin jotain 2,5v, sen jälkeen ei olla sen suuremmin väreistä puhuttu. Veljensä osasi samanikäisenä lähes kaikki värit ja oli kiinnostunut niistä muutenkin.
Tämä nuorempi tuntuu muutenkin olevan kehitykseltään vähän jäljessä - puhuu todella vauvamaisesti, harva perheen ulkopuolinen ymmärtää häntä. Ei osaa pukea itse mitään, eikä edes yritä. Muutakin on, mutta ne nyt ei tähän kuulu...
Niin, siis olen sitä mieltä, että tuon ikäisen pitäisi jo jotai osata. Uskon, että tällä miehen lapsella on jotain kehitysviivästymää, mutta koska lapsne äitiä ei kiinnosta, ei asiasta oteta edes selvää.
värisokeus ollenkaan mahdolliselta ajatukselta? Ei ole kovin harvinaista kuitenkaan, eikä sinänsä haittaa juuri elämää.
Mietipä itse, mitä ihmeen iloa kolmevuotiaalle olisi siitä, että osaa jo nimetä värit - muuta kuin siis, että osaa miellyttää äitiä.
Ei meidänkään poikamme osannut tuossa iässä niitä nimetä, vaikka tunnisti esimerkiksi useimmat kirjaimet, ja ihan hyvin hän on väritkin myöhemmin oppinut. Sitä paitsi eri ihmiset nyt vain nimeävät eri värisävyt hieman eri tavalla.
Pienellä lapsella on paljon muutakin opittavaa - ja siis ihan hyödyllistä opittavaa - tuossa iässä, joten eiköhän ole ihan loogista, ettei värien oppiminen ole mitenkään ensimmäinen prioriteetti kasvavalle lapselle :).
Jos vaikka saisitte lähetteen, mielummin ajoissa kuin odotatte ensi vuoteen. Tai otatte jonkun ajan vaikka puolen vuoden päähän?
Meillä on 4 lasta ja kaikki on puhuneet tuossa iässä ja latelee värejä. Joskus menee sininen ja vihreä sekaisin tuossa iässä mutta selvästi on esim. suosikkivärit, nytkin meillä 2,5- vuotiaalle on mahdottoman rakas pinkki!
Meillä on kerran 3- vuotisuhmaa ollut yhdellä lapsella ja kieltäytyi tehtävistä niin otettiin uusi aika ja isä vei niin teki tehtävät kiltisti.
Jos lapsi ei kotonakaan selviä asioista niin onhan se jo vakava asia! Nyt oikeasti mieti että onko sun homma vaan jättää asia naulakkoon odottamaan vai teetkö jotain?
Ammattilaiset näkee varmasti monenlaisia lapsia mutta puhe on nyt sinun lapsesta. Jos lapsi ei ymmärrä niin hän tarvitsee apua!
Meilläkin on lapsilla jokaisella ollut uhmaa mutta kyllä he tajuavat puheen ja toimii ohjeiden mukaan joskus, niin että huomaa että ymmärrystä on. Tottakai uhma on tavallista ja sallittavaa mutta sinä voit kotona jutellessa ja pyytäessä lapsen toimivan jotenkin tehdä päätelmiä.
kaikki muuta lapset puhuvat väreistä ja ymmärtävät niitä. Ehkä lapsen kehityksessä on muutakin josta voisi olla huolissaan, mutta se on toinen juttu.
Kyse on nyt lähinnä siitä, että lapsen sanavarastoon ei kuulu värit, sininen, punainen, keltainen eikä mikään muu. Kaikki muut samanikäiset tuntuu ne tietävän vaikka ei aina oikein osu. Onhan monta asiaa jonka osaamisesta ei vielä ole iloa ja hyötyä, mutta silti lapsi ne osaa.
ap
Jos vaikka saisitte lähetteen, mielummin ajoissa kuin odotatte ensi vuoteen. Tai otatte jonkun ajan vaikka puolen vuoden päähän?
Meillä on 4 lasta ja kaikki on puhuneet tuossa iässä ja latelee värejä. Joskus menee sininen ja vihreä sekaisin tuossa iässä mutta selvästi on esim. suosikkivärit, nytkin meillä 2,5- vuotiaalle on mahdottoman rakas pinkki!
Meillä on kerran 3- vuotisuhmaa ollut yhdellä lapsella ja kieltäytyi tehtävistä niin otettiin uusi aika ja isä vei niin teki tehtävät kiltisti.
Jos lapsi ei kotonakaan selviä asioista niin onhan se jo vakava asia! Nyt oikeasti mieti että onko sun homma vaan jättää asia naulakkoon odottamaan vai teetkö jotain?
Ammattilaiset näkee varmasti monenlaisia lapsia mutta puhe on nyt sinun lapsesta. Jos lapsi ei ymmärrä niin hän tarvitsee apua!
Meilläkin on lapsilla jokaisella ollut uhmaa mutta kyllä he tajuavat puheen ja toimii ohjeiden mukaan joskus, niin että huomaa että ymmärrystä on. Tottakai uhma on tavallista ja sallittavaa mutta sinä voit kotona jutellessa ja pyytäessä lapsen toimivan jotenkin tehdä päätelmiä.
Kannustava viesti, ehkä en olekaan vain hullu äiti joka ajattelee huonoa lapsestaan tai vaatii liikaa.
ap
Minä en ole koskaan lapsiani opettanut väreihin. Kunhan on sanottu tuossa on sininen auto ja lapsi se oppii -sininen! Ja tuo on keltainen pyörä.
Kyllä lapsella kuuluu olla varastoa väreistä tuossa iässä. Ne saa sekoittua välillä mutta itse olisin äitinä huolissani ap.n kengissä. Osa vanhemmista ei olisi.
11
Pienihän poikasi vielä on, joten ei varmaankaan kannata olla vielä kovin huolissaan. On kuitenkin olemassa sellainen hyvin harvinainen värisokeuden muoto, jossa ihminen näkee vain mustan, valkoisen ja harmaan sävyjä (monochromatism), eikä siis oikeastaan pysty ymmärtämään värin käsitettä sellaisena kuin me muut sen ymmärrämme. Jossei asia ala korjaantua ajan myötä, voi olla syytä kysäistä silmälääkäriltä asiasta.
3-vuotiailla tehdään yleensä lene-tehtäviä, joissa värien luokittelu tehtävä eli lapsen ei tarvitse osata vielä värejä tai nimetä niitä. Tehtävän avulla pyritään kuitenkin katsomaan että hahmottaa eri värit.
Tehtävässä siis punaisia ja keltaisia palloja (pyöreitä paloja) jotka tulee laittaa oikean värisiin rasioihin eli punaiset pallot punaiseen rasiaan ja keltaiset pallot keltaisiin.
Mutta jos tämä on ainoa asia mitä lapsi ei osaa/hahmota niin en olisi huolissaan. Lapset kehittyvät niin eri tahtiin, mitä sitten vaikka jonkun lapsi osaisi enemmän. Kyllä muutkin taidot oppivat. Ja oikeasti se on jo niin paljon lapsen persoonasta ja kiinnostuksen kohteista kiinni mitkä taidot opitaan ensin, ei liity vanhempiin tai kasvatukseen vaan lapsen ominaisuuksiin. Nauttikaa omista lapsistanne vertaamatta muihin! :)
Mutta jos useita haasteita niin ottaisin yhteyttä neuvolaan missä voidaan arvioida jatkoja, tsemppiä!
Et todellakaan!
Olet tehnyt huomion lapsestasi ja yksikään lapsi joka on toimintaterapiassa ei ole mikään reppana tai häntä koitetaan pusertaa johonkin muottiin.
Kyllä sinä saat olla huolissasi lapsesi kehityksestä ja hyvä se on että niin olet!
Meillä yksi lapsi on käynyt puheterapiassa 3- vuotiaana. Ei se ole mikään sen kummosempi juttu kuin mennään sinne, saadaan harjotuksia joita tehdään kotona ja varataan uusi aika. Lapseen ei mitään leimaa tule vaan parhaimmillaan oppii asioita.
Neivola kannattaa ottaa niin että ne tietää mitä lapset keskimäärin osaa ja voit soittaa ja kysyä miten tämä väri asia menee koska sinusta tuntuu tältä.
Saatte ehkä uuden ajan neuvolaan muutaman kuukauden päähän kun uhma alkaa väistymään ja kokeilette uudestaan. Jos tarttee niin saatte lähetteen eteenpäin nyt kun on vielä hyvää aikaa lapsen kehityksen kannalta. Se aikakaan ei meinaan ihan muutaman päivän jonottamisella tule..
Ehdottomasti parempi tälläsiä on käydä tutkittamassa eteenpäin jos mahdollisuuksia on ja tarjota lapselle tukea kuin odottaa 4- vuotis käynnille. Joku äiti ei ehkä silloinkaan mitään sano ja siirtää asiaa 5- vuotisiin.
Jos lapsi tarvitsee tukea niin se vie aikansa että "oppii" jos oppii joten sinun kuuluu ajatella mikä on lapsesi paras ja kannattaako venyttää oppimista mm. esikouluun? Selviääkö lapsi koulussa jos samaan aikaan opettelee jotain perusjuttuja?
Näin minä ajattelen. Itselläni on todella herkässä soitto neuvolaan jos joku asia on mielessä. Ihan sillä että voi vähän aikaistaa neuvolakäyntiä ja asiaa voidaan vähän tutkia enempi.
11
neuvolakäyntien mennä minkään piikkiin! Jos eka käynti ei onnistu, pitää varata uusi aika. Oman lapsen kohdalla huumorilla kuittaaminen maksoi melkein näkökyvyn toisesta silmästä. Silmälääkäri oli todella tuohtunut, ettei toisen silmään heikkoon näkökykyyn oltu puututtu 4v-neuvolassa, vaan th kuittasi sen vain huumorilla. Jotkut asiat kehittyvät juuri tietyssä herkkyysiässä, ja jos ne eivät ole kehittyneet, niin niihin pitää puuttua.
Jos kolmevuotias ei tunnista värejä, ei ole vielä hätää. Viisivuotiaana ne pitäisi kyllä mennä tuosta vaan. Kannattaa paljon lukea kirjoja ja opettaa lapsi kiinnittämään huomiota erilaisiin yksityiskohtiin. Lapsi oppii käsitteitä vain siten, että hänen kanssaan keskustellaan niistä mitä ne tarkoittavat. Muutenkin lapsen kanssa keskustelu ja kirjojen lukeminen on ihan äärettömän tärkeää. Alle kouluikäinen ei tarvitse muita harrastuksia kuin oman perheensä kanssa oleskelua ja läsnäolevia vanhempia.
Pelakaa UNOo. Siinä ei ees tunnisteta värejä. Miksi se on helpompi kuin Kimble?
Meillä on poika nyt ekalla, koulun alkaessa saattoi vielä sanoa punaista ruskeaksi, valkoista keltaiseksi ym. Ei vaan kiinnotanut, ja hermostui jos asiasta huomautti.
Nyt menee enää sininen ja vihreä sekaisin. Ottaa usein varman päälle ja puhuu ruohonvärisestä tai vedenvärisestä. Asioden nimet siis välillä hukassa. Sama esim. huominen ja eilinen menee sekaisin.
Ei välttämättä tarvi huolestua, mut ota vähitellen värit mukaan leikkiin. "Laita punainen pallo tänne" tms. Kyllä äkkiä alkaa erottua, erottaako värit toisistaan, vaikka nimet oiskin hukassa vielä :)