Kysynpä nyt uudemman kerran
että kannattaako mun ottaa vastaan osa-aikatyö jossa viikko tunteja tulee 6.
Nostaisin siis ansiosidonnaista päivärahaa kattamaan tulojen vähyyden.
Se miksi olen hakeutumassa osa-aikatyöhön on mt-ongelmat (kesällä sairastuin masennukseen)
Nyt kuitenkin olisi niin helppoa jäädä sairauslomalle ja siitä kuntoutustuelle josta varmasti pääsisin eläkkeelle (mun dg on bipo)
Päivät kotona tekemättä mitään turhauttaa ja masennuskaan ei parane täällä ikinä. En saa mitään nautintoa kotona makoilusta. Tuntuu ettei masennus parane näin koskaan.
Se, että Kelan sairauspäivärahalta heittäydyn ansiosidonnaiselle tuntuu vaikealta... tunnen tekeväni väärin yhteiskuntaa kohtaan.
Ja tuo muutaman tunnin työskentely tuntuisi tähän kohtaan sopivalle, enempää en pystyisi vielä tekemään.
Joten mikä tässä olisi järkevää ja tulevaisuuden kannalta oikein?
Kommentit (3)
tunteja on aika vähän, mutta sen verran kuitenkin että pääsee näkemään ihmisiä ja joutuu tekemään jotain oikeata johonkin tiettyyn aikaan. Voisi auttaa masennukseen. Tuntuu, että ihmiset masentuu vaan enemmän jos makoilee kotona (ellei nyt ole ollut työuupumusta).
vaikka taloudellisesti se ei alkuun kannata mitenkään päin.. nyt on kuitenkin kyseessä mielenterveys ja koko elämä.
Tuosta työstä voisin saada taas uskon itseeni ja sitä kautta nousta tästä suosta.
ap
Kaverillani on sama dg ja toimii lääkärinä. Ei se automaattisesti merkitse sairauseläkettä. Työ kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Tutustut sen myötä ihmisiin ja saat päiviin sisältöä.