Sain kutsun teatteritilaisuuteen nimeltä häät.
Joka kerta sama juttu: tyylittömät perus-pallinaamat Vantaalta haluavat roolileikkiä yhden päivän ajan yläluokkaista kartanonherraa ja -rouvaa.
Varataan ihan kartano juhlatilaksi ja pannaan hianot vaatteet päälle. Ajetaan Rolls Roycella huvilalle, jossa kätellään, onnitellaan ja itketään liikutuksesta. Syödään hienosti ja töppäillään, kun on se etiketti silti vähän hakusessa. Pidetään jäykkiä puheita ja leikitään perinteisiä hääleikkejä (?). Sitten tanssitaan bändin tahdissa ja riehutaan kännissä.
Minun ja muiden roolina on olla juhlavieraana ja yleisönä ja osallistua aikuisten leikkiin.
Tätä on sitten kiva ikimuistella Vantaalla. Nyyh-nyyh.
Kommentit (4)
Menet jos tekee mieli mennä, et mene, jos et halua. Yksinkertaista. Ne pallinaamat juhlivat, miten juhlivat ja oma nurkumisesi ei auta siinä yhtään.
minusta kummaa jos häitä suunnittelee/panikoi monta vuotta etukäteen ja ihan kuin kaikki elämän toiveet satsataan yhteen päivään ja sitten stressataan se päivä kokonaan ohi, koska pitää olla täydellistä- mitä ihmettä se hääpäivä tällöin edustaa?
mutta miksi niin kyyninen asenne? Häät on kivoja juhlia.