Kuollut nainen palasi todistetusti elämään tositarinassa, jossa

herätys-fundamentalistiskristillinen mainospläjäys? Että oikein "todistetusti" kuollut palaa elämään...

Ihmeistä ja yliluonnollisuuksista kouhottaminen syö pohjaa koko kristinuskolta, jonka olennainen sanoma nyt kuitenkin on ihan perusmoraali ja etiikka.



Ne yliluonnolliset osuudet on lisätty tarinaan vain, jotta sillä olisi kilpailukykyä antiikin jumaltarinoiden kyllästämässä maailmassa.

Että oikein "todistetusti" kuollut palaa elämään...

hän heräsi henkiin, kuten myös selittämättömästi parantui vakavista sairauksista - ehkä maailmankuvamme kaipaa laajentumista tai muutosta? Ehkä kaikki ei ole siinä, mitä silmillä näkyy.

google ei löydä tuon naisen nimellä kuin tämän keskustelun. Kyllähän noin isosta ihmeestä pitäisi olla enemmän puhetta.

Ihmeistä ja yliluonnollisuuksista kouhottaminen syö pohjaa koko kristinuskolta, jonka olennainen sanoma nyt kuitenkin on ihan perusmoraali ja etiikka.

kristinuskon olennaista sanomaa JA näiden päälle rakentuu sitten nuo mainitsemasi eettiset ja moraaliset käsitykset. Tämä on tärkeää ymmärtää, siis että kristinuskossa ihminen saa ensin pelastua eli ottaa vastaan Kristuksen rakkauden ja anteeksiannon, ja sitten vasta on aika muuttumiselle ja kasvamiselle ihmisenä.

jonka keskeinen sanoma oli oman järjen ja omantunnon käyttö, yhteiskuntarauha, armo ja rakkaus pappien ja uskonnollisten käskyjen sokean tottelemisen sijasta. Ajatuksena hänellä todennäköisesti kangasteli nykyisten Euroopan maiden kaltainen sekulaari yhteiskunta, jossa ihmiset elävät keskenään rauhassa, koston kierteistä pidättäydytään, maan hiljaiset saavat arvonsa, jne.



Jeesuksen suuri ansio oli vanhatestamentillisen kiivaan kostajajumalan, Israelin kansan vertauskuvan, uudelleenkuvittelu rakastavaksi yleismaailmalliseksi isähahmoksi.

Ehkäpä minä olen sitten lähdeviite jossakin Stephen Kingin romaanissa. Olen skeptikko, analyytikko ja: silti haluan uskoa Jumalaan - mikä sitten se ymmärrys jossain kaukana meistä onkaan - ja meille nauraa kautta ikuisuuksien, tai sitten ei naura. Ehkäpä ei ole edes kiinnostunut enempää, kuin me tallaajat tupankantumpista, jonka heitämme "sivistyneellä piknikillämme" satunnaiseen muurahaispesään. (!?) => Teoreema: noin 10 000 muurahaista palaa kekoonsa tai sitten puoli Australiaa tuhoutuu seuranneissa metsä- ja pensaspaloissa.



Se olkoon siis "korkeamman" tahto! Jälkiin voimme vaikuttaa tahtoonsa ymmärtääkseni emme mitenkään. Mutta jos "korkeampi voima" on meille antanut tämän telluksen ikään kuin "Puuhamaaksi" - niin eikö voi olettaa, että tuo "korkeampi meitä" myös asettaa tieteemme rajat ja taidot?



Tällä hetkellä homo sapiensin taidot eivät riitä - tietääkseni - kuolleista herättämiseen. Joten en siihen myöskään usko sillä oppineisuudella, jonka "korkeampi" voima on minulle suonut.

Että oikein "todistetusti" kuollut palaa elämään...

hän heräsi henkiin, kuten myös selittämättömästi parantui vakavista sairauksista - ehkä maailmankuvamme kaipaa laajentumista tai muutosta? Ehkä kaikki ei ole siinä, mitä silmillä näkyy.

Niinhän se Nokia-mission tyyppikin antoi jonkun kuolleen lapsen omaisille toivoa, kun yritti herättää sen kuolleista. Käsittämättömän julmaa toimintaa. Jäi varmaan nekin omaiset miettimään, että eivätkö jaksaneet rukoilla kyllin kovaa, kun ei herännytkään. Ainakin kunnes se tyyppi kärähti seksuaalisesta ahdistelusta.

Niinhän se Nokia-mission tyyppikin antoi jonkun kuolleen lapsen omaisille toivoa, kun yritti herättää sen kuolleista. Käsittämättömän julmaa toimintaa. Jäi varmaan nekin omaiset miettimään, että eivätkö jaksaneet rukoilla kyllin kovaa, kun ei herännytkään. Ainakin kunnes se tyyppi kärähti seksuaalisesta ahdistelusta.

Jos alkaa uskiksena tarjota sen iankaikkisen elämän sijaan kuolemansairaille ja näiden omaisille kaikenlaisia poppakonsteja, joilla muka juuri tämä tapaus jäisikin tänne maan päälle tallustamaan. Ihan voisi kysyä, että mikseikäs se ko. sairastunut odotakaan rauhassa kuolemaansa, pelkääkö joutuvansa pahempaan paikkaan ja jumalansa ei pidäkään läheisistä huolta?



Tuo ihmeillä pullistelu on julmaa houkutusporkkanan heiluttamista hätää ja tuskaa kokevien ihmisten nenän edessä. Tiedän yhdenkin uskisnaisen, joka uskoi niin kovasti omaan paranemiseensa, ettei suostunut kuolemastaan edes keskustelemaan, osa perheestäkään ei tiennyt vasta kuin viimeisinä päivinä, kun tila oli romahtanut. Kiva yllätys aikuisille lapsille.

eikö voi olettaa, että tuo "korkeampi meitä" myös asettaa tieteemme rajat ja taidot?

Tällä hetkellä homo sapiensin taidot eivät riitä - tietääkseni - kuolleista herättämiseen. Joten en siihen myöskään usko sillä oppineisuudella, jonka "korkeampi" voima on minulle suonut.

Ja eihän olekaan kyse "homo sapiensin taidoista", kuten kirjoitat, vaan Jumalan, Kristuksen väliintulosta eli jumalallisten mahdollisuuksien näyttäytymistä meidän inhimillisten rajoitustemme maailmassa - jotta sinä ja minä voisimme saada aavistuksen Jumalan todellisuudesta ja rakkaudesta, ja osaisimme siten etsiä häntä http://www.sinuntahtesi.com/rakkaus.html

ja luonnossa vanhempi hoivaa pentua tiettyyn ikään asti, sen jälkeen sen on huolehdittava itse itsestään ollakseen elinkelpoinen, aikuinen yksilö, tai sitten se kuolee pois.



Ihmiskunta on Jumalan pentu. Meille on annettu evästys elämään, nyt meidän on seisottava, käveltävä, juostava omilla jaloillamme. Kasvettava aikuiseksi lajiksi ja otettava paikkamme maailmankaikkeudessa. Eikä ruikutettava isää kantamaan tai syyteltävä häntä aina, kun kompastutaan ja polveen tulee haava.



Nykyihmiskunta on kuin kakara, joka pelaa sotapelejä, viiltelee itseään ja imppaa huumeita rähjäisessä huoneessa. Syyttää vanhempiaan omista sotkuistaan. Ulos ei jaksa, välitä eikä uskallakaan jalallaan astua, vaikka olisi jo aika elää omaa elämää.

eikö voi olettaa, että tuo "korkeampi meitä" myös asettaa tieteemme rajat ja taidot?

Tiede toteuttaa ensimmäistä ihmiselle annettua tehtävää: kaiken sen nimeämistä mitä maailmassa (= maailmankaikkeudessa) on.

Tuo ihmeillä pullistelu on julmaa houkutusporkkanan heiluttamista hätää ja tuskaa kokevien ihmisten nenän edessä. Tiedän yhdenkin uskisnaisen, joka uskoi niin kovasti omaan paranemiseensa, ettei suostunut kuolemastaan edes keskustelemaan,

esim. rukouksen ja prantumisen asioissa pitäisi toimia erittäin vastuullisesti ja varovaisesti, ja onneksi varsin paljon tällaista asiallista suhtautumista löytyykin.

Mutta toisaalta tuo mainitsemasi oman sairauden tai kuoleman kieltäminen on yleisinhimillinen psyykkinen ilmiö, josta ei toki uskontoja tulisi "syyttää".