HIrveä musertava syyllisyys ja ahdistus

etsi isä käsiin ja kysy haluaisiko osaksi lapsen elämää. Sä et tee tuota itsesi vaan lapsesi takia. Lapsellasi saattaa olla negatiivinen isäkuva ja välien korjaaminen isään voisi olla eheyttävä kokemus.

no minusta et ole tilanteeseen mitenkään syypää jos kerran järjestelit tapaamisiakin ja mies oli se, joka niistä luisti. Voithan yrittää lapsen vuoksi kysellä josko mies olisi halukas tapaamaan lasta, mutta varmaan kannattaa varautua nytkin pettymyksiin. Voi olla myös aika haasteellista saada tapaamisia toimimaan jos isä ei ole kovinkaan halukas ja lapsi vielä vähemmän.

sos työntek kannatti myös valvottuja,en halunnut nähdä isää. Isä lupasi eikä ole kuulunut sen jälkeen. Onko tämä MUN vastuulla, eikä se ole aikuisen miehen asia haluta nähdä tavalla tai toisella omaa lastaan. ???????

kannattaisiko käydä juttelemassa jossain esim sairaanhoitajan luona asiasta. Kun asian puhuu ulos ja saa siihen ulkopuolisen mielipiteen, asia järjestyy myös omassa päässä.



Mistä kannat syyllisyyttä?

jos oli väärin järjestää valvottuja kun se oli ehkä liikaa sille isälle, en tiedä. En voinut antaa vauvaa sille epävakaalle ihmiselle. Ja jos isä joskus sanoo lapselle etten antanut tavata ja lapsi kääntyä mua vastaan. Isällä ollut vuosian aikana mahdollisuus korjata tilanne.

Olen yksin pärjännyt kaikki nämä vuodet. Toki jos lapsi haluaa, kannustan tapaamisiin ja se olisi ihan ok,mutta itse en kykene yhteyttä ottamaan :(((( ap

jos lapsi tahtoo joskus tavata isäänsä, sen täytyy nousta hänestä itsestään.



Jos isä tahtoo tavata lasta, hän ottaa yhteyttä.



Valvotut tapaamiset olivat välttämättömiä isän tilan vuoksi,jos ne aiheuttivat tapaamisten loppumisen, niin vaan kävi. Niin olisi voinut käydä ilman valvottuja tapaamisiakin, jos isän kunto huononi. Valvomattomilla tapaamisislla olisi voinut sattua jotain traumaattista ja kantaisit siitä syyllisyyttä jos et olisi vaatinut valvottuja tapaamisia.



Asiatusein ratkeavat niinkuin niiden kuuluukin, siihen kannattaa luottaa, eikä analysoida mennyttä. Niin kävi kuin kävi ja siihen et voi vaikuttaa.

jos mies, jota lapsi ei ole nähnyt 10 vuoteen, sanoisi hänelle asioita, jotka eivät ole totta.



Aika epätodennäköistä.



Jos niin kävisi, voisit sanoa lapselle oman kantasi asioista ja olisi lapsen asia päättää kumpaa uskoo.



Mutta koska lapsi ei halua puhua asiasta, tuhlaat näihin pelkoihin vaan kamalasti energiaa ja aivan turhaan.

että isä syyttää minua kaikesta. AP

liitto ei voinut jatkua ja suojelit lastasi niinkuin parhaaksi näit.



Vai tunnetko tehneesi oikeasti jotain väärin, mistä olet pahoillasi?



ap

että tunnet itse tarvetta käydä menneitä läpi, kuulla mitä mieltä mies on tapahtuneesta.



Jos mies on elossa, ota yhteyttä ja kysy mitä kuuluu. Et lapsen tapaamisten varjolla vaanomasta halustasi.



Saattaa olla että saat luurin korvaasi mutta siitä voi poikia jotain hyvääkin.

Miksi teet joka päivä aloituksen samasta aiheesta?

Usko jo et se sun 11-vuotias poika päättää jo itse haluaako tavat aisänsä vai ei?

vaan olen ollut yksin kaiken kanssa. Syyllisyys siitä että olinko isälle liian julma silloin aikoinaan kun vaikeutin hänen isyyttään suojelemalla lasta. Tosin en koskaan kieltäytynyt tapaamisista mutta ne oli molemmille tosi rankkoja.AP

totuuden että ei isä ole valmis isyyteen.

oletko ajatellut asiaa siltä kantilta, että hän pitäytyy poissa ettei sotke lasta.



Mikä tarve sinulla on selittää lapselle mitään jos hän ei kysy.



Et sinä voi miehen puolesta kertoa syitä eroon, varsinkaan jos lapsi ei halua isästä puhua.



Ymmärrätkö, että kaikki tuo nousee sinusta itsestäsi, älä sotke lasta oman tunne-elämäsi sotkuihin vaan setvi ne ammattilaisen kanssa.