onko työpaikalla pakko ystävystyä kenenkään kanssa?

Eikä niitä töitäkään tarvi niin hyvin tehdä.

Kyllä työpaikalla pitää tietyllä tasolla tulla sosiaalisesti ihmisten kanssa juttuun. Itse en esimiehenä halua työntekijää, joka kokee asiat on-off.



Ei työkavereiden kanssa tarvi olla sydänystävä. Ei heille tarvi kertoa kaikkea, mutta tietynlainen small talk on välttämätöntä ja eduksi työlle. Ihminen, joka etukäteen miettii, tarviiko työkavereiden kanssa ystävystyä, antaa kuvan, jossa ei ymmärrä ihmissuhteiden vivahteita ja siksi ei sovellu useimpiin työpaikkoihin.



Työtä muuten harva pystyy tekemään hyvin, ellei osaa sopivasti kaveerata työkavereiden kanssa.

Ystävällisissä väleissä kannattaa toki olla mutta ei kai siinä ystävystyä tarvitse. Minä en ajatellut ystävystyväni, enkä varsinaisesti ole ystävystynytkään työkavereiden kanssa, mutta työpaikan nuoren talonmiehen kanssa ehkä vähän enemmän... Työkaveritkin on mukavia, ja toki keikkalaisen niinkun minä on hyvä olla hyvissä väleissä kaikkiin jos haluaa että puhelin soi uudestaankin.



Tietenkin se mitä kukanenkin määrittelee ystävystymiseksi vaihtelee. Itse en määrittele ystävikseni kun puolenkymmentä ihmistä koko maailmassa. Eli voi olla että jonkun toisen määritelmän mukaan olenkin ystävystynyt työpaikalla melkein kaikkien kanssa.



Mitä ap tarkoitat ystävystymisellä? kuinka syvää tutustumista?

Ei työpaikalta tarvitse siinä mielessä ystävyyttä syntyä, että vapaa-ajallakin tavattasiin. Mutta kyllä työyhteisöissä yleisesti pidetään outona ihmistä, joka ehkä pakolliset huomenet ja heipat toivottaa, muttei ota muuta kontaktia työtovereihinsa. Joten siinä mielessä "ystävystyminen" on suotavaa, että yhteistyö ja small talk luistaa, noin niinkuin normaalin kanssakäymisen puitteissa.