Mieheni on raivohullu..

ja kanna sille olutta.

Sitten se on kuin muutkin "kiltit" suomalaismiehet.

Keskustelkaa tuosta tilanteesta ja yritä saada tajuamaan ettei tuo sovi. Jos toisella meinaa keittää yli, on toisen voitava mennä pelastamaan tilanne.

Näin annat lapsillesi rakastavan ja turvallisen kodin. Kai tiedät että hyväksymällä ja jäämällä olet vielä enemmän syyllinen kuin miehesi?

Näin annat lapsillesi rakastavan ja turvallisen kodin. Kai tiedät että hyväksymällä ja jäämällä olet vielä enemmän syyllinen kuin miehesi?

Mies riehuu ja raivoaa -mitä väliä? nainen siinä on enemmän syyllinen koska elää sen miehen kanssa.

Ois se helppoo olla mies... :D

Näin annat lapsillesi rakastavan ja turvallisen kodin. Kai tiedät että hyväksymällä ja jäämällä olet vielä enemmän syyllinen kuin miehesi?

Mies riehuu ja raivoaa -mitä väliä? nainen siinä on enemmän syyllinen koska elää sen miehen kanssa.

mutta sen järkevän ja rakastavan aikuisen tehtävä on viedä lapset turvaan. Jos ei sitä tee, on syyllinen. Näkee vierestä väkivallan muttei tee mitään.

Mä tiedän, että et osaa vielä lähteä, mutta jonain päivänä lähdet.



Lue Minna Rissasen Sieluani et saa. Ymmärrät, mitä on edessä.

Lastensuojelulaki 5.8.1983/683



1 § Lapsen oikeus



"Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun."



Mitä on lapseen kohdistuva väkivalta



Fyysinen väkivalta



Fyysinen väkivalta on lapsen kehon satuttamista tavalla tai toisella, esimerkiksi lyömällä, potkimalla, tukistamalla, kuristamalla, hakkaamalla, tönimällä, estämällä, polttamalla, kurittamalla ruumiillisesti tai käyttämällä asetta.



Henkinen väkivalta



Henkisellä väkivallalla tarkoitetaan lapsen mielen tahallista loukkaamista esimerkiksi nimittelemällä, haukkumalla, kiristämällä, uhkailemalla, suhtautumisella lapseen ivallisesti tai alentavasti, huutamalla tai karkealla kielenkäytöllä. Henkistä väkivaltaa on myös fyysisellä väkivallalla uhkailu ja pelottelu sekä lapsen eristäminen tai altistaminen perheväkivallan sivusta seuraamiseen.



Seksuaalinen väkivalta



Seksuaalisella väkivallalla tarkoitetaan seksuaalista ahdistelua ja koskettelua, raiskausta ja sen yritystä. Lapsen seksuaalinen koskettelu tai muut seksuaaliset teot ovat aina rikoksia, vaikka lapsi olisi vapaaehtoisesti tilanteessa mukana.



Hoidon ja avun laiminlyöminen



Hoidon ja avun laiminlyöminen, heitteillejättö, emotionaalinen ja/tai fyysinen jatkuva poissaolo, puutteellinen valvonta sekä muu lapsen tarpeiden tyydyttämättä jättäminen ovat myös väkivallan muotoja. Näistä esimerkkejä ovat mm. pienen lapsen yksin jättäminen sekä lääkityksen, hygienian tai ruokailun laiminlyönti.



Lapsi perheväkivallan sivustaseuraajana



Perheväkivallan sivusta seuraaminen on lapseen kohdistuvaa monimuotoista ja monitasoista henkistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta aiheuttaa uhrissa samantapaisia oireita kuin fyysinen väkivalta. Henkinen väkivalta voi traumatisoida lasta aivan yhtä paljon kuin fyysinen väkivalta.



Perheväkivallan sivusta seuraaminen on pelottava asia. Lapsi elää ympäristössä, jossa yksi perheenjäsen uhkaa tai käyttää väkivaltaa kontrolloidakseen muita perheenjäseniä. Lapsi aistii kotona vallitsevan pelon ilmapiirin, joka pakottaa olemaan joka hetki valppaana ja varuillaan. Väkivaltamelu, kuten huutaminen, räyhääminen, lyöntien ja rikkoutuvien esineiden äänet, tekee kodista rauhattoman ja turvattoman.



Lapsesta on myös surullista ja pelottavaa nähdä vanhempaa tai sisarusta satutettavan. Väkivaltaisessa perheessä kasvavalle lapselle tähän kivun ja surun seuraamiseen liittyy myös pelko siitä, että hän itse on seuraava väkivallan uhri.



Kun uhrin voimavarat uupuvat, lapsen turvattomuus lisääntyy. Väkivallan uhrin emotionaalinen epätasapaino ja stressi aiheuttavat sen, että lapsi ei saa riittävästi tarvitsemaansa henkistä ja fyysistä tukea ja turvaa. Joskus vanhemman ja lapsen roolit vaihtuvat päinvastaisiksi: vanhempi pyrkii lapsen rooliin ja lapsi kantaa aikuisen vastuun. Väkivallan uhrista tuntuu hetken hyvältä, jos saa itkeä lapsen olkaa vasten ja tuntea pienen käden silittävän kyyneleet pois. Hänen sietokynnyksensä lapsen käyttäytymisen suhteen on usein madaltunut, joka voi johtaa väkivaltaan lasta kohtaan. Vanhemmalla voi siis olla useita ristiriitaisia rooleja, jotka hämmentävät lasta. Vanhempi ei tunnu turvalliselta, koska lapsi ei voi koskaan tietää "millä päällä tämä on". Lapsi ei pysty ymmärtämään vanhemman mielialojen vaihtelua eikä olemaan tämän tukipilari menettämättä jotain olennaista lapsuudestaan ja oikeudestaan olla lapsi.



Lapsi tarvitsee elämäänsä esikuvia kehittyäkseen ja kehittääkseen itsetuntoaan ja minäkäsitystään. Lapsi peilaa itseään suhteessaan esikuviinsa. Hyvänä esikuvana toimii henkilö, jonka uskomuksia, asenteita ja käyttäytymistä jäljittelemällä lapsi oppii pärjäämään sosiaalisissa tilanteissa sekä arvostamaan itseään. Väkivaltaisen vanhemman tai vanhempien toimiessa esikuvina lapsi oppii esikuviensa mukaista käyttäytymistä ja emotionaalista tapaa ilmaista itseään. Lapsi todistaa ehkä päivästä toiseen antisosiaalista, tuhoisaa, väkivaltaista ja jäykkää käyttäytymistä sekä näkee perhe-elämää, jossa perheenjäsenten väliset valtasuhteet ovat epätasapainossa: voimakkaampi sortaa heikompaa. Tällainen malli on hyvin negatiivinen ja yksipuolinen ja se ajaa lapsen usein vaikeuksiin sosiaalisissa suhteissa ja suhteessa omaan minään. Lapselle voi esimerkiksi olla hyvin vaikeaa määritellä, mikä on oikein ja mikä väärin, joka aiheuttaa helposti hankalia tilanteita koulussa, pihalla tai päiväkodissa.



Lapsi väkivallan kohteena



Kun lapseen kohdistuu väkivaltaa, hän taistelee pahimmassa tapauksessa hengissä selviytymisensä puolesta. Kuoleman ja ja vammautumisen pelko ovat todellisia. Vanhemman menettäessä kyvyn halita omia vihan tunteitaan hän ei ajattele enää selkeästi, eikä osaa kontrolloida omaa voiman käyttöään. Lapsi tietää sen ja tuntee kauhua oman avuttomuutensa edessä. Lisäksi lapsi pelkää väkivallan aiheuttamaa kipua ja mahdollisia fyysisiä merkkejä: mustelmia, ruhjeita, katkenneita luita tai polttamisen jälkiä.



Lapsen on vaikea uskoa maailman olevan hyvä ja oikeudenmukainen paikka, jos hän elää aivan päinvastaista arkea. Väkivaltaisten kokemusten myötä lapselle kehittyy kuva maailmasta vihamielisenä ja arvaamattomana paikkana. Tässä maailmassa ei ole väliä sillä, kuka oli oikeassa tai teki oikein. Se voittaa, jolla on voimaa ja valtaa.



Miten perheväkivalta vaikuttaa lapseen



Lapseen kohdistuva fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen väkivalta vaikuttavat negatiivisesti lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon kehitykseen, sosiaaliseen kompetenssiin sekä perusturvallisuuden kokemukseen ja aiheuttaa erilaisia emotionaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia.



Miten perheväkivalta näkyy lapsessa eri ikävaiheissa



Perheväkivaltaa kokeneiden lasten oireet ovat erilaisia riippuen monista eri tekijöistä. Väkivallan vaikutuksia on vaikea erottaa muista psyykkisistä ja sosiaalisista oireista erillisiksi "väkivaltaoireiksi". Lapsen oireisiin vaikuttavat perheen kokonaistilanne, lapsen ikä, persoonallisuus, kehitystaso ja perheen saama tuki (esimerkiksi lasten mahdollisuus tukiperheeseen tai muuhun kehitystä tukevaan aikuiseen), väkivallan jatkuvuus, kesto ja tyypillinen intensiteetti. Jotkut lapset ovat toisia sinnikkäämpiä ja joustavampia kohdatessaan vaikeita elämäntilanteita. Siinä, missä toisen lapsen psyyke kuormittuu ja vaatii ammattiauttajan väliintuloa, toinen saattaa ponnahtaa jaloilleen osoittaen uskomatonta kestävyyttä ja toleranssia.



Perheväkivallan sivusta seuraaminen tai sen kohteena olo saa lapsen yleensä kokemaan varsinaisen tunteiden myrskyn: vihaa, pelkoa, syyllisyyttä, häpeää, huolta, rakkautta, hämmennystä ja avuttomuutta. Lapsi saattaa esimerkiksi sekä vihata äitiään, joka ei tee mitään pahoinpitelyn loppumiseksi, että rakastaa äitiään, joka huolehtii hänestä. Lapsi häpeää ristiriitaisia tunteitaan ja kokee olevansa arvoton. Nämä tunteet löytävät purkautumistiensä eri tavoin eri ikävaiheissa.



Eri ikävaiheille ovat ominaisia tietyt reagointitavat. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei leikki-iälle tyypillisiä oireita voisi ilmetä myös kouluiässä tai murrosiässä. Useat perheväkivallan oireet ja merkit, kuten huono itsetunto, ahdistuneisuus, dissosiatiivisuus ja masentuneisuus voivat ilmetä kaikissa ikävaiheissa.



Vauvaikä



Perheväkivaltaa kokeneella vauvalla on usein heikompi fyysinen terveys ja syömishäiriöitä. Vauvan vuorovaikutuksellisuuden ja motoriikan kehitys voi viivästyä. Hän on levoton ja vaikeasti rauhoitettavissa sekä itkee paljon. Tämä voi johtua väkivaltaisen ilmapiirin lisäksi myös siitä, että vauvan tarpeita ei ole tyydytetty johdonmukaisesti ja turvallisuutta luovalla tavalla. Vauva on monesti osa väkivallan kierrettä: vauva itkee, koska hänen tarpeitaan ei tyydytetä. Vanhemmat puolestaan hermostuvat itkevään vauvaan, jonka seurauksena hän itkee yhä rajummin. Tilanteen aiheuttama stressi johtaa uuteen väkivaltatilanteeseen.



Vauvaiälle tyypillisiä perheväkivallan aiheuttamia oireita ovat myös uni- ja nukahtamishäiriöt. Epävakaassa ja turvattomassa ympäristössä vauvan on vaikea rauhoittua nukkumaan ja nukahdettuaan hän säpsähtelee helposti hereille. Syynä heräilyyn ja säpsähtelyyn voivat olla melu, turvattomuuden tunne tai tyydyttämättömät fyysiset tarpeet (nälkä, märkä vaippa, kosketuksen kaipuu).



Leikki-ikä



Leikki-ikäiset lapset oppivat mallista ja jäljittelevät mielellään sanoin ja teoin aikuisia. Perheväkivalta näkyy lapsen toiminnoissa, esimerkiksi rajuina ja satuttavina leikkeinä tai karkeana kielenkäyttönä. Perheväkivallan ollessa jatkuvaa lapsen leikki on usein mekaanista, ilotonta ja samaa kaavaa toistavaa. Lapsi saattaa esimerkiksi leikkiä toistuvasti kohtausta, jossa vaikkapa dinosaurus ammutaan ja se kuolee.



Mielialahäiriöt ovat leikki-ikäisillä yleisiä. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 70 % leikki-ikäisistä on todettu ahdistuneisuutta ja jatkuvaa surullisuutta. Usein leikki-ikäinen lapsi tuntee kauhua ja hänellä on selittämättömiä, fobianomaisia pelkotiloja. Lapsi voi pelätä esimerkiksi hämähäkkejä, sotaa, pimeää tai kuolemaa epätavallisen paljon tai hän näkee toistuvasti samaa painajaisunta.



Leikki-iässä alkavat ilmetä myös ongelmat sosiaalisissa suhteissa. Yksi väkivaltaa kokenut lapsi on leikkitovereidensa epäsuosiossa, koska ärsyyntyy helposti ja käyttää väkivaltaa ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Toinen taas on hyvin arka, pysyttelee piilossa, ehkä änkyttää tai vapisee ilman syytä sekä säpsähtää helposti, jos häntä puhutellaan. Myös tämä lapsi on tovereidensa epäsuosiossa, tosin passiivisuutensa ja vetäytyneisyytensä vuoksi.

Jos on pelasta kaikki, ennenkuin olette kuolleita.

lohduttamaan omia lapsiasi? Vetääkö se äijä sua turpaan vai? Kylläpä teet lapsillesi ihanan karhunpalveluksen tottelemalla tuollaista äijää! Eroa ihmeessä!

Mitä kaikki täällä oikein vauhkoaa? AP kertoi, että mies oli huutanut lapsia olemaan hiljempaa ja heittänyt barbin lattialle. So what? Ei ollut koskenut lapsiin, eikä ollut heittänyt barbia lapsia päin. Ei siis mitenkään ole tehnyt väkivaltaa lapsille.



Mielestäni nimenomaan se, että miehen ollessa todella raivoissaan, se mitä hän tekee on barbin heittäminen lattialle kertoo, että väkivallan uhkaa tuskin on. Hän kuulostaa selvästi hallitsevansa itsensä tilanteessa jossa on vihainen. Miehellä, joka on väkivaltainen "pimenee" tilanteessa jossa hän on raivoissaan, eikä hän kykene itsensä hallitsemiseen. Silloin barbi olisi lentänyt päin lapsia ja paljon muutakin olisi tapahtunut.



T. oikeasti väkivaltaisen perheen lapsi.

Mitä kaikki täällä oikein vauhkoaa? AP kertoi, että mies oli huutanut lapsia olemaan hiljempaa ja heittänyt barbin lattialle. So what? Ei ollut koskenut lapsiin, eikä ollut heittänyt barbia lapsia päin. Ei siis mitenkään ole tehnyt väkivaltaa lapsille.

Mielestäni nimenomaan se, että miehen ollessa todella raivoissaan, se mitä hän tekee on barbin heittäminen lattialle kertoo, että väkivallan uhkaa tuskin on. Hän kuulostaa selvästi hallitsevansa itsensä tilanteessa jossa on vihainen. Miehellä, joka on väkivaltainen "pimenee" tilanteessa jossa hän on raivoissaan, eikä hän kykene itsensä hallitsemiseen. Silloin barbi olisi lentänyt päin lapsia ja paljon muutakin olisi tapahtunut.

T. oikeasti väkivaltaisen perheen lapsi.

huutaminen ja tavaroiden rikkominen on väkivaltaa.

Itse olisin myös erittäin huolestunut siitä, ettei ap saa mennä lasten luo! Onko ap jo niin alistettu ettei hän uskalla mennä lastensa luo, koska mies on kieltänyt? Normaali äiti kun menisi...

Pelasta lapsesi ap ajoissa.

kun nelivuotias otti tavaksi kiukutessaan paiskoa kaikkea käsiin osuvaa pitkin lattioita. Loppui aika nopeasti, kun iskin mäsäksi muutaman sen traktorin.



t. raivohullu äiti

Ja äidin lohdutuksen! Onko miehestä mihinkään paitsi pelottelemaan lapsiparkoja?