8- ja 3-vuotiaat pojat... kokemuksianne suunnilleen tuon ikäisten veljesten välisestä suhteesta

ikäeroa pojilla just se 5 v 6 kk. Mutta kyllä se isompi myös joskus ärtyy kun pienempi käy rikkomassa esim. legorakennelmia. Siinä välissä on kaksi siskoa, ja pikkuveli kyllä enemmän leikkii siskojensa kanssa. Voi olla, että väliät säilyy, mutta kun tulevat isommiksi, kyllä ne tiet väkisinkin erkanee - nyt ovat periaatteessa kuitenkin vielä leikkivaiheessa, se on eri sitten kun toinen on murkku ja toinen leikkivaiheessa. Kun olin pieni, 11 v vanhempi veljeni oli sankarini ja tekikin kaikkea kivaa mun kanssa. Kun tulin isommaksi, ei meillä ollut mitään yhteistä. Sitten kun molemmilla oli lapsia, tultiin taas läheisiksi.

pikkuveljelle isoveli myöskin "iso tähti", haluaa paljon leikkiä tämän kanssa ja ihailee tätä.



Isovelikin varmasti tykkää veljestään, mutta jostain kumman syystä yleensä veljesten leikit ovat enemmän tai vähemmän nahistelua ja tappelua ja vuorotellen jompikumpi -tai molemmat- rääkyvät kun toinen on tehnyt jotain mitä toinen ei halua.



Kovin paljoa eivät kyllä ole keskenään, isompi kun haluaa jo enimmäkseen olla kavereidensa kanssa harrastamassa/pihalla, tai sitten pelaa tietsikalla huoneessaan (ja vetää oven kiinni ettei pikkuveli pääse häiritsemään).



Mä elän toivossa, että isompana/aikuisena ovat sitten läheisempiä ja enemmän tekemisissä keskenään (sovussa!) :D

vielä tosi hyviä kaveruksia, vaikka pikkuveli toki kävi tutkimassa leluja ja "häiritsi". Isoveljellä on aina ollut paljon kavereita ja elämää kodin ulkopuolella, joten tavallaan pääsee helposti "pakoon", kun ei jaksa sisaruksia (on myös 10 v tyttö ja 2 v poika).

Ongelmia suhteessa on ollut tässä välillä, kun pikkuveli ei olekaan suostunut enää leikkimään juuri kuin isoveli määrää. Jatkuvaa kahnausta on lähes koko ajan, ihan hämmästyy, jos isoveli pyytää pikkuveljeä vaikka potkimaan palloa mukaan (ja pikkuveli halkeaa ylpeydestä :) ), tai muuten ottaa positiivisesti tätä huomioon.

Jos perheessä ei ole muita lapsia, kuin kaksi veljestä tuolla ikäerolla, suosittelisin "hankkimaan" kavereita myös pienemmälle kodin ulkopuoleltakin, jotta ei jää yksin, kun isoveli suuntautuu enemmän muualle ja aina eivät kemiat kohtaa (veikkaisin teillekin tulevan kahnauksia vielä). Epäilen, että meillä voi isomman murrosikä tuoda lisähaasteita, mutta onneksi pienempi aloittaa eskarin vuoden päästä ja alkaa varmaan päästelemään höyryjä harrastuksissa. Yritän kuitenkin kannustaa läheiseen suhteeseen etsimällä yhteistä puuhaa ja kehumalla hyvistä hetkistä, jotta välit eivät jää etäisiksi hankalampien vuosien myötä.

jo nyt, joten kyllä meillä kovasti monena iltana odotetaan isoveljeä kotiin. Pikkuveli on aloittanut pienen tauon jälkeen päiväkodissa ja ottaa siellä kontaktia niihin vähän isompiin lapsiin. Ikäisestään seurasta ei niin innostu. Onneksi meidän asuinympäristö on melko yhteisöllinen muutenkin. Perheet pitävät yhtä ja eri-ikäiset pelaavat ja leikkivät paljon yhdessä. Tämän luulisin tukevan tätä veljestenkin välistä yhteyttä. mm. naapurissakin on veljekset 4-, 9- ja 12-vuotiaat. Välillä tuo 12-vuotiaskin on käynyt hakemassa meidän 8-vuotiasta leikkimään, trampalle tms.



Pidän tuota veljesten välistä yhteyttä jollain lailla hyvin korkeassa arvossa. Jotenkin tuntuu, että sen tukeminen on parasta mitä voin lapsilleni antaa.



Hetki sitten vein pojat nukkumaan (nukkuvat samassa huoneessa) ja suukottivat ja halivat hyvänyöntoivotukset ja olivat sitä ennen niin kerrassaan sopuisasti pienessä iltaleikissä ennen iltapuuhia :)

jo nyt, joten kyllä meillä kovasti monena iltana odotetaan isoveljeä kotiin. Pikkuveli on aloittanut pienen tauon jälkeen päiväkodissa ja ottaa siellä kontaktia niihin vähän isompiin lapsiin. Ikäisestään seurasta ei niin innostu. Onneksi meidän asuinympäristö on melko yhteisöllinen muutenkin. Perheet pitävät yhtä ja eri-ikäiset pelaavat ja leikkivät paljon yhdessä. Tämän luulisin tukevan tätä veljestenkin välistä yhteyttä. mm. naapurissakin on veljekset 4-, 9- ja 12-vuotiaat. Välillä tuo 12-vuotiaskin on käynyt hakemassa meidän 8-vuotiasta leikkimään, trampalle tms. Pidän tuota veljesten välistä yhteyttä jollain lailla hyvin korkeassa arvossa. Jotenkin tuntuu, että sen tukeminen on parasta mitä voin lapsilleni antaa. Hetki sitten vein pojat nukkumaan (nukkuvat samassa huoneessa) ja suukottivat ja halivat hyvänyöntoivotukset ja olivat sitä ennen niin kerrassaan sopuisasti pienessä iltaleikissä ennen iltapuuhia :)

saman ikäiet pojat kuin ap:llä ja tykkäävät kyllä toisistaan tosi paljon. Isommalla on omia kavereita tietysti, mutta kotona ollessaan touhuavat paljon yhdessä. ja kyllä, isoveli on pienemmän idoli ja tosi hienosti isoveli ottaa tämän pienemmän huomioon. Meillä on välissä tyttö, joka riitelee aktiivisesti molempien kanssa.

Vanhempi tyttö ja nuorempi poika. Ikää 2 ja 7, tyttö täyttää pian 8. Aivan mielettömän hauskaa heillä on. Tietysti tytöllä on omat kaverit ja omat jutut, mutta pikkuveli palvoo suunnattomasti ja usein tyttö kavereineen ottaa pikkuveljen vielä mukaan leikkeihin. Siellä tuo kikattaa hulluna, kun tytöt höpsöttää. Ainoat ongelmat tulee, kun vanhempi lapsi ulkoilee yksin tai kavereiden kanssa. Pienempi ei pääse mukaan (jos minä tai mies ei jakseta lähteä), kun asutaan ison tien vieressä ja poika on niin nopea karkailija, että noin pienten vastuulle ei voi häntä jättää ulkona.



Isompi lapsi huutaa vaan: "Mattii, tule leikkimään" ja tämä lentää paikalle. Leikkiminen on paljon riehumista, voimistelua ja piiloleikkejä. Kaikessa pienempi matkii ja raasu vääntää spagaatiakin isosiskon perässä epätoivoisesti.



Kyllä, ovat läheisiä ja uskomattoman paljon seuraa toisistaan. Lieveilmiönä sitten tulee sitä, että isompi katsoo jotain Mona Vampyyriä tai Hirveää Henriä ja pienempi samoja. Ei kelpaa Muumit tai Teletapit. Samoin tappelevat tietokoneesta välillä...:)

Vanhempi tyttö ja nuorempi poika. Ikää 2 ja 7, tyttö täyttää pian 8. Aivan mielettömän hauskaa heillä on. Tietysti tytöllä on omat kaverit ja omat jutut, mutta pikkuveli palvoo suunnattomasti ja usein tyttö kavereineen ottaa pikkuveljen vielä mukaan leikkeihin. Siellä tuo kikattaa hulluna, kun tytöt höpsöttää. Ainoat ongelmat tulee, kun vanhempi lapsi ulkoilee yksin tai kavereiden kanssa. Pienempi ei pääse mukaan (jos minä tai mies ei jakseta lähteä), kun asutaan ison tien vieressä ja poika on niin nopea karkailija, että noin pienten vastuulle ei voi häntä jättää ulkona. Isompi lapsi huutaa vaan: "Mattii, tule leikkimään" ja tämä lentää paikalle. Leikkiminen on paljon riehumista, voimistelua ja piiloleikkejä. Kaikessa pienempi matkii ja raasu vääntää spagaatiakin isosiskon perässä epätoivoisesti. Kyllä, ovat läheisiä ja uskomattoman paljon seuraa toisistaan. Lieveilmiönä sitten tulee sitä, että isompi katsoo jotain Mona Vampyyriä tai Hirveää Henriä ja pienempi samoja. Ei kelpaa Muumit tai Teletapit. Samoin tappelevat tietokoneesta välillä...:)

pääsee mukaan isomman ja hänen kavereidensa leikkeihin. ONneksi myös kavereilla on pikkusisaruksia, joten hekin ymmärtävät, että välillä on sellainen pieni huomioitava leikeissä mukana.

Meillä taas olen huomannut, että isoveli saa hyvän tekosyyn olla vielä se pikkupoika itsekin ja katsella esim. pikkuveljen kanssa juuri muumeja ja leikkiä leikkejä (vaikkapa duplolegoilla), mitä ei ehkä enää omien kavereiden kanssa niinkään tohdi. Muumeista diggaavat molemmat ja niin tykätään kyllä me aikuisetkin.

Kyllä meilläkin pikkuveli monesti itkee verisesti perään, kun isoveli lähtee omiin rientoihinsa. Ja usein myös tuntuu, että isoveli antaa vähän turhan helposti periksi, kun ei vaan jaksa kuunnella pikkuveljen kiukkua... olemme siinäkin yrittäneet opettaa isompaa pitämään oikeuksistaan kiinni ja selittäneet, että tavallaan myös isoveljen tehtävä on osallistua kasvatukseen. Neuvomme, muttemme pakota.

Mutta siis yleisimmin ihan mahtavat ovat keskenään. Ehtivät olla yhden talven samaan aikaan päiväkodissa (Isompi eskarissa) ja päiväkodissakin jaksoivat ylistää, miten eivät ole sellaista veljesrakkautta ennen nähneet.

Isoveljen silmät loistavat, jos hän on saanut opetettua jonkun asian pikkuveljelle ja pikkuveljen ilossa ei ole rajaa, jos hän saa ensin ärsyyntyneen isoveljen nauramaan.

Leikit meilläkin ovat suurimmaksi osaksi juoksemista, piilosta ja kaikkea toiminnallista. Monesti isoveli myös saattaa auttaa rakentamaan palikoista, legoista joitakin autoleikkeihin liittyviä yksityiskohtia tai junarataa jne. ja kehittää leikkeihin juonta jne.. Tavallaan osaa toimia leikin ohjauksessa hiukan kuten aikuinen, mutta eläytyy lapsen mielikuvituksella niihin leikkeihin paljon aikuista taitavammin.

ap