kuulutuko niihin ihmisiin, jotka ovat aina myöhässä?

mutta alan aina ennen lähtöä siivoilemaan jotain..

Aina tapaamisista myöhässä olevat ihmiset ärsyttää! Se on piittaamattomuutta toisten ihmisten ajasta. "Minun aikani on tärkeämpää kuin sinun aikasi" -ajattelua.

Mä vihaan myöhästymistä ja myöhästelijöitä. Toissapäivänä myöhästyin minusta riippumattomista syistä töistä 3 minuuttia. Soitin duuniin, että myöhästyn pari minuuttia. Mua hävettää tosi paljon myöhästyminen.

mutta tytär on aina myöhässä...ei mitään ajantajua ja se on raivostuttavaa!

On aina ollut samanlainen ja ei auta mikään "koulutus/kasvatus"...taitaa olla "syntymävika ;)

Pyrinkin välttämään mitään täsmällisesti sovittuja aikoja tai ainakin sovin ajat sitten iltapäivään, että ehdin ajoissa.

Olin aikaisemmin aina ajoissa, mutta kyllästyin muiden myöhästelyyn ja nykyään myöhästelen itsekin. Aivan sama.

oletko oikeasti niin tyhmä, että kuvittelet myöhästyvän ihmisen ajattelevan noin ja tekevän sen ihan tahallaan.



Mä en ole aina myöhssä, mutta mulle käy joskus niin. Olen pirun hyvä organisoimaan monia asioita, mutta oman toiminnan aikatauluttaminen on joskus hankalaa. Varsinkin nyt kolmen pienen lapsen kanssa.



Eli jos tosissani yritän olla ajoissa, olen puoli tuntia etuajassa ja muuten tulen täsmälleen viime tingassa tai jopa 0,5-3 minuuttia myöhässä, vaikka en sitä toivonutkaan. Ja jos myöhästyn minuutinkin, niin olen silloin jo juossut itseni henkihieveriin (koska yritän edelleen olla ajoissa) ja todennäköisesti rähjännyt lapsille saadakseni heidätkin toimimaan nopeammin. Niin paljon se harmittaa itseäkin. Ja monesti jossain kahvilatreffeissä ei olis mitään vaaraa, vaikka myöhästyisin kaksikin minuuttia ja toisin iloisen itseni ja hyväntuuliset lapset paikalle, mutta kun myöhästymisen kammo on silti syvässä. Ja siitä huolimatta toistan virheeni ajoittain.

Vaikka olen ollut äiti jo 13 vuotta, en ole vieläkään oppinut että lasten (ja miehen!!!) saaminen matkaan kestää aina vähintään kolme kertaa kauemmin kuin oman ruhonsa raahaaminen tiettyyn paikkaan.



No, ei se mitään.. muutimme pois Suomesta 2 vuotta sitten, ja nykyisessä kotimaassani olisimme outoja poikkeuksia jos olisimme sovittuun aikaan sovitussa paikassa. "Akateeminen vartti" on käytännössä sama kuin olisi ajoissa, puolen tunnin myöhästymistä voi jo vähän pahoitella..

kuulun niihin ihmisiin jotka ovat aina artin etuajassa. Myöhästelevät ihmiset on raivostuttavia, mutta vanhemmiten sietokyky on kyllä kasvanut.

Jos joskus olen ajoissa, sitä on edeltänyt järjetön juokseminen ja panikointi. Jos perhe on mukana, olen huutanut, raivonnut ja kiljunut heille edellisen puolituntia. On se niin kivaa olla ajoissa, tai siis täsmälleen sovittuna aikana.



Mä olen paha, ja mies on vielä pahempi. Arvatkaa onko tämä jotenkin mukavaa?

kuulun niihin ihmisiin jotka ovat aina artin etuajassa. Myöhästelevät ihmiset on raivostuttavia, mutta vanhemmiten sietokyky on kyllä kasvanut.

rasittava oletkin. Jos meillä alkaa juhlat esim. klo 18.00, niin ne alkaa silloin eikä 17:45, jolloin mä olen vielä kalsarit jalassa ja keittiö siivoomatta. Mutta sä tuut silti :-/

Ja pidän todella loukkaavana sitä, kun yksi kaveri on aina parikymmentä minuuttia myöhässä. Hän ei tosiaan arvosta toisia ihmisiä kovin paljoa. Ja ehtii kyllä ajoissa esimerkiksi töihin, joten kyse on tosiaan vain kunnioituksen puutteesta.

ennen olin aina viime tipassa tai muutaman minuutin myöhässä. Yleensä ihan siksi, että aliarivoin bussimatkan keston tms. Jätin kaiken viime tippaan, koska yleensä kuitenkin selvisin paikalle, vaikka sitten juosten ja panikoiden. Nyt kun on lapsia, en voi olla myöhässä/viime tipassa, koska olen silloin niin hirveä äiti lapsilleni, huudan heille tms. Kyllä mua korpeaa aloittaa jokaisen pienenkin siirtymän valmistelut jo tuntia ennen, mut sama aikahan asioihin menee, on sitten kiire tai ei.

kuulun niihin ihmisiin jotka ovat aina artin etuajassa. Myöhästelevät ihmiset on raivostuttavia, mutta vanhemmiten sietokyky on kyllä kasvanut.

rasittava oletkin. Jos meillä alkaa juhlat esim. klo 18.00, niin ne alkaa silloin eikä 17:45, jolloin mä olen vielä kalsarit jalassa ja keittiö siivoomatta. Mutta sä tuut silti :-/

Mikään ei ole raivostuttavampaa kuin etuajassa oleva vieras. Myöhästyjä on siihen verrattuna ihana kultamussukka.

Mulla menee ihan koko juhla ja tapaaminen pilalle jos joku kehtaa tulla etuajassa. Aikaisintaan sovittuna kellonlyömänä ja mieluummin 5-10 min myöhässä.

Koskaan en mene kuitenkaan tärkeisiin tapaamisiin liian aikaisin, vaan jään notkumaan lähistölle. ;)

Nuorena lapsettomana aikuisena olin melkeinpä aina myöhässä. Lasten myötä olen alkanut tulla ajoissa paikalle. En ole lasten kanssa halunnut hosua ja hätäillä ehditäänkö ja vaikka jossain kerhossa hössöttää lapselle "riisutaan nyt kiireesti jookos kun noi toiset jo laulaa tuolla hopi hopi". Toki joskus ollaan myöhässä, mutta tosi harvoin. Lähdetään ajoissa ja vaikka sitten odotellaan kerhon pihalla, odotushuoneessa tai mihin nyt mennäänkin. Juhlapaikalle en änkeä etuajassa :)