Lue keskustelun säännöt.
Miksi 70-luvulla ei ollut läskejä?
02.07.2012 |
Nykyisin ollaan todella tietoisia kalorimääristä, hiilareista, kovista rasvoista jne. Koko ajan ollaan jollain dieetillä, vältellään hiilareita tai kovia rasvoja tms. Ja ihmiset ovat läskimpiä kuin koskaan.
70-luvulla (lapsuudessani) ei ollut läskejä. Ei ainakaan minun lähipiirissäni. Kuitenkin puurot syötiin täysmaitoon keitettynä ja oikealla voisilmällä, perunoiden kanssa syötiin sian ihrassa ruskistettua läskissosia, äiti leipoi pullaa ja sitä oli tarjolla kahvipöydässä joka päivä, koskaan ei syöty jotain "jääsalaattia" tai "rucolaa" vaan sen läskisoosin kaverina lautasella oli porkkanaraastetta tai kaaliraastetta, joskus ehkä kiinankaalta...
Kommentit (17)
Syötiin kun oli nälkä ja lopetettiin kun ei enää ollut. Oli säänölliset ruoka-ajat, niiden välillä ei naposteltu.
Nykyisin ei ole ruoka-aikoja vaan vedetään jotain jääkaapista aina ohi kulkiessa. Laihdutetaan hulluna, kunnes repsahdetaan ja otetaan kilot takaisin korkojen kera. On pikaruokakulttuuri jne.
Kyllä päivään voisilmät, läskisoosit, perunat ja pullat mahtuu jos kaikkea syödään kohtuudella ruoka-aikoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maistuiko sinulle muka nuo ruuat, ainakin minä söin vain juuri sen että hengissä selvisin.
Kesäisin meillä kyllä syötiin paljon kasviksia, maalla kun asuttiin ja koko suku viljeli kasviksia. Muistan kuinka keväällä odotin että uudet tomaatit kypsyisivät ja saisi taas tomaattia, näin jopa unta niistä.
Toisaalta ei yhtäkään lasta kuskattu mihinkään, isänikin kävi pyörällä työssä kesät talvet 10km päässä vaikka auto seisoi pihassa.
silloin ei naposteltu. Mutta kyllä silloinkin on ollut lihavia ihmisiä, ehkä muutos on siinä, minkä ikäiset ovat lihavia ja mistä syistä.
suunnilleen yhtä paljon kuin nykyään.
anoppini on ollut samankokoinen aina. Hän muistelee, että 1970-luvulla kukaan ei koskaan olisi ajatellut, että hänen painossaan on jotain huomauteltavaa. Nykyisin hän saa jatkuvasti kuulla kommentteja siitä, että hänenkin kannattaisi laihduttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyötyliikunta. Silloin oli ihan normaalia pyöräillä töihin, tai pyöräillä työhön liittyviä matkoja. Nykyään ei niin tee kuin jotkut lehdenjakajat, on kaikenmaailman työsuhdeautoja. Lapset kulki pyörällä harrastuksiin ja kouluun.
Veikkaan et aika iso syy oli myös puutteellinen tv-tarjonta. Tietokonepelejäkään ei ollut. Vähemmän houkutusta istumiseen, ellei lukeminen sattunut kiinnostamaan. Myös töissä oli vähemmän istumatöitä. Nykyään melkein joka ammatissa on suuri osa päivästä tietokoneella istumista, se on sitä "oikeaa työtä" ja kaikki liikkumiset pois siitä.
Ihmiset viettävät nykyään aivan valtavan suuren osan päivästään paikalla istuen verrattuna aiempaan.
Maistuiko sinulle muka nuo ruuat, ainakin minä söin vain juuri sen että hengissä selvisin.
Kesäisin meillä kyllä syötiin paljon kasviksia, maalla kun asuttiin ja koko suku viljeli kasviksia. Muistan kuinka keväällä odotin että uudet tomaatit kypsyisivät ja saisi taas tomaattia, näin jopa unta niistä.
Toisaalta ei yhtäkään lasta kuskattu mihinkään, isänikin kävi pyörällä työssä kesät talvet 10km päässä vaikka auto seisoi pihassa.
Muistan kyllä äitini (ja mummoni) tehneen erittäin maistuvaa ruokaa. Eli maistui kyllä! Erityisesti vieläkin muistan mummon tekemät tuoreet ruisleivät joita syötiin valtavilla nokareilla voita.
Tomaatteja en muista odottaneeni, mutta mansikkamaalla ja hernepenkissä muistan kytänneeni eräänkin kerran.
Totta muuten tuokin, että joka paikkaan fillaroin itse. Ei minua autolla viety ikinä harrastuksiin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suunnilleen yhtä paljon kuin nykyään.
Itse olen lukenut, että yksistään koululaisten ylipaino on kolminkertaistunut sitten 70-luvun.
mutta myös annoskoot oli pienemmät. Eikä naposteltu. Kerran viikossa sai sainalimsan ja synttäreillä sai karkkia ja sipsejä, ei niitä joka viikonloppu syöty.
Tarjontaa herkuita ei ollut samalla tavalla, ei ollut tässä määri hampurilaispaikkoja tai pizzerioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä olen ollut punkero jo 70-luvulla. Meillä oli aina ruuan kanssa salaattia, eikä koskaan mitään läskejä. Ruokaa ei kyllästetty kermalla eikä voilla. Karkkia ei saanut koskaan.
Ja nykyään mä olen sokeriaddiktoitunut läskiperse.
Annoskoko oli pienempi. Tuon huomaa, kun katsoo vaikka Teema-astioiden nykykokoa ja vertaa vanhempaan kokoon. Iso ero! Ja Teemakin on vasta 80-luvulla luotu, mutta silti on lautaskoko jo ehtinyt kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta myös annoskoot oli pienemmät. Eikä naposteltu. Kerran viikossa sai sainalimsan ja synttäreillä sai karkkia ja sipsejä, ei niitä joka viikonloppu syöty.
Tarjontaa herkuita ei ollut samalla tavalla, ei ollut tässä määri hampurilaispaikkoja tai pizzerioita.
Ja silloin limsapullo oli 1/3 litraa, kun se nyt on 1,5 litraa. Karkkipussit olivat 100 gramman, kun nyt ne ovat 300 gramman. Kyllähän silloinkin hieman naposteltiin, mutta aivan eri mittakaavassa.
Toinen asia joka ihmetyttää on se etteivät ihmiset enää kävele. Nykyään joku 3km saattaa monelle oikeasti olla mahdoton kävelymatka.
Olin pienenä todellinen sokeriaddikti ja kuitenkin laiha. Liikuin paljon ja söin hyvin. Hyvät geenit :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ostettu appelsiinimehuja saati limuja tai sokerimehuja joka päivä. Jätsiäkin sai harvoin samoin karkkia. Ja esim. limupullon 1/3 litra juotin kahteen pekkaan. Silloin karkkipussit oli alle 100g ja se jaettiin ja jätskeinä syötiin pieniä vanilijapuikkoja eikä mitään xxl-jättiksiä.
Jugurtteja ja muroja ei syöty joka päivä. Samoin sipsejä sai ehkä kerran kuussa ja sekin joku nykyinen minipussi koko perheelle. eikä silloin tiedetty pitsoista tai mäkkäreistä paljoa mitään.
Pulla oli peruspulla eikä mitään berliinimunkkeja tai viinereitä.
Lisäksi lapsia ei kyysätty kouluun, eikä lapsilla ollit mopoja tai mopoautoja. Kävellen ja pyörällä mentiin useimmin myös aikuiset.
ei ostettu appelsiinimehuja saati limuja tai sokerimehuja joka päivä. Jätsiäkin sai harvoin samoin karkkia. Ja esim. limupullon 1/3 litra juotin kahteen pekkaan. Silloin karkkipussit oli alle 100g ja se jaettiin ja jätskeinä syötiin pieniä vanilijapuikkoja eikä mitään xxl-jättiksiä.
Jugurtteja ja muroja ei syöty joka päivä. Samoin sipsejä sai ehkä kerran kuussa ja sekin joku nykyinen minipussi koko perheelle. eikä silloin tiedetty pitsoista tai mäkkäreistä paljoa mitään.
Pulla oli peruspulla eikä mitään berliinimunkkeja tai viinereitä.
Lisäksi lapsia ei kyysätty kouluun, eikä lapsilla ollit mopoja tai mopoautoja. Kävellen ja pyörällä mentiin useimmin myös aikuiset.
nykyisin jokaisella on pesukone, astiapesukone, mikroaaltouuni, imuri jne.
heh. minäkin synnyin 70-luvulla, noin meilläkin syötiin.
en muista läskejä kovin paljon. ei tässä mittakaavassa.
valokuvissa nuoret perheelliset ovat sairaan laihoja.
no, mun äiti teki koko ajan jotain,työtä, kotona, raastoi, pilkkoi pieni, hoiti kasvimaata...
oli laiha. nykyään istutaan.
ja sitten hän ei syönyt karkkia. luulin lapsena että aikuisena ei tee sitten enää karkkia edes mieli.
nythän aikuiset mättävät puolenkilon pusseja naamaans.a