Lue keskustelun säännöt.
Sinä, jolla ei ole monikkolapsia, oletko kateellinen kaksosten tai kolmosten vanhemmille?
Kommentit (12)
jotka ovat kaksoset. Heillä on paljon läheisempi suhde keskenään ja monesti jättävät minut ulkopuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olen lääkäri, joten tiedän monikkoraskauksien riskit. En siis todellakaan ole kateellinen, ja omalle kohdalleni toivoisin aina vain yhtä lasta kerrallaan.
Olen laiska ja kaksosten hoito on rankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan lähipiirissä on kaksoset, keskosina syntyneet. Kaikki yritimme parhaamme mukaan auttaa, eka vuosi oli hirvittävän rankka, vauvat joutui usein sairaalaan eri syistä
Miksi olisin? Meillä on maailman ihanimmat lapset, pitäköön muut omansa, olivatpa sitten kaksosia, kolmosta tai mitä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin haluaisin oman lapsen, yksikin riittää mutta ei haittaisi vaikka olisin kolmen äiti.
mulle on ollut kirous olla kaksonen.
aina joutunut jeesaamaan kaksossiskoani joka on vammainen. ikinä ei omia synttäreitä,lahjat joita saatiin olivat tietenkin yhteisiä. kertokaas miten jaetaan pehmoeläin tai palapeli??
puettiin samanlaisiin vaatteisiin. ja puhuttiin puoliskoista pthyi!
ja tänäänkin pitäisi muka olla läheisiä,koska olemme kaksosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siis tietenkään nyt vaihtaisi jo olemassaolevia lapsiani kaksosiin (minulla kaksi lasta kolmen vuoden ikäerolla), mutta jos olisin etukäteen saanut klikata tilaukseen niin olisin ottanut mieluummin kyllä molemmat yhdellä kertaa. Nämä meidän lapset tulivat sillä rytmillä kuin tulivat, eli toiselle annettiin mahdollisuus heti kun ensimmäinen oli syntynyt, ja näin se meillä meni.
Vain yksi raskaus, vain yksi synnytys, eikä koskaan tilannetta jossa hoidettavana on sekä pikkuvauva että uhmaikäinen yhtä aikaa. Lapsista varmasti seuraa toisilleen. Kuulostaa hyvältä.
Hyvin on toisaalta mennyt nytkin.
Ajatus kaksosista on jotenkin kiehtova, mutta olen saanut "irti" sen epämääräisen haluamani siitä, että olen saanut kaksi lasta 11kk:n välein. Olen saanut miehen kanssa kantaa kahta parkuvaaa vauvaa ja syöttää ja vaipattaa kahta yhtäaikaa, jakaa vuorokautta minuutteihin ja nukkua vuorotellen naama harmaana.
Lapsilla on yhteinen erikoinen ymmärrys, hoiva ja rakkaus toisiaan kohtaan jne. Sitä on kivaa katsella. Olen myös saanut pukea heitä häpeilemättä tekstilikaksosiksi, se on hauskaa!!
ja kaikki ne vanhemmat ovat näyttäneet zombieilta vähintään ekan vuoden ajan. Ainoa asia mistä voisin olla kateellinen on se, että minun raskauteni ovat vaikeita ja lapsiluku ei tule olemaan suuri, joten kaksi lasta yhdellä kerralla olisi säästänyt minut puolentoista vuoden kärsimykseltä.