Tissuttelija-äiti raitistui lapsen ollessa 6v - olen jäänyt miettimään
mitä muistijälkiä/traumoja olen voinut lapselleni aiheuttaa? raitistumsestani on "jo" pari vuotta aikaa, ja lapsi on kaikin puolin ok, eikä kukaan ole edes arvannut/tiennyt, että olin alkoholisti hänen elämästään yli 4 vuotta..!
En ole ikinä ollut väkivaltainen, en oo jättänyt ikinä yksin, lapsi on saanut ruuat, puhtaat vaatteeet, hellyyttä, läheisyyttä jne, mutta TOSI usein (useemman kerran viikossa) olin yh-aikanani ns pienessä sievässä. Nyt alkanut omatunto ei vaan kolkuttaa, vaan suorastaan HAKATA, kun mulla nykyisen miehen kans vauva, ja oon miettinyt tosi paljon kaikkea, mitä esikoinen "saanut kestää".
:((
Kommentit (4)
huomaa mitään ja että heidän käytöksensä on normaalia, mutta ei se todellisuudessa ole. Jos ei muut läheiset ole huomanneet, niin varmasti lapsi on. Yksi hyvä pointti tässä on se, että katkaisit kierteesi ja kadut sitä. Pystyt hyvittämään kaiken lapsellesi. Olet oikein huolehtivainen, et jää vauvan kanssa nukkumaan vaan herätät lapsen, laitan aamupalaa jne. Näytät kaikin tavoin että välität. Sinuna mä myös ehkä joskus juttelisin asiasta. En tietenkään ihan suoraan, vaan palaisin ajassa taaksepäin ja kertoisin omia positiivisia ja ehkä vähän negatiivisiakin tuntemuksia ja rohkaisisin lasta samaan ja sitä kautta voit selvittää asiaa myös, jos sun tissuttelu on jäänyt vaivaamaan lasta ja hän on siitä kärsinyt kovastikin.
jos lapsesi ei oireile, hänellä ei ole oireita. vastoin kaikkia hysteerisiä pelkoja kaikki tissuttelu ei johda siihen, että lasten elämä on sitten kertaheitolla pilattu. Teillä kävi hyvä tuuri. Sulla ei ole mitään syytä pelätä ja tuhlata energiaa turhiin pelkoihin. Nauti elämästä ja lapsestasi. Ja luota siihen, että jos lapsi on ok,hän myös on ok. SIitä on hyvä jatkaa.
Onnea sen johdosta että sait tissuttelun kuriin. Huippu homma!
olet päässyt tissuttelusta eroon !!!
Mutta tuohon en osaa vastata mitään., josko lapsellesi jotain traumaa siitä tissuttelusta on aiheutunut. Osa reagoi ns samaanaikaan, kun ikäviä tapahtuu, joillakin voi traumat iskeä päälle vasta teininä, aikuisena tms. Ei voi tietää, mutta jos nyt ei oireile mitenkään, nauti siitä ja elämästä kaikkineen. Murehdit sitten, jos tulee aihetta.
kerran et esim. ole jättänyt yksin ja on ollut hellyyttä ja läheisyyttä. Ei kai se ole ylikiltti tai ylisuorita koulussa? Uskaltaa huutaa ja raivota myös? Jos näin on, niin tuskin on mitään syytä huoleen.