Vauvan hoitaminen

kannattanut keskustella näistä etukäteen.

hän saa käydä harrastuksessa 1 kerran viikossa ja sinä saat yhden vapaaillan. On se hänenkin lapsensa.

että olet väsynyt ja nyt kaipaisit tässä elämänvaiheessa enemmän häneltä osallistumista lapsenhoitoon. Eli että niissä harrastuksissa ei koko ajan juosta.



Mutta lopeta nyt ainakin se suihkuun menemisestä luvan kysely - jos se mies kerran kotona ollessaan vauvaa hoitaa niin etköhän pääse silloin suihkuun kysymättäkin?

Ota asia esille ennen kuin olet aivan liian väsynyt. Puhu neuvolassa, perheen jäsenille, kavereille ota kaikki apu mitä saat vastaan.

Meidän esikoinen oli koliikkivauva ja tiedän kuinka raskasta se voi olla. Kun vauva oli 4kk ikäinen niin olin niin väsynyt että itkin kävelylenkilläkin, ja kun vauva vihdoin nukkui minä en osannut nukkua. Onneksi vauvan unirytmi kuitenkin alkoi muodostua ja elämä helpottui huimasti.

Oletko muuten kokeillut kantaa vauvaa misään liinassa tai repussa?

Meillä on toisella lapsella manduca, johon lapsi nukahtaa helposti ja saan itse kuitenkin kädet vapaaksi. Meidän neidin saa siitä siirrettyä nukkumaan vaunuihin kun on ensin reppuun nukahtanut.

Yritä myös hiukan sietään vauvan itkua, pieni kitinä ja itku ei vahingoita lasta. Eli käyt rauhassa vessassa ja suihkuunkin voit ottaa vauvan sitteriin johonkin näköetäisyydelle (siis jos mies ei ole paikalla).

Yritä keksiä kaikki konstit jotka helpottavat sinun arkeasi.

Kohta vauva hoksaa kätensä ja alkaa viihtyä vähän paremmin leluja pidellen ym. sitten opitaan kierähtämään ja istumaan.. lupaan että koko ajan helpottaa. Rytmitkin yleensä alkaa löytyä kunnolla vasta tuon 3kk jälkeen eli lohduttaudu sillä että rankin aika alkaa olla jo takana. Vauva aika on kuitenkin suhteessa niin lyhyt aika.

Mikä olikaan se ikä joilloin ihminen oppii puhumaan?! Kirjoittaa näköjään jo osaat, joten eiköhän se miehelle puhuminenkin onnistu.



Onnea!

että olet väsynyt ja nyt kaipaisit tässä elämänvaiheessa enemmän häneltä osallistumista lapsenhoitoon. Eli että niissä harrastuksissa ei koko ajan juosta.

Mutta lopeta nyt ainakin se suihkuun menemisestä luvan kysely - jos se mies kerran kotona ollessaan vauvaa hoitaa niin etköhän pääse silloin suihkuun kysymättäkin?

Totta, pitää nyt olla lupia kyselemättä. Kiitos vastauksesta!

Ota asia esille ennen kuin olet aivan liian väsynyt. Puhu neuvolassa, perheen jäsenille, kavereille ota kaikki apu mitä saat vastaan.

Meidän esikoinen oli koliikkivauva ja tiedän kuinka raskasta se voi olla. Kun vauva oli 4kk ikäinen niin olin niin väsynyt että itkin kävelylenkilläkin, ja kun vauva vihdoin nukkui minä en osannut nukkua. Onneksi vauvan unirytmi kuitenkin alkoi muodostua ja elämä helpottui huimasti.

Oletko muuten kokeillut kantaa vauvaa misään liinassa tai repussa?

Meillä on toisella lapsella manduca, johon lapsi nukahtaa helposti ja saan itse kuitenkin kädet vapaaksi. Meidän neidin saa siitä siirrettyä nukkumaan vaunuihin kun on ensin reppuun nukahtanut.

Yritä myös hiukan sietään vauvan itkua, pieni kitinä ja itku ei vahingoita lasta. Eli käyt rauhassa vessassa ja suihkuunkin voit ottaa vauvan sitteriin johonkin näköetäisyydelle (siis jos mies ei ole paikalla).

Yritä keksiä kaikki konstit jotka helpottavat sinun arkeasi.

Kohta vauva hoksaa kätensä ja alkaa viihtyä vähän paremmin leluja pidellen ym. sitten opitaan kierähtämään ja istumaan.. lupaan että koko ajan helpottaa. Rytmitkin yleensä alkaa löytyä kunnolla vasta tuon 3kk jälkeen eli lohduttaudu sillä että rankin aika alkaa olla jo takana. Vauva aika on kuitenkin suhteessa niin lyhyt aika.

Kiitos asiallisesta viestistä ja vinkeistä. Osa onkin jo käytössä, muita kokeilen.

mua ihmetyttää se, että eikö niitä miehiä yhtään kiinnosta tutustua lapseensa. Itse odotan esikoistani, ja ainakin nyt tuntuu siltä, etten varmasti halua heti edes liikkua mihinkään ilman vauvaa.



Mun miehellä on 2 lasta edellisestä liitosta, ja olen todennyt hänen olevan hyvä isä. Kuitenkin eräänä päivänä hän möläytti, että onpas kivaa kun vauvan syntymän jälkeen pääsee taas baariin. Nyt ei nimittäin pääse, koska viimeisiä viikkoja viedään ja ennenaikaisen synnytyksen uhka on ollut kova jo hetken, eli mies ei voi heilua missään kännissä... Tuli tuosta kommentista vähän sellainen olo, että aha, sekös se paras juttu lapsen syntymässä on? Että pääsee baariin? Ärh.

miehesi ei toimi oikein. Ehdotus: jätä miestä kahdestaan vauvan kanssa, niissä puitteissa kuin imetys sallii. Lähde vaikka kävelylle tunniksi, kun mies tulee kotiin. Tee näin säännöllisesti. Älä kysele lupia, ilmoitat vaan meneväsi.

muttei miestäkään voi kotiin lukita. Eli jos mies menee 3-4 kertaa viikossa, niin mikä estää sinua tekemästä samoin? Tuollaisen 4kk vanhan voi hyvin jättää miehellekin pariksi tunniksi. (Omaa pariviikkoistani raahaan mukana...)



Ja tosiaan lupien kysely sulta seis. Suihkuun meno on ihan ilmoitusasia, mä meen nyt. Viikonloppuina (tai miten se mies kotona onkaan) myös sun päikkärit tms on ihan ilmoitusasia. Ensin vauvalle ruoka ja sit vauva miehelle ja itselle unta.



Jos mä rupeaisin kyselemään, en ikinä saisi mitään, joskin mulla näitä muksujakin on viisi... Ja lukumäärä selittää sen, että mentävä on sen pariviikkoisen kanssa esim. vanhempainiltoihin yms hommiin, eikä saada pesiä kotona, vaikka kivaahan sekin olisi.

TAAS aikuinen äiti-ihminen kuvaa itseään viattomana uhrina ja hyväksikäytettynä. Olemalla tahdoton olento vailla vastuutaa itse tekemistään päätöksistä.



Onko äitiys sinulle rajoittava vankila, jota miehesi sorto ja alistaminen, epätasa-arvo aitaa. Äitiyskö sinut on typistänyt takaisin lapsen asemaan?!

Jos on fiksu niin ymmärtää jättää harrastukset hetkeksi vähemmälle ja antaa sinun levätä iltaisin. Jos ei miehestä ole, niin saisitko jostain muualta apua. Me käytiin vauva-aikana välillä mummolassa lepäilemässä. Ruoka tuli valmiina eteen ja isovanhemmat touhottivat vauvan kanssa. Itse sai ottaa rennosti. Meillä on siis mummolaan sen verran matkaa että mitään päivittäistä tai viikottaista apua ei ole mahdollista sieltä saada.

että älä yritä olla mikään yli-ihminen ja pärjätä kaikessa yksin. Joskus sitä ihminen on liian kiltti ja haluaa kaikille hyvää, miehelle, vauvalle,kodille yleensäkkin.



Se on ymmärrettävää, että ei aina jaksaisi sanoa ja pyytää, vaan lähtee oletuksesta, että toinen tajuaa.

Sitten on niitä miehiä jotka ei vaan tajua, niille pitää sitten vääntää rautalangasta.



Väsymys, loppuun palaminen ja katkeroituminen ei hyödytä ketään. Ja niinhän siinä usein käy, sen takia pienten lasten vanhempien erotilastot kertoo karua kieltään.



Muutenkin olisi ihan suotavaa, että mies tajuaisi olevansa toinen vanhempi, eikä mikään äidin pikku apuri joka auttelee kun kerkiää.

Tuntuuhan se epäreilulta jos ne rankimmat ajat saa selvitä yksin ja isukki sitten 10vuoden päästä potkii hymy korvissa palloa lapsen kanssa, kun se on sitten kivaa.



Itse olen eronnut juurikin kyseisen asian takia, en silloin kun lapset oli vielä pieniää vaan sitten myöhemmin, maku mieheen meni kyllä just sillon vauva vuoden aikana, eikä sitä muuttanut sitten mikään.

Vika oli siis ihan itseni, olisi vaan pitänyt pistää se hoitamaan oma osansa, eikä odotella että se siihen joskus itse ryhtyy, eikä niellä niitä kaikki negatiivisia tunteita jotka lopulta mädännytti koko ihmisen minun silmissä.



Että hopi hopi, nyt elämä remonttiin.

Vauva on teidän yhteinen ja vastuu hänen hoidostaa myös yhteinen. Mies tuntuu täysin sivuuttavan oman vastuunsa ja se pitää nyt hänelle sanoa. Omista menoista joutuu vauvan synnyttyä väkisinkin joustamaan, pieni ihminen menee aina muun edelle. Ja sinun täytyy päästä myös hoitamaan omaa jaksamistasi välillä. Lenkille, kaverin luo tms. ja tällä välin mies hoitaa vauvaa. Äiti ei ole mikään kone, joka jaksaa uhrautua ilman että huolehtii omasta jaksamisestaa. Äidin hyvinvointi heijastuu aina myös vauvaan. Kun äiti voi ja jaksaa hyvin, hän jaksaa myös huolehtia vauvasta. Mutta siis, nyt mies ruotuun, niin eiköhän se siitä :)